Ero sivun ”Oulun yliopiston kirjasto” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt Mellana) ja palautettiin versio 16649480, jonka on tehnyt Sullay: Opettelethan laittamaan lähteet paremmin ja perustelemaan muokkauksiasi yhteenvedossa.
Rivi 1:
[https://drupal.oulu.fi/sites/default/files/content/organisaatio_huhtikuu.pdf][[Kuva:University-of-Oulu-library.JPG|thumb|270px|Oulun yliopiston Tiedekirjasto Pegasus kesällä 2010]]
'''Oulun yliopiston kirjasto''' aloitti toimintansa vuonna [[1959]].<ref name="historia">[http://www.oulu.fi/kirjasto/node/10810 Kirjaston historiaa]</ref> [[Oulun yliopisto]]n kirjasto on yliopiston erillislaitos, joka muodostuu viidestä palvelukokonaisuudesta<ref>[http://www.oulu.fi/kirjasto/node/10351 Tietoa kirjastosta]</ref>:
#Hankintapalvelut,
#Neuvonta- ja lainauspalvelut,
#Kokoelmapalvelut,
#Koulutus- ja tietopalvelut sekä
#Julkaisu- ja hallintopalvelut.
 
Kirjastoa johtaa  kirjaston johtajaylikirjastonhoitaja. Johtaja Ylikirjastonhoitaja ja palvelujen esimiehet muodostavat kirjaston johtoryhmän. Kirjastolla on kaksimyös ohjausryhmä, jonka jäsenet ovat kehysorganisaation/sidosryhmien edustajia. Kirjastolla on kolme toimipistettä; Pegasus, lääketieteen kirjasto ja Lääketieteenarkkitehtuurin tiedekunnan kirjasto. Vakinaista henkilökuntaa kirjastoilla oli vuoden 2014 lopussa 62 henkilöä. <ref name="historia" />
Oulun yliopiston kirjasto on yliopiston erillislaitos, joka muodostuu kahdesta palvelukokonaisuudesta: Lainaus- ja tietopalvelut sekä Julkaisu- ja tietoaineistopalvelut. [https://drupal.oulu.fi/sites/default/files/content/organisaatio_huhtikuu.pdf Kirjaston organisaatiokaavio]
 
Kirjastoa johtaa  kirjaston johtaja. Johtaja ja palvelujen esimiehet muodostavat kirjaston johtoryhmän. Kirjastolla on kaksi toimipistettä; Pegasus ja Lääketieteen kirjasto. Vakinaista henkilökuntaa kirjastoilla oli vuoden 2014 lopussa 62 henkilöä. <ref name="historia" />
 
Oulun yliopiston kirjaston kokoelmiin kuului vuoden 2014 lopussa noin 1,6 miljoonaa painettua nidettä, minkä lisäksi kirjastolla oli aineistoissaan runsaasti verkkokiroja ja elektronisia aikakauslehtiä. Vuodesta [[1961]] alkaen kirjastolla on ollut osittainen ja [[1981]] alkaen täydellinen vapaakappaleoikeus, minkä vuoksi kirjasto saa kaikki [[Suomi|Suomessa]] ilmestyneet painatteet paitsi [[sanomalehti|sanomalehdet]]. Vuonna [[1995]] kirjasto sai Eurotietokeskus (EDC, ''European Documentation Centre'') -statuksen, joten kirjasto saa käyttöönsä myös kaikki [[Euroopan unioni]]n viralliset julkaisut joko [[suomen kieli|suomen]] tai [[englannin kieli|englannin]] kielellä.<ref name="historia" />