Ero sivun ”Osuustoiminta” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Kahtiajako: Siirretty artikkeliin Osuuskauppa
Rivi 87:
Jyväskylän Ammattikorkeakoulun Tiimiakatemialla opitaan yritystoimintaa itse tekemällä. Joka syksy uudet opiskelijat jaetaan tiimeihin, jotka itse perustavat osuuskunnan. Jokaisella osuuskunnalla on oma valmentajansa, joka neuvoo yritystoimintaan liittyvissä asioissa. Tiimiakatemialta valmistuu samalla tradenomiksi. Jyväskylän Tiimiakatemia on ensimmäinen laatuaan. Nykyään Tiimiakatemioita on ympäri maailmaa, yhä lisääntyvässä määrin.
 
== Osuuskunta jäsentensä työllistämisen muotona Suomessa ==
{{pääartikkeli|[[Työosuuskunta]]}}
 
[[Työosuuskunta|Työosuuskunnan]] tarkoitus ei ole hankkia jäsenilleen tuotteita tai palveluita, vaan se on perustettu jäsentensä työllistämiseksi.
Jotkut osuuskunnat on perustettu jäsentensä työllistämiseksi. Osuuskunnan perustamiseen ei yleensä tarvita suuria pääomia, vaan perustajien itsensä määrittelemä osuusmaksu riittää. Keskitettyjen ja jaettujen kustannusten kautta osuuskuntamuotoinen yrittäminen säästää myös aikaa, vaivaa ja rahaa. Kullakin jäsenellä on yksi ääni ja äänivalta jakaantuu tasaisesti jäsenten kesken. Yritystoiminnan riski on pienempi kuin henkilöyhtiöissä, sillä vastuu yritystoiminnasta rajoittuu sijoitettuun pääomaan eikä jäsen voi pahimmassakaan tapauksessa menettää kuin sijoittamansa osuusmaksun.
 
Työn tekeminen perustuu työsopimukseen osuuskunnan ja jäsenen välillä. Työn hinnoittelun pohjana voi olla palkka ja palkan sivukulut. Lisäksi on huomioitava muut muuttuvat kulut sekä osuuskunnan toiminnasta aiheutuvat kiinteät kulut. Työsuhde on aivan samanlainen kuin missä tahansa työnantajalla – osuuskunnan jäsen vain on työssä itse omistamassaan yrityksessä. Tällöin tärkeintä ei ehkä ole osuuskunnan voiton maksimointi, vaan hyvinvoinnin ja edun tuottaminen itse työn tekijöille. Mahdolliset voittovarat voidaan käyttää osuuskunnan kehittämiseen tai jakaa jäsenille osuuspääoman korkona tai ylimääräisenä palkkana.
 
=== Osuuskunta ja osa-aikainen yrittäminen ===
 
Osuuskunta mahdollistaa myös osa-aikaisen yrittämisen. Osuuskuntamuotoisen yrityksen perustaminen on yksi tapa kokeilla yrittäjyyttä suhteellisen riskittömästi. Jos osuuskunnassa on vähintään seitsemän (7) jäsentä, heitä ei yksityishenkilöinä luokitella virallisesti yrittäjiksi. Osuuskunnan jäsenillä säilyy oikeus palkansaajan työttömyysturvaan. Jos yritystoiminnan alkuvaiheessa työtä ei ole riittävästi, jäsen voi hakea soviteltua työttömyyspäivärahaa.
 
Osuuskuntayrittäjyys mahdollistaa joustavan ja verkostomaisen yrittämisen. Esimerkiksi joukko luovien alojen ammattilaisia voi vuokrata yhteiset työtilat tai markkinoida tuotteitaan yhteisen osuuskunnan kautta. Näin jokaisen ei tarvitse hankkia omaa työtilaa, ostaa yksin kaikkia laitteita, järjestää omaa kirjanpitoa tai vastata yksin markkinoinnin kuluista.
 
Yhtenä haasteena osuuskunnassa on, että kaikki jäsenet eivät välttämättä sitoudu kunnolla osuuskunnan toiminnan kehittämiseen. Toisena haasteena on, että osuuskuntayrittäjyyttä ei tunneta kovin laajasti ja yritysneuvonnan saaminen voi olla ongelma.
 
==Katso myös==