Ero sivun ”Osuustoiminta” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Kahtiajako: Siirretty artikkeliin Osuuskauppa
Rivi 13:
 
Osuuskunnista tuli Suomessa nopeasti suosittuja. Vuoden 1913 loppuun mennessä oli perustettu jo 2&nbsp;167 osuuskuntaa. Varhaisten osuuskuntien tyyppejä olivat mm. [[osuuskauppa]], [[osuusmeijeri]], [[osuuskassa]], [[puimakoneosuuskunta]], [[sammalkuivikeosuuskunta]], [[puhelinosuuskunta]], [[maanosto-osuuskunta]], [[rakennusosuuskunta]], [[osuusleipomo]], [[osuusruokala]], [[työosuuskunta]], [[munanmyyntiosuuskunta]], [[myllyosuuskunta|mylly]]- ja [[sahaosuuskunta]], kalastajain osuuskunta, maanviljelystarvikkeiden [[osto-osuuskunta]], [[maidonmyyntiosuuskunta]] ja [[metsäosuuskunta]].<ref>[http://runeberg.org/tieto/6/0878.html Tietosanakirja: Osuustoiminta]</ref>
 
===Kahtiajako===
 
Osuustoiminnan yksi osa, osuuskauppaliike, jakautui aiemmin kahteen suuntaan, ''ko'operatistiseen'' ja ''sosialistiseen'' suuntaan. Ko'operatistinen suunta pyrki [[kuluttaja|kuluttajien]] vapauttamiseen ottamalta taloudellisen vallan [[pääoma]]lta ja antamalla sen kuluttajien käsiin. Sosialistinen suunta katsoi, ettei osuuskauppaliike ollut itsenäinen yhteiskunnallinen liike vaan osa [[työväenliike]]ttä. Sosialistisen suunnan mukaan osuuskauppaliikkeen tehtävä oli hankkia työväenliikkeelle kannattajia ja varoja.<ref>[http://runeberg.org/pieni/3/0305.html Pieni tietosanakirja: Osuuskauppa]</ref>
 
Suomessa osuuskauppaliike oli suuren osan 1900-lukua jakaantunut ''pellervolaiseen'' ja ''[[edistysmielinen osuustoiminta|edistysmieliseen]]'' osuuskauppaliikkeeseen.
 
== Osuustoiminnan periaatteita ==