Ero sivun ”Euroalueen velkakriisi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kh |
p l |
||
Rivi 1:
[[Tiedosto:Long term interest rates.png|thumb|250px|Eräiden Euroopan maiden pitkien korkojen kehitys.]]
'''Euroalueen velkakriisillä''' tarkoitetaan [[euro]]n ajautumista syvään kriisiin 2010-luvulla.
== Kriisin syyt ==
Rivi 7:
Toisen näkemyksen mukaan kriisin taustalla on se että euron syntyvaiheessa jätettiin [[finanssipolitiikka|finanssipolitiikan]] harjoittaminen yksittäisten jäsenvaltioiden vastuulle, vaikka näillä ei enää euron tulon myötä ollutkaan riittävää talouspoliittista liikkumatilaa sen harjoittamiseen. Euron luomisvaiheessa uskottiin, että tarvittavat talouspoliittiset instituutiot, kuten finanssipolitiikan harteilleen ottava keskusauktoriteetti, perustettaisiin euron käyttöönoton jälkeen.<ref>[http://www.concertedaction.com/wp-content/uploads/2011/11/Curried-EMU.jpg Curried EMU]. Wynne Goldley. Observer 31.8.1997. Jäljennös sivustolla Concertedaction.com.</ref>
Kriisi puhkesi samaan aikaan kuin [[Finanssikriisi (2007–2009)|Yhdysvalloista alkanut finanssikriisi]]. Taloudelliset vaikeudet levisivät Eurooppaan, mikä näkyi
== Tapahtumat ==
Rivi 15:
Vuonna 2011 kriisi johti epäluottamukseen koko euroaluetta kohtaan vaikeuttaen myös [[Saksa]]n kaltaisten vahvojen eurotalouksien [[Joukkovelkakirja|velkakirjojen]] myyntiä <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Velkakriisi+luikerteli+euroalueen+ytimeen/a1305550060875 | Nimeke = Velkakriisi luikerteli euroalueen ytimeen| Ajankohta = 25.11.2011 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Helsingin Sanomat| Viitattu = 1.12.2011 | Kieli = }}</ref>. Loppuvuonna 2011 euron hajoamista pidettiin mahdollisena skenaariona.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mtv3.fi/uutiset/talous.shtml/2011/11/1451196/asiantuntija-ylelle-euro-kaatuu-80-prosentin-todennakoisyydella | Nimeke = Asiantuntija YLElle: Euro kaatuu 80 prosentin todennäköisyydellä | Julkaisu = Mtv3.fi| Ajankohta = 30.11.2011 | Viitattu = 1.12.2011 | Kieli = }}</ref> <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.economist.com/node/21540255 | Nimeke = Is this really the end?| Ajankohta = 30.11.2011| Julkaisupaikka = | Julkaisija = The Economist| Viitattu = 1.12.2011}}</ref> Kriisi kuitenkin laantui kun Euroopan Keskuspankki vakuutti markkinat siitä ettei se päästä euroalueen jäsenvaltioita konkursseihin. Kriisin kiperin hetki oli vuoden 2012 puolivälissä. Silloin pääomaa pakeni euroalueelta ja valtionlainojen markkinakorot kohosivat voimakkaasti Espanjaa ja Italiaa myöten. Jopa EKP ja EU-komissio pelkäsivät tuolloin tosissaan euron hajoamista, vaikkakin tuomitsivat moiset pelot tuolloin perusteettomiksi tuomiopäivän profetioiksi.<ref name=ts />
Kreikan velkakierteen jatkuessa vuonna 2014 europäättäjät vakuuttelivat, että euroalue on peruuttamaton ja Kreikka on sen pysyvä jäsen. Yhdysvaltain talouspäättäjät ja finanssimarkkinoiden analyysitalot alkoivat epäillä asiaa. He katsoivat, että Kreikan ero eli [[Grexit]] on mahdollinen, muttei riskitön. Yhdysvaltain hallituksen neuvonantaja varoitti huhtikuussa 2015, että Grexit ei olisi pahasta vain Kreikalle, vaan se aiheuttaisi erittäin suuren riskin koko maailman taloudelle. Se loisi viimeistään seuraavassa kriisissä epävarmuuden muidenkin euromaiden mukana pysymisestä.<ref name=ts>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2015/04/26/taas-uusi-euromyytti-grexit-muka-riskiton/20155225/12| Nimeke = Taas uusi euromyytti: Grexit muka riskitön | Tekijä = Jan Hurri
== Katso myös ==
*[[Vakaus- ja kasvusopimus]]
*[[Taantuma (2008–2009)]]
Rivi 32 ⟶ 31:
* [http://www.hs.fi/paivanlehti/kotimaa/VM+arvioi+Suomen+vastuiksi+yli+30+miljardia/a1342322383219?src=leikekirja Suomen vastuut eurokriisissä yli 30 miljardia]. HS 16.7.2012.
[[Luokka:Euroopan rahaunioni|Velkakriisi]]
[[Luokka:Talouskriisit]]
[[Luokka:Taloushistoria]]
[[Luokka:2010-
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]
| |||