Ero sivun ”Atlantin valtameri” versioiden välillä

7 merkkiä poistettu ,  2 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
p (Käyttäjän 188.238.24.238 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Savir tekemään versioon.)
'''Atlantin valtameri''' eli '''Atlantti''' on [[maapallo]]n toiseksi suurin [[meri|valtameri]] [[Tyynimeri|Tyynen valtameren]] jälkeen. Se kattaa noin viidesosan Maan [[pinta-ala]]sta. Valtameren nimi tulee [[kreikkalainen mytologia|Kreikan mytologian]] [[Atlas (mytologia)|Atlas]]-jättiläisestä. Nimitys ”Atlaksen meri” ({{k-grc|Ἀτλαντὶς θάλασσα|Atlantìs thálassa}}) esiintyy ensimmäisen kerran historioitsija [[Herodotos|Herodotoksella]] [[400-luku eaa.|400-luvulla eaa.]]<ref>Herodotos [http://www.perseus.tufts.edu/cgi-bin/ptext?doc=Perseus%3Atext%3A1999.01.0125&layout=&loc=1.203 1.203]</ref>
 
Atlantin valtameri ulottuu lännessä [[Amerikan manner|Amerikan]] mantereeseen ja idässä [[Eurooppa]]an ja [[Afrikka]]an. Sen yhdistää Tyyneen valtamereen [[Pohjoinen jäämeri|Jäämeri]] pohjoisessa ja [[Drakensalmi]] etelässä. [[Panaman kanava]] muodostaa keinotekoisen väylän Atlantin ja Tyynen valtameren välille. [[Itämeri]]kin lasketaan kuuluvaksi Atlanttiin. Afrikan eteläpuolella Atlantti on yhteydessä [[Intian valtameri|Intian valtameren]] kanssa, ja rajana pidetään 20. itäistä pituuspiiriä. Raja Jäämerta vastaan kulkee [[Grönlanti|Grönlannista]] [[Islanti|Islannin]] luoteiskulmaan ja Islannin koilliskulmasta [[Huippuvuoret|Huippuvuorten]] eteläkärkeen ja sieltä [[Nordkapp]]iin [[Norja]]ssa.
 
Aikansa suurin höyrylaiva ''[[RMS Titanic]]'' upposi Atlantille [[15. huhtikuuta]] [[1912]] vieden mukanaan noin 1&nbsp;500 matkustajaa.
 
== Mitat ==
*Meren syvin kohta: [[Puerto Ricon hauta]], 8&nbsp;605 [[metri]]ä
*Keskisyvyys: 3&nbsp;332 metriä
**ilman sivumeriä: 3 926 metriä
*Pinta-ala: 106&nbsp;460&nbsp;000 [[neliökilometri|km²]]
**ilman sivumeriä: 82&nbsp;440&nbsp;000 km²<ref name="EB">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.britannica.com/EBchecked/topic/41191/Atlantic-Ocean | Nimeke = Atlantc Ocean | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Encclopedia Britannica | Viitattu = 6.5.2013 | Kieli = }}</ref>
*Tilavuus: 354&nbsp;700&nbsp;000 [[kuutiokilometri|km³]]
**ilman sivumeriä: 323&nbsp;600&nbsp;000 km³
 
== Merivirrat ja ilmasto ==
[[Coriolis-ilmiö]]n vuoksi pääasiassa tuulten kuljettamat [[merivirta|pintamerivirrat]] kiertävät Pohjois-Atlantilla myötäpäivään ja Etelä-Atlantilla vastapäivään. Pohjois-Atlantilla lämmin [[Golfvirta]] kulkee [[Pohjois-Amerikka|Pohjois-Amerikan]] itärannikolta koilliseen lämmittäen Luoteis-Eurooppaa. Pohjois-Atlantin sekoittumisvyöhykkeeltä kääntyy kylmä [[Kanarianvirta]] etelään Pohjois-Afrikan länsipuolelle. Pohjois-Atlantin päiväntasaajanvirta kulkee Afrikasta kohti länttä. Näiden merivirtojen väliin jää [[Sargassomeri]]. Jäämereltä etelään virtaavat kylmät Grönlannin- ja Labradorinvirrat, jotka voivat kuljettaa jäävuoria niinkin etelään kuin [[Bermuda]]lle tai [[Madeira]]lle. Pohjois-Atlantin eteläosissa kehittyy [[Trooppinen hirmumyrsky|hurrikaaneja]] yleensä heinäkuusta marraskuuhun, jotka kulkevat länteen päin [[Karibianmeri|Karibianmerelle]] tai Pohjois-Amerikan itärannikolle. Pohjois-Atlantilla on usein myrskyjä talvisaikaan.
 
Etelä-Atlantilla lämmin [[Brasilianvirta]] kulkee päiväntasaajalta etelään Etelä-Amerikan itäpuolella. Lähellä Etelämannerta kulkeva kylmä [[Länsituulten virta]] kääntyy pohjoiseen Etelä-Afrikan länsirannikolle.
== Merenpohja ==
[[Tiedosto:Atlantic bathymetry.jpg|thumb|300px|Atlantin valtameren korkeussuhteet.]]
Atlantin [[merenpohja]]n topografian tärkein piirre on [[Atlantin keskiselänne]]. Se muodostaa suuren merenalaisen vuorijonon, joka ulottuu pohjoisesta Islannista etelään noin 58:lle eteläiselle leveysasteelle. Vuorijonon suurin leveys on noin 1&nbsp;600 km. Merensyvyys vuorijonon kohdalla on useimmiten vähemmän kuin 2&nbsp;700 metriä ja useat vuorenhuiput nousevat pinnan yläpuolelle saariksi.
 
Keskiselänne jakaa Atlantin kahteen suureen altaaseen, joiden keskisyvyys on 3&nbsp;700–5&nbsp;500 metriä. Poikittaiset harjanteet mantereen ja keskiselänteen välillä jakavat meren useisiin pienempiin altaisiin. Syvän meren pohja on melko tasainen, vaikka sielläkin esiintyy lukuisia merenalaisia vuoria, syvänteitä ja hautavajoamia.
=== Geologinen historia ===
[[Tiedosto:North Atlantic crust age 1996.gif|thumb|300px|Pohjois-Atlantin merenpohjan ikäkartta.]]
Nykyisten geologisten teorioiden mukaan Atlantti syntyi [[mannerliikunnot|mannerliikunnoissa]], jotka on pystytty mittaamaan tarkoilla lasermittauksilla. Tapahtuma on hyvin hidas. Nykyisin Etelä-Atlantti levenee noin 1,5–2,25 ja Pohjois-Atlantti 0,95–1,4 senttimetriä vuodessa. Mannerliikunnot on Atlantin kohdalla pystytty todentamaan eri tavoin magnetoituneista pohjan kivistä. [[Maan magneettikenttä|Maan magneettikentän]] tiedetään satojentuhansien vuosien välein heikkenevän ja vaihtavan napaisuuttaan.
 
Atlantti alkoi muodostua [[Pangea]]-jättiläismantereen hajotessa [[triaskausi|triaskaudella]] eteläisen Atlantin muodostuessa ensin.
Rekisteröitymätön käyttäjä