Versio 17. toukokuuta 2016 kello 17.25 muokkaa 37.136.153.186 (keskustelu) →‎Asunnottomuuden aiheuttajia Merkkaus: Visuaalinen muokkaus ← Vanhempi muutos		Versio 14. elokuuta 2017 kello 16.15 muokkaa kumoa 2001:14ba:8300::ff2b (keskustelu) Ei muokkausyhteenvetoa Uudempi muutos →
Rivi 2: [[Kuva:HomelessParis 7032101.jpg\|thumb\|250px\|Asunnoton mies [[Pariisi]]ssa.]] '''Asunnottomuus''' on vakituisen [[asunto\|asunnon]] jatkuvaa tai ajoittaista puuttumista.<ref>Office of Applied Studies, United States Department of Health and Human Services: [http://oas.samhsa.gov/MentalHealthHP2010/terminology.htm "Terminology"]</ref><ref>[http://www.law.cornell.edu/uscode/html/uscode42/usc_sec_42_00011302----000-.html United States Code, Title 42, Chapter 119, Subchapter I, § 11302]. United States Code: General definition of a homeless individual.</ref> ~~United States Code: General definition of a homeless individual.</ref>~~ Maailman kodittomien määrän arvioidaan olevan noin 100 miljoonaa.<ref>[http://ipsnews.net/interna.asp?idnews=28086 More Than 100 Million Homeless Worldwide]</ref> ==Asunnottomuus Suomessa== [[Suomi\|Suomessa]] asunnottomuus keskittyy suuriin [[kaupunki\|kaupunkeihin]] ja erityisesti [[pääkaupunkiseutu\|pääkaupunkiseudulle]]. [[Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus\|Aran]] kunnille teettämän kyselyn mukaan marraskuussa 2012 Suomessa oli 7 850 asunnotonta, joista yli puolet oli [[helsinki]]läisiä.<ref name=yle>{{Verkkoviite\|Osoite=http://yle.fi/uutiset/asunnottomien_maara_kasvaa_yha/6490069\|Nimeke=Asunnottomien määrä kasvaa yhä\|Julkaisu=Yle Uutiset\|Ajankohta=11.2.2013\|Viitattu=22.1.2013}}</ref> Asunnottomuuden määrä laski 2000-luvun alkuvuosina,<ref ~~name="ym82006"~~>{{Kirjaviite \| Tekijä = Juha Kaakinen, Jarmo Nieminen, Sari Pitkänen\| Nimeke = Oikeus asuntoon, oikeus ihmisarvoiseen elämään. Valtakunnallisen (2001–2005) ja pääkaupunkiseudun (2002–2005) asunnottomuuden vähentämisen toimenpideohjelmien arviointi\| Vuosi = 2006\| Kappale = \| Sivu =12 \| Selite =Ympäristöministeriön raportteja 8/2006 \|Julkaisupaikka = Helsinki \| Julkaisija = Ympäristöministeriö\| Tunniste = ISBN 952-11-2284-6\| www =https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/41731/YMra_8_2006.pdf?sequence=1 \| Tiedostomuoto =pdf \| Viitattu = 22.1.2013}}</ref> mutta on kääntynyt jälleen nousuun<ref name=yle/> Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla vuokra-asunnon ~~löytämista~~löytämistä vaikeuttaa se, että niistä on pula ja vuokrat nousevat muuta maata nopeammin.<ref>{{Verkkoviite\|nimeke = Helsingin vuokra-asuntopula: “Kolme henkeä yksiössä – ollaan liian tiukoilla”\|osoite = http://yle.fi/uutiset/helsingin_vuokra-asuntopula_kolme_henkea_yksiossa__ollaan_liian_tiukoilla/7388883\|julkaisu = Yle Uutiset\|viitattu = 2016-02-03}}</ref> [[Suomen perustuslaki\|Suomen perustuslain]] 19. pykälä antaa kaikkia koskevan [[Perusoikeudet\|perusoikeuden]] välttämättömään huolenpitoon: "Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon" sekä "julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä".<ref>{{Verkkoviite\|nimeke = FINLEX ® - Ajantasainen lainsäädäntö: Suomen perustuslaki 731/1999\|osoite = http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731\|julkaisu = www.finlex.fi\|viitattu = 2016-02-03\|kieli = fi}}</ref> Kunnilla ja valtiolla on siis velvollisuus järjestää lämmin yösija, ja jokaisella yksilöllä kotipaikkaan katsomatta oikeus saada se.<ref name=":3">{{Verkkoviite\|nimeke = Piut paut perustuslaista - Voima\|osoite = http://uusi.voima.fi/artikkeli/2016/piut-paut-perustuslaista/\|julkaisu = Voima\|viitattu = 2016-02-03\|kieli = fi-FI}}</ref> Rivi 14 ⟶ 13: Asunnottomuutta on yritetty helpottaa useilla eri tavoilla kuten järjestämällä asunnonhankkimista edistäviä sosiaalisia ohjelmia asunnottomia varten, sekä ylläpitämällä erilaisia paikkoja, joissa kodittomat voivat nukkua yön yli ja peseytyä. Kaikki ihmisryhmät, kuten asuntoa vailla olevat ulkomaalaiset eivät kuitenkaan pääse hätämajoitukseen useaksi yöksi edes kovilla pakkasilla, sillä esimerkiksi Helsingissä sovelletaan kaupungin sosiaaliviraston elokuussa 2014 antamaa ohjetta, jonka mukaan ulkomaalaisten hätämajoitus sidotaan maasta poistumiseen. Ohje saattaa olla perustuslain vastainen. Perustuslaki velvoittaa viranomaiset jättämään soveltamatta säännöstä, joka on ristiriidassa lain tai perustuslain kanssa.<ref name=":3"/> Helsingin kaupungin maahanmuuttajille tarkoittama Infopankki ohjeistaa, että kuntien tuottamiin tai rahoittamiin kriisiasumispalveluihin on tavallisesti oikeus vain henkilöillä, joilla on kotikunta Suomessa, ja muiden on käännyttävä maansa edustuston puoleen Suomessa.<ref>{{Verkkoviite\|nimeke = Asuminen kriisitilanteessa\|osoite = http://www.infopankki.fi/fi/elama-suomessa/asuminen/asuminen-kriisitilanteessa\|julkaisu = www.infopankki.fi\|viitattu = 2016-02-03}}</ref> Yksi majoituskeino ovat halvoista rakennusmateriaaleista tehdyt asumukset. Suomessa esimerkiksi [[Lahti\|Lahdessa]]<ref name=":0">{{Verkkoviite\|nimeke = Festival News 8.3.2006: Perustuu tositapahtumiin\|osoite = http://www15.uta.fi/festnews/fn2006/keskiviikko/28241.shtml\|julkaisu = www15.uta.fi\|viitattu = 2016-02-03}}</ref>, [[Helsinki\|Helsingissä]]<ref name=":2">{{Verkkoviite\|nimeke = Esoteerinen maantiede ja periferiaterapia: Keijupuiston parakkien tarina\|osoite = http://esoteerinenmaantiede.blogspot.fi/2011/04/keijupuiston-parakkien-tarina.html\|julkaisu = esoteerinenmaantiede.blogspot.fi\|viitattu = 2016-02-03}}</ref> ja [[Tampere]]ella<ref name=":1">{{Verkkoviite\|nimeke = Nekalan legendaarinen Atomikylä hajotetaan atomeiksi – katso kuvagalleria\|osoite = http://moro.aamulehti.fi/2013/05/30/nekalan-legendaarinen-atomikyla-hajotetaan-atomeiksi-katso-kuvagalleria/\|viitattu = 2016-02-03}}</ref> kaupunki asutti aiemmin kodittomia, myös lapsiperheitä, [[Parakki\|parakkeihin]], koska ratkaisun ajateltiin jäävän vain tilapäiseksi ensisuojaksi. Samat ihmiset asuivat niissä kuitenkin joskus vuosikausia ja tilapäisratkaisut venyivät vuosikymmenten pituisiksi. Poliittiseen viivyttelyyn saattaa vaikuttaa [[Nimby\|nimby-ilmiö]], sillä usein naapurien vastustuksen vuoksi on poliittisesti epäsuosittua rakentaa pysyväksi tarkoitettuja asuntoja ja asuntoloita.▼ ~~Yksi majoituskeino ovat halvoista rakennusmateriaaleista tehdyt asumukset. Suomessa esimerkiksi [[Lahti\|Lahdessa]]<ref name=":0">{{Verkkoviite\|nimeke = Festival News 8.3.2006:~~ ▲Perustuu tositapahtumiin\|osoite = http://www15.uta.fi/festnews/fn2006/keskiviikko/28241.shtml\|julkaisu = www15.uta.fi\|viitattu = 2016-02-03}}</ref>, [[Helsinki\|Helsingissä]]<ref name=":2">{{Verkkoviite\|nimeke = Esoteerinen maantiede ja periferiaterapia: Keijupuiston parakkien tarina\|osoite = http://esoteerinenmaantiede.blogspot.fi/2011/04/keijupuiston-parakkien-tarina.html\|julkaisu = esoteerinenmaantiede.blogspot.fi\|viitattu = 2016-02-03}}</ref> ja [[Tampere]]ella<ref name=":1">{{Verkkoviite\|nimeke = Nekalan legendaarinen Atomikylä hajotetaan atomeiksi – katso kuvagalleria\|osoite = http://moro.aamulehti.fi/2013/05/30/nekalan-legendaarinen-atomikyla-hajotetaan-atomeiksi-katso-kuvagalleria/\|viitattu = 2016-02-03}}</ref> kaupunki asutti aiemmin kodittomia, myös lapsiperheitä, [[Parakki\|parakkeihin]], koska ratkaisun ajateltiin jäävän vain tilapäiseksi ensisuojaksi. Samat ihmiset asuivat niissä kuitenkin joskus vuosikausia ja tilapäisratkaisut venyivät vuosikymmenten pituisiksi. Poliittiseen viivyttelyyn saattaa vaikuttaa [[Nimby\|nimby-ilmiö]], sillä usein naapurien vastustuksen vuoksi on poliittisesti epäsuosittua rakentaa pysyväksi tarkoitettuja asuntoja ja asuntoloita. Asunnottomien asiaa ajaa muun muassa [[Vailla vakinaista asuntoa ry]]. Se osallistuu syksyisin [[Asunnottomien yö]]n järjestämiseen 17. lokakuuta, joka on myös YK:n [[kansainvälinen päivä köyhyyden poistamiseksi]]. Pieni osa asunnottomia elää omasta tahdostaan asunnottomina, kuten eräät vaihtoehtoista elämäntapaa eri syistä tavoittelevat yksilöt ja alakulttuurit.{{lähde}} Rivi 24 ⟶ 22: * '''Asumisen kalleus''': tarpeeksi halpojen asuntojen ja asumismuotojen puuttuminen * '''Kasvatuskodissa asuminen''': Asunnottomuus on kahdeksan kertaa todennäköisempää tässä ihmisryhmässä verrattuna tavanomaiseen perhetaustaan. * '''[[~~kotiväkivalta\|Kotiväkivalt~~Kotiväkivalta]]a;:''' sisältäen seksuaalisen, fyysisen ja henkisen väkivallan. Koska paenneet yleensä kohtaavat itsensä kadulta ilman mahdollisuutta kotiin. Lapsilla on myös korkeampi ~~huumeriippuuden~~huumeriippuvuuden kehittymisen mahdollisuus, mikä entisestään vähentää kodin löytymistä.<ref>Homeless Agency. [http://www.homelessagency.ie/about_homelessness/causes.html Facts about Homelessness: Causes of Homelessness]. Viitattu 10.5.2006.</ref> Vuonna 1990 tehdyn tutkimuksen mukaan, puolet kodittomista naisista ja lapsista pakenevat hyväksikäyttöä.<ref>National Coalition for the Homeless (June 2005). Often, more local resources are available to fleeing women and children as this group is easier to identify and improve their situation. [http://www.nationalhomeless.org/publications/facts/domestic.pdf Domestic Violence and Homelessness]. Viitattu 11.5.2006.</ref> * '''Köyhyys''': köyhyys lisää riskiä joutua myös kodittomaksi. * '''[[Huumeriippuvuus\|Päihde]][[riippuvuus\|riippuvuudet]]''': Kodittomien joukossa on yleistä olla erilaisten päihdeongelmien tekemisissä kanssa, kuten huume- tai alkoholiongelman. On kuitenkin epäselvää onko huumeriippuvuus asunnottomuuden seurausta vai sen aiheuttaja. Kuitenkin huumeriippuvuus tekee asunnottomuudesta poistumisen erittäin vaikeaksi<ref>Coalition on Homelessness and Housing in Ohio (17.9.2006). [http://www.cohhio.org/resources/factsheets/Chicagofactsheet.html Homelessness: The Causes and Facts]. Viitattu 10.5.2006.</ref><ref>cf. Booth, Koegel, et al. "Vulnerability Factors for Homelessness Associated with Substance Dependence in a Community Sample of Homeless Adults", 2002.</ref> * '''Sodat ja konfliktit''': ~~Siiviilit~~Siviilit erilaisten sotien ja aseellisten konfliktien aikana ovat suuressa vaarassa joutua asunnottomiksi, johtuen armeijoiden tai militanttien iskuista asuntoihin ja infrastruktuuriin. Usein myös sotien jälkeinen jälleenrakentaminen ja korjaaminen on kallista, etenkin jos yhteiskuntajärjestelmä on romahtanut. Tilanne vaikeuttaa kansalaisten asunnon hankintaa tai palauttamista.<ref>http://www.chicagohomeless.org/factsfigures/war.pdf#search=%22War%20and%20homelessness%22</ref> * '''Terveydenhuollon puutteet''': terveyspalvelujen, kuten mielenterveys- ja päihdepalvelujen huono saatavuus ja riittämättömät hoitomahdollisuudet, sekä sopivan hintaisen terveydenhuollon puuttuminen * '''Vakavat mielenterveysongelmat ja liikuntarajoitteisuus''': On arvioitu että noin kolmannes täysi-ikäisistä asunnottomista kärsii jonkinasteisesta mielenterveysongelmasta ja/tai liikuntaesteestä. Aiemmin sitten nämä ihmiset asuivat mielisairaaloissa. National Alliance for the Mentally Ill -instituution (NAMI) mukaan pelkästään Kaliforniassa Yhdysvalloissa oli 50 000 mielenterveysongelmista kärsivää koditonta, johtuen vuosien 1957 ja 1988 välisestä pakkohoidon vähentämisestä, kun lähihoidon määrää ei samalla lisätty.<ref>http://content.healthaffairs.org/cgi/content/full/hlthaff.w5.212/DC1</ref> * '''Vankeudesta vapautuminen''': Usein vankeusrangaistus eristää ihmisen sosiaalisesti ystävistään ja perheestään, sekä vähentää resurssien määrää. Työn saaminen on usein hankalaa rikosrekisterin omaaville. Myös erilaiset hoitamattomat päihdeongelmat lisäävät entisen vangin ~~asunnottumuuden~~asunnottomuuden todennäköisyyttä.<ref>Chicago Coalition for the Homeless. [http://www.chicagohomeless.org/factsfigures/causesandfacts.htm Homelessness—Causes and Facts]. Viitattu 10.5.2006.</ref> ==Asunnottomuuden historiaa== Englannissa yritettiin ensimmäistä kertaa 1500-luvulla antaa asunnottomille kodin mahdollisuus (tätä ennen asunnottomuudesta rangaistiin), sekä kouluttamalla heitä työläisiksi. 1800-luvulla tämä korvattiin työläistaloilla, joiden tarkoitus oli vähentää asunnottomien tarvetta valtion apuun. Suomessa [[Toinen maailmansota\|toisen maailmansodan]] jälkeen väestöstä yli 11 % oli ilman asuntoa ja asuntoa tarvitsevaa siirtoväestöä oli yli 400 000 ihmistä. [[Helsinki\|Helsingissä]] oli kova asuntopula, ja ihmisiä asui tilapäisasunnoissa kuten pommisuojissa, kellareissa, pannuhuoneissa ja puutarhamökeissä aina vuoteen 1956 asti.<ref>{{Verkkoviite\|nimeke = Jälleenrakennuskauden arkkitehtuuri\|osoite = http://www.mfa.fi/jalleenrakennuska\|julkaisu = Arkkitehtuurimuseo\|viitattu = 2016-02-03}}</ref> Vuosien ajan kiireellisessä asunnon tarpeessa oli 4 000–6 000 perhettä. Helsingissä otettiin käyttöön huone ja henkilö -periaate lokakuuta 1944. Sen mukaan asunnonhaltijalla oli oikeus pitää vain yhtä huonetta yhtä vakituista asukasta kohti, muihin tiloihin huoneenvuokralautakunnat osoittivat alivuokralaisia. Keskimääräinen asunnon odotusaika oli 7–13 kuukautta. Perheettömät hakijat eivät välttämättä päässeet edes jonoon. Tilanne parani 1940-luvun lopulla, kun perustettiin [[Arava\|Asuntorakennustuotannon valtuuskunta Arava]] järjestämään halpakorkoisia lainoja asuntotuotantoon.<ref>{{Verkkoviite\|nimeke = Sota ohi, kotirauha koetuksella\|osoite = http://www.hs.fi/tiede/a1418655757659\|julkaisu = HS.fi\|viitattu = 2016-02-03}}</ref> Sodanjälkeisen asuntopulan aikaan [[Turku\|Turussa]] köyhät ihmiset majailivat kurjissa oloissa [[Pikku-Berliini]]ssä eli parakkikylässä, joka oli sodan aikana ollut saksalaissotilaiden kasarmialuetta. Pikku-Berliini purettiin 1960-luvun alussa.<ref>{{Verkkoviite\|nimeke = Vilinää: Lapsuusmuistoja osa IV\|osoite = http://allergisenkoiranblogi.blogspot.fi/2012/08/lapsuusmuistoja-iv.html\|julkaisu = allergisenkoiranblogi.blogspot.fi\|viitattu = 2016-02-03}}</ref> 1960-luvulla [[Bodominjärven murhat\|Bodominjärven murhatutkinnan]] yhteydessä Helsingin metsissä laskettiin majailevan toistasataa ihmistä, joiden kotina toimivat ensimmäisen maailmansodan aikaiset bunkkerit tai hökkelit, jotka oli kyhätty pellistä, laudoista, risuista ja peitteistä.<ref name=":2"/> Vuonna 1967 asunnottomuus nousi otsikoihin, kun loka-marraskuussa pakkasyöt surmasivat Helsingissä 44 asunnotonta miestä. He eivät päässeet yömajoihin, koska niihin ei otettu humalassa olevia. Asunnottomuuden poistamiseksi syntyi [[Marraskuun liike]]. Helsingissä avattiin niin sanottu Liekkihotelli sittemmin [[Lepakko (rakennus)\|Lepakko]]-nimen saaneessa entisessä Suomen Väri- ja Vernissatehtaan varastossa [[Ruoholahti\|Ruoholahdessa]]. Yömaja avasi ovensa 5. joulukuuta 1967.<ref>Helsingin Sanomat 18.11.2007</ref> === Kodittomien kokoaminen [[Parakkikylä\|parakkikyliin]] ===

Ero sivun ”Asunnottomuus” versioiden välillä