Ero sivun ”Venäjän vuoden 1905 vallankumous” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p typo
Rivi 2:
'''Venäjän vuoden 1905 vallankumous''' oli [[Venäjän keisarikunta|Venäjällä]] maanlaajuinen hallituksenvastainen liikehdintä,<ref name=hss>{{Kirjaviite | Nimeke = Historian suursanakirja| Julkaisija = WSOY| Vuosi = 1998| Tekijä = Kaisu-Maija Nenonen & Ilkka Teerijoki| Sivu = 1146| Isbn = 951-0-22044-2 }}</ref> jolla ei ollut varsinaista johtoa, eikä siihen ollut yksittäistä syytä tai tavoitetta. Neuvostoliiton historiankirjoituksessa perustuslailliseen hallintotapaan siirtymistä kutsuttiin vallankumoukseksi, mistä tämä nimitys on periytynyt edelleen Venäjän historiankirjoitukseen. Tapahtumaa on kuvattu myös "melkein vallankumoukseksi".<ref name="ki">{{Kirjaviite | Nimeke = Venäjän ja Neuvostoliiton historia| Julkaisija = Otava| Vuosi = 1986| Tekijä = Heikki Kirkinen (päätoim.)| Sivu = 287–290| Isbn = 951-1-08450-X}}</ref>
 
Liikehdintää kutsuttiin Neuvostoliiton historiankirjoituksessa vuoden 1905 vallankumoukseksi, koska sen seurauksena periaatteessa Venäjän keisarikunakeisarikunta muuttui absoluuttisesta monarkiasta perustuslaillisesti rajoitetuksi monarkiaksi. MarksilaisenMarxilaisen ajattelun mukaan historia kehittyy vaiheittain ja ennen sosialistista yhteiskuntaa aatelisvaltainen, feodaalinen, yhteiskunta muuttuu porvarilliseksi ennen sosialistiseksi muuttumistaan. Vaikka vuoden 1905 tapahtumat eivät kumonneet Venäjän keisarikunnan monarkiaa, silti muutos teoriassa absoluuttisesta monarkiasta perustuslaillisempaan hallintotapaan neuvostonäkemyksen mukaan kuvasti vallankumouksellista muutosta.
 
Kyseessä ei ollut keisarin vallan kumoaminen, vaan keisarin itsevaltiuden muuttaminen [[perustuslaillinen monarkia|perustuslailliseksi monarkiaksi]]. Liikehdinnän rauhoittamiseksi perustettiin [[parlamentti]] eli [[Venäjän keisarikunnan valtakunnanduuma|valtioduuma]], jonka asema ei kuitenkaan ollut vakaa.