Ero sivun ”P. W. Botha” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p oikeat linkit |
fix |
||
Rivi 32:
| huom =
}}
'''Pieter Willem Botha''' (yleisesti käytetty muoto '''P.W. Botha''', [[12. tammikuuta]] [[1916]] [[Paul Roux]] – [[31. lokakuuta]] [[2006]] [[Wilderness (kaupunki)|Wilderness]]) oli [[Etelä-Afrikka|eteläafrikkalainen]] poliitikko, joka toimi maansa pääministerinä vuosina
Botha opiskeli [[Oranjen vapaavaltion provinssi|Oranjen vapaavaltion]] yliopistossa [[Bloemfontein]]issa oikeustiedettä, mutta jätti yliopiston ennen valmistumista ja keskittyi poliittisen uran luomiseen. Bothan kotiseutu oli hyvin konservatiivista ja [[afrikaanerinationalismi|afrikaanerinationalistista]]. Vuonna 1936 Botha liittyikin [[Kansallispuolue (Etelä-Afrikka)|Kansallispuolue]]eseen. [[Daniel François Malan]] nimitti nuoren Bothan puolueorganisaattoriksi Kapmaahan ja myöhemmin hän toimi puolueen kansallisena tiedottajana vuoden 1948 parlamenttivaaleissa. Samoissa vaaleissa Botha valittiin parlamentin jäseneksi Georgen vaalipiiristä Kapmaasta. Botha toimi tässä tehtävässä yhteensä 36 vuoden ajan.<ref name="bio">”Botha, Pieter Willem.” Biographies. Answers Corporation, 2006. Answers.com 13 Feb. 2008. http://www.answers.com/topic/pieter-willem-botha</ref>
Rivi 44:
== Botha pääministerinä ==
Pääministeri P.W. Bothan johdolla Etelä-Afrikan hallitus ryhtyi vuonna 1977 toteuttamaan ”totaalista strategiaa” ANC:n ja muiden järjestöjen sitä vastaan käymää ”totaalista sotaa” vastaan. Strategian kulmakiviä olivat maan sotilasbudjetin kasvattaminen vihamielisiä uusia naapurimaita vastaan ja uuden turvallisuuskoneiston luominen. Uudelleenjärjestettyjen turvallisuuspoliisin ja sotilastiedustelun osastot toteuttivat seuraavan neljän vuoden aikana arviolta 30–40 poliittista salamurhaa muun muassa kirjepommeilla ja useita tuhansia kuoli maan puolustusvoimien [[
P.W. Botha pyrki kukistamaan sisäisen vastarinnan myös tarjoamalla mustille rajoitettuja oikeuksia. Vuonna 1979 hallitus laillisti mustien ammattiyhdistykset ja antoi niille oikeuden käydä palkkaneuvotteluja työnantajien kanssa. Mustille annettiin myös rajoitettu oikeus osallistua kaupunginhallitusten toimintaan ja mustien oikeutta omistaa kiinteistöjä ja yrityksiä laajennettiin. Suurin osa mustista suhtautui uudistuksiin kuitenkin varauksellisesti ja esimerkiksi pääosa ammattijärjestöistä kieltäytyi rekisteröitymästä peläten niiden johtajien tulevia pidätyksiä tai pannamääräyksiä. Vuonna 1979 Botha meni vielä pidemmälle perustaen komission, joka esitti maan [[perustuslaki|perustuslain]] uudistamista siten, että värillisille ja intialaisille (mutta ei mustille) olisi luotu parlamenttiin omat kamarinsa. Perustuslaki uudistettiin vuonna 1983 kansanäänestyksen jälkeen, jossa 2/3:aa valkoisista eteläafrikkalaisista kannatti sitä. Vaikka parlamentin valtasuhteet oli uudessakin perustuslaissa valittu niin, että valkoisilla säilyi täydellinen päätösvalta, repi perustuslakiuudistus kuitenkin [[Kansallispuolue (Etelä-Afrikka)|Kansallispuolue]]tta kahtia ”valistuneisiin” (''verligtes''), jotka kannattivat muutosta ja ”kapeakatseisiin” (''verkramptes''), jotka katsoivat etteivät rotujen tullut olla minkäänlaisessa kanssakäymisessä.
| |||