Ero sivun ”Ulriika Eleonoora” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
new version (GlobalReplace v0.6.5)
p fix UVF
Rivi 23:
Ulriika eli suurimman osa elämästään muiden varjossa, mutta siskonsa kuoltua 1708 jälkeen hän alkoi saada huomiota, ja vuonna 1713 hänet valittiinkin sijaishallitsijaksi. Hän johti maata sillä aikaa kun oikea kuningas oli ulkomailla. Heti ensimmäisessä istunnossaan hän teki tärkeän päätöksen ja kutsui valtiopäivät koolle. Hän osallistui kuitenkin harvoin valtioneuvoston kokoontumisiin.<ref name="FB"/>
 
Kaarle XII:n kuoltua 1718 hänelle ei ollut itseoikeutettua kruununperijää, mutta kaksi mahdollista ehdokasta kuitenkin löytyi. Toinen heistä oli Ulriikan aviomies Fredrik Hesseniläinen ja toinen Hedvig Sofian poika Holstein-Gottorpin Karl Fredrik, jota tuki [[Holsteinilainen puolue]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.uppslagsverket.fi/binsv/sok/view/Uppslagsverket/-103684-Aalandskongressen | Nimeke = Ålandskongressen | Tekijä = | Julkaisija =Svenska folkskolans vänner | Julkaisu = Uppslagsverket Finland | Kieli ={{sv}} | Viitattu =15.12.20138.2017 }}</ref> Tämän jälkeen Ulriika Eleonoora ilmoitti nousseensa valtaistuimelle. [[Ruotsin valtiopäivät|Valtiopäivät]] suostuivat tunnustamaan Ulriika Eleonooran sillä ehdolla, että hän hyväksyi hallitusmuodon, joka vähentäisi tuntuvasti kuninkaan valtaa.<ref name="FB"/>
 
Vuonna 1720, kun Ulriika Eleonoora luovutti kruununsa miehelleen Fredrik I:lle, tämä luovutti osan valtaa parlamentille. Tämä päätti ajanjakson, jota kutsutaan itsevaltiuden ajaksi.<ref name="EB"/>