Ero sivun ”Aleksanteri I:n rintakuva” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Patsas Turun Akatemiatalossa 1814–1832: - kyseessä on varmaan kaunopuheisuuden professori Johan Fredrik Wallenius, tuollaista professori Johan Erik Walleniusta ei ole ilmeisesti koskaan ollutkaan |
|||
Rivi 16:
Suomen itsenäistymisen jälkeen kiihkoisänmaalliset ylioppilaat ja varsinkin [[Akateeminen Karjala-Seura|AKS:n]] kannattajat alkoivat vaatia Venäjän vallan ajasta muistuttavien symbolien poistamista yliopistolta. Vuonna 1925 he saivat aikaiseksi sen, että Aleksanteri I:een viitannut piirtokirjoitus poistettiin päärakennuksen julkisivusta. Seuraavaksi ''[[Ylioppilaslehti]]'' aloitti kampanjan juhlasalin patsasta vastaan. Siinä koettiin ärsyttäväksi varsinkin jalustan teksti, jossa Venäjän tsaaria kutsuttiin kansakunnan isäksi. Tilalle ehdotettiin esimerkiksi Snellmanin tai Lönnrotin patsasta. Pohjalaiset ylioppilaat tärvelivät Aleksanterin patsasta lokakuussa 1929 tervaamalla jalustan tekstin ja huhtikuussa 1931 sen päälle heitettiin happoa. Joulukuussa 1931 yliopiston [[konsistori]] päätti lopulta siirtää patsaan pois juhlasalista. Toukokuussa 1932 se siirrettiin konsistorin saliin.<ref>Aittomaa 2013, s. 444–448.</ref> Siirto saattoi pelastaa patsaan, sillä yliopiston juhlasalin alkuperäinen sisustus tuhoutui jatkosodan aikana [[Helsingin suurpommitukset|ilmapommituksessa]] vuonna 1944.
Aleksanterin rintakuvan tilalle yliopiston juhlasaliin hankittiin lopulta [[Wäinö Aaltonen|Wäinö Aaltosen]] marmorireliefi ''Kauneuden jumalatar seppelöi nuoruuden'', joka sijoitettiin paikalleen yliopiston 300-vuotisjuhlissa syyskuussa 1940. Se vaurioitui pahoin helmikuun 1944 pommituksissa ja siirrettiin päärakennuksen lämpiöön.
===Patsas eri sijoituspaikoissa Helsingissä 1932–===
| |||