Ero sivun ”Yhdysvaltain presidentinvaalit 1860” versioiden välillä
Ak: Uusi sivu: {{Vaalit |election_date = 6. marraskuuta 1860 |type = presidential |country = United States |previous_year = 1856 |next_year = Yhdysvaltai... |
(ei mitään eroa)
|
Versio 12. elokuuta 2017 kello 20.28
Yhdysvaltain presidentinvaalit 1860 järjestettiin 6. marraskuuta 1860.[1] Vaalit voitti republikaanien ehdokas Abraham Lincoln.[2] Yhdysvaltain sisällissota käynnistyi muutama kuukausi vaalien jälkeen.
 | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Vaalikampanja
Vuoden 1860 vaalien hallitseva teema oli orjuuden kannattajien ja vastustajien välinen kamppailu. Erityisen kiistelty oli korkeimman oikeuden vuonna 1857 tekemä päätös Dred Scott vastaan Sandford, joka oli laillistanut orjuuden kaikissa Yhdysvaltain territorioissa.[1]
Republikaaninen puolue nimesi toukokuussa Chicagossa presidenttiehdokkaakseen illinoisilaisen entisen kongressiedustajan Abraham Lincolnin, joka voitti äänestyksessä senaattori William H. Sewardin. Republikaanit vastustivat orjuuden laajentamista territorioihin mutta eivät kuitenkaan vaatineet sen kieltämistä vanhoissa orjavaltioissa.[1]
Demokraattinen puolue jakautui kahtia sen jälkeen, kun illinoisilainen senaattori Stephen A. Douglas valittiin kesäkuussa Baltimoressa puolueen presidenttiehdokkaaksi. Etelävaltioiden demokraatit nimesivät omaksi presidenttiehdokkaakseen kentuckylaisen varapresidentti John C. Breckinridgen.[1]
Neljäntenä ehdokkaana mukana oli perustuslaillisen unionipuolueen tennesseeläinen entinen senaattori John Bell, joka yritti estää Unionin hajoamisen välttelemällä orjuudesta puhumista.[1]
Lincoln ja Breckinridge pysyttelivät kampanjatyön ulkopuolella, kun taas Douglas poikkeuksellisesti kiersi aktiivisesti ympäri maata ja puhui Unionin säilyttämisen puolesta.[1]
Tulokset
Lincoln voitti vaalin, kun kaikki Pohjoisvaltiot lukuun ottamatta New Jerseyä antoivat valitsijamiesäänensä hänelle. Orjuutta puolustaneissa Etelävaltioissa Lincoln ei saanut miltei ollenkaan ääniä.[1]
Vaikka Douglas saikin valtakunnallisesti huomattavan suuren äänisaaliin, enimmäkseen Pohjoisvaltioista, hän voitti kuitenkin vain kaksi osavaltiota. Breckinridge voitti puolelleen useimmat Etelävaltiot, ja Bell puolestaan menestyi Etelän ja Pohjoisen rajalla sijaitsevissa osavaltioissa.[1]
Seuraukset
Vaalien jälkeen seitsemän Etelävaltiota erosi Unionista ja perusti Konfederaation. Pian Lincolnin virkaanastujaisten jälkeen Unionin ja Konfederaation välille syttyi sisällissota.