Ero sivun ”Lausannen sopimus” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti siirsi "Katso myös" -osion oikeaan kohtaan. |
KLS (keskustelu | muokkaukset) muotoilua |
||
Rivi 14:
Kreikka pyrki sodan avulla hyötymään Turkin sekavasta tilanteesta. Versaillesissa käydyissä ensimmäisen maailmansodan rauhanneuvotteluissa kreikkalaisilla oli suuria aluevaatimuksia, varsinkin niistä Turkin alueista, joiden väestö oli kreikkalaista. Se saikin [[Sèvresin rauhansopimus|Sèvresin rauhassa]] [[Smyrna]]n (nyk. Izmirin) seudun, [[Egeanmeren saaret|Egeanmeren saaria]] ja [[Itä-Traakia]]n. Kreikassa riemuittiin, että on syntynyt ”uusi Kreikka kahdelle mantereelle ja viiden meren rannoille”. Alueensa laajentamiseksi Kreikka aloitti hyökkäyksen Turkkia vastaan Smyrnassa. Tilanne muuttui kuitenkin nopeasti Turkin itsenäisyysodan sytyttyä toukokuussa 1919, sillä se menestyi taisteluissa Kreikkaa paremmin.<ref name=osm />
Kolme vuotta myöhemmin Kreikka evakuoi armeijansa Smyrnasta, ja Turkki syyskuussa 1922 aloitti kaupungin ryöstämisen ja kristityn väestön surmaamisen, joka vaati 30 000 ihmisen hengen. Lausannen rauhansopimus palautti Turkille ne alueet, jotka Sèvresin rauhassa olivat joutuneet [[Kreikka|Kreikalle]]. Näillä seuduilla vanhastaan asunut kreikkalaisväestö joutui suurimmaksi osaksi [[Kreikan ja Turkin väestönvaihto|Kreikan ja Turkin väestönvaihdossa]]: Kreikasta Turkkiin siirtyi 400 000 muslimia ja Vähästä-Aasiasta Kreikkaan lähes 1,1 miljoonaa kristittyä.<ref name=osm>{{Kirjaviite | Nimeke = Otavan suuri maailmanhistoria. Osa 16: Ensimmäinen maailmansota| Julkaisija = Otava| Vuosi = 2004| Tekijä = Torbacke, Jarl| Suomentaja = Eskelinen, Heikki | Sivut = 242–243| Isbn=951-1-09277-4}}</ref> [[Istanbul|Istanbulin]],
Lausannen sopimuksella muutettiin [[Sèvres'n rauhansopimus|Sèvres'n sopimusta]], jota Turkki piti mahdottomana hyväksyä. Rauhankonferenssi alkoi [[20. lokakuuta]] 1922, ja rasittavien neuvottelujen jälkeen se keskeytettiin [[4. helmikuuta]] 1923. [[İsmet İnönü]] oli Turkin pääneuvottelija, ja Kreikan pääneuvottelijana oli [[Eleftherios Venizelos]]. Kokousta jatkettiin jälleen [[23. huhtikuuta]], ja sopimus allekirjoitettiin 24. heinäkuuta kahdeksan kuukauden pitkien ja työläiden keskustelujen jälkeen. Sopimus takaa Turkin tasavallan itsenäisyyden, mutta myös suojan etnisesti kreikkalaiselle vähemmistölle Turkissa ja muslimivähemmistölle Kreikassa. Lausannen sopimuksella myös lakkautettiin [[Kapitulaatio (sopimus)|kapitulaatiosopimusjärjestelmä]] Turkin osalta.
| |||