Avaa päävalikko

Muutokset

Ei muutosta koossa ,  2 vuotta sitten
p
Kh
 
== Käyttö ==
Kasvista syödään usein [[alkeisvarsi]], joskin koko kasvi on syömäkelpoinen, ja sen lehtiä voidaan käyttää [[salaatti]]na. Euroopassa retiisiä syödään tyypillisesti raakana, mutta [[Aasia]]ssa myös [[Keittäminen|keitettynä]]<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Gudmund Balvoll| Nimeke = Vihannesten avomaaviljely | Vuosi = 1998 | Sivu = 170 | Selite = | Julkaisupaikka = Jyväskylä | Julkaisija = Opetushallitus | Tunniste = | www = | www-teksti = | Viitattu = }}</ref>.
 
Retiisi- ja retikkalajikkeille tyypillinen kirpeys johtuu ristikukkaiskasveille ominaisista [[Glukosinolaatit|glukosinolaateista]], jotka ovat [[rikki]]pitoisia [[Glykosidit|glykosideja]]. Kasvin solukkojen rikkoutuessa yhdisteet hajoavat ja syntyy [[sinappiöljy]]jä, jotka ovat eri lajikkeilla erilaisia.{{lähde?}}
 
== Viljely ==
Retiisin optimaalinen viljelylämpötila on noin 10&nbsp;°C. Retiisit kasvavat parhaiten hieman happamassa tai neutraalissa, hedelmällisessä maaperässä ja tarvitsevat paljon kosteutta. Liian kuivassa maaperässä retiisit helposti kitkeröityvät, ja jäykässä maassa mukuloista voi tulla epämuodostuneita. Retiisin kasvuaika kylvöstä sadonkorjuuseen on tyypillisesti noin 35-60 päivää. Niiden kasvattaminen on helppoa myös kotipuutarhassa.
 
Retiisiä viljellään paljon erityisesti [[Alankomaat|Alankomaissa]], missä kasvukausi avomaalla on tyypillisesti keväällä, esimerkiksi maaliskuussa. Talvella retiisiä voidaan kasvattaa matalissa lasitetuissa tai muovitetuissa tunneleissa, mutta varsinaisia täyskorkeita kasvihuoneita retiisi ei tarvitse.
 
== Sadonkorjuu ja varastointi ==
Retiisi korjataan pääsääntöisesti käsin, mutta laajemmassa viljelymittakaavassa myös koneellisesti. Retiisi säilyy noin 2-3 viikkoa muovipussissa noin 0&nbsp;°C:n lämpötilassa korjaamisen jälkeen.{{lähde?}}
 
== Terveysvaikutukset ==
3 152

muokkausta