Ero sivun ”Ranskan suuri vallankumous” versioiden välillä

(päivämäärälinkitysten poisto ja kuvatietojen korjauksia)
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
17. kesäkuuta kolmas sääty julistautui Mirabeaun johdolla [[Ranskan kansalliskokous|kansalliskokoukseksi]] ({{k-fr|Assemblée nationale}}), joka edustaisi eri säätyjen sijasta koko ”kansaa”. Kansalliskokous kutsui muiden säätyjen edustajat liittymään siihen. Samalla se teki kuitenkin selväksi, ettei se odottaisi, vaan aikoi johtaa valtion asioita joka tapauksessa. Mirabeau valittiin kansalliskokouksen johtajaksi 23. kesäkuuta 1789.
 
Ludvig XVI sulki Salle des États'n, jossa kansalliskokous kokoontui. Tällöin kansalliskokous siirtyi kuninkaan tennishalliin, jossa vannottiin 20. kesäkuuta [[Pallohuoneen vala]]. Valassa kansalliskokous vannoi, ettei se hajaantuisi, ennen kuin Ranskalle olisi säädetty [[perustuslaki]]. Suuri osa pappissäädystä sekä 47 aatelin jäsentä liittyi kansalliskokoukseen. 27. kesäkuuta mennessä rojalistipuolue oli antanut periksi, mutta suuri määrä kuninkaan sotaväkeä oli saapunut [[Pariisi]]in ja [[Versailles]]iin. Pariisista ja muista Ranskan kaupungeista saapui kansalliskokousta tukevia viestejä. 9. heinäkuuta kansalliskokous muutettiin perustuslakia säätäväksi kokoukseksi. Pariisissa [[Palais-Royal]]issa kokoukset jatkuivat taukoamatta. Osa sotaväestä alkoi kääntyä kansan puolelle. Ok ei kiinosta (editoitu)
 
===Bastiljin valtaus===
Rekisteröitymätön käyttäjä