Versio 20. elokuuta 2016 kello 13.32 muokkaa Aulis Eskola (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 75 574 muokkausta Tämä artikkeli ← Vanhempi muutos		Versio 11. elokuuta 2017 kello 18.25 muokkaa kumoa 2001:14ba:8300::b01e (keskustelu) Ei muokkausyhteenvetoa Uudempi muutos →
Rivi 27: ==== Kaistanleveys ==== Kaistanleveydellä tarkoitetaan taajuuksia tai taajuusaluetta, joilla antenni saavuttaa halutun ~~suorityskyvyn~~suorituskyvyn tai on käyttökelpoinen. Kaistanleveys ilmoitetaan yleensä mega- tai kilohertseinä. <ref name="arrl" /> ==== Säteilykuvio ==== Rivi 51: * [[Parabolinen peiliantenni]] *[[Tutka]] käyttää usein parabolisen heijastimen muotoista antenniheijastinta ja siihen tehon syöttävää torviantennia, rakoantennia, logperiodista antennia tai dipoliantennia. Tärkein ominaisuus on suuri antennivahvistus: 20...40 dBi. [[Rakoantenni]] *[[Tutka]], etenkin [[merenkulkututka]], hyödyntää rakosäteilijäantennia, joka on periaatteeltaan rakojen avulla vuotavaksi tehty aaltoputki. Rakoantenni saadaan pienikokoiseksi joten se soveltuu mm. laivoihin ja veneisiin. [[Torviantenni]] Rivi 57: == Antennien asennuspaikat == [[Kuva:Richtfunkantennen.jpg\|thumb\|right\|~~Mastossasa~~Mastossa olevia erilaisia antennilaitteita erilaisilla korkeuksilla]] Antennien asennuspaikat riippuvat täysin käyttötarkoituksesta. Usein langattomassa viestinnässä käytettävät antennit asennetaan korkealle, jotta yhteys saadaan muodostettua mahdollisimman esteettömästi. Pitkiä ja kiinteitä yhteyksiä varten käytetään antennimastoja. Näihin mastoihin voi olla sijoitettuna useita eri antennijärjestelmiä samanaikaisesti eri korkeuksille ja suunnattuna eri suuntiin. Antenneja näkee usein myös savupiipuissa tai rakennusten seinillä. Asennuspaikan valintaan voi myös vaikuttaa antennin fyysinen koko, joka riippuu halutusta antennityypistä ja resonanssitaajuudesta. Erittäin pitkille yhteyksille käytetään satelliitteja.

Ero sivun ”Antenni” versioiden välillä