Ero sivun ”Hiekka” versioiden välillä

'''Hiekka''' eli santa on [[maalaji]], joka muodostuu [[mineraali|mineraaleista]] tai [[kivennäisaineet|kivennäisrakeista]], joiden koko on 0,063–2,000 mm.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/38773/SY2_2012_Suomen_maalajien_ominaisuuksia.pdf|nimeke=Suomen maalajien ominaisuuksia|julkaisu=Suomen Ympäristö, numero 2, 2012|julkaisija=Suomen ympäristökeskus|viitattu=|tekijä=Nanna Ronkainen|ajankohta=2012|tiedostomuoto=pdf|lainaus=EN ISO 14688-2 -luokitus}}</ref> Yksittäistä raetta nimitetään tässä kokoluokassa hiekanjyväksi.

Hiekan koostumus vaihtelee suuresti paikallisten kivilajien ja olosuhteiden mukaisesti. [[Suomi|Suomessa]] hiekassa on yleensä yhtä paljon [[maasälpä]]ä ja [[kvartsi]]a.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=L.H. Borgström|Nimeke=Suomen kvartsihiekka|Vuosi=1924|Sivu=3|Julkaisupaikka=Helsinki|Julkaisija=Suomen geologinen komissioni|www=http://tupa.gtk.fi/julkaisu/geoteknillinen/gt_s_023.pdf|Viitattu=22. tammikuuta, 2017|Suomentaja=Antti Salminen}}</ref> [[Satakunta|Satakunnan]] [[hiekkakivi]]alueella hiekka voi kuitenkin olla enimmäkseen kvartsia.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.pori.fi/material/attachments/hallintokunnat/ymparistovirasto/luonto/V17HM0Eit/Taustateksti_Yyteri_geologia_ja_maankohoaminen.pdf|nimeke=Yyterin luonto – Geologia ja maankohoaminen|julkaisu=|julkaisija=Porin kaupunki, ympäristövirasto|viitattu=22. tammikuuta, 2017|tekijä=Marianna Kuusela, Anu Pujola (toim.)|ajankohta=2014 / 2015|tiedostomuoto=pdf|lainaus=Satakunnan hiekkakivi on Yyterin santojen synnyttäneen Pori-Säkylä-Virttaankankaan harjuaineksen hiekan lähde. Todisteina tästä ovat harjuaineksen sisältämät kvartsi ja kalsiitti. Satakunnan hiekkakivessä kvartsin osuus on noin 45–60&nbsp;% ja Pori-Säkylä-Virttaankankaan harjukompleksin kvartsipitoisuus on noin 50–70&nbsp;%.}}</ref>

Koostumuksensa mukaisesti hiekan väri vaihtelee Suomessa yleensä vaaleankellertävän ja punertavan sävyissä. Trooppisten ja subtrooppisten rantojen hohtavan valkea hiekka on muodostunut [[kalkkikivi|kalkkikivestä]] ja siinä voi olla [[koralli]]n tai [[simpukat|simpukankuoren]] palasia. Vulkaanista [[basaltti]]a ja [[obsidiaani]]a sisältävä hiekka taas on väriltään tummaa tai mustaa. Kvartsi ja maasältä ovat väriltään vaaleita ja läpikuultavia, ja jos joukossa ei ole muita aineiksia, hiekka on harmahtavaa.<ref name=":0" /> Usein hiekka on kuitenkin väriltään keltaista, sillä hapettuneen raudan värjäämien hiekanjyvien väri vaihtelee kellertävästä kellertävänruskeaan.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=http://coastalcare.org/educate/beach-basics/|nimeke=Beach Basics|julkaisu=Coastal Care|julkaisija=The Santa Aguila Foundation|viitattu=29. tammikuuta 2017|tekijä=|ajankohta=04.2010}}</ref>

Hiekka syntyy mekaanisen ja kemiallisen kulumisen seurauksena vähän kerrallaan kerrostumalla<ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite=http://kaiva.fi/geologia/suomen-maapera/|nimeke=Suomen maaperä {{!}} Kaiva.fi|julkaisu=kaiva.fi|viitattu=2017-01-29}}</ref> niistä kivi- tai muista aineksista, joita maan pinnalla on. Pohjoismaissa suurin osa hiekan, kuten muidenkin maalajien, syntyprosesseista liittyy mannerjäätikön vaikutukseen. Eroosion ja irronneen maa-aineksen kuljetuksen kautta on syntynyt [[Moreeni|moreenia]], jota sulasmisvedet ovat lajittaneet ja kuljettaneet<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://kaiva.fi/geologia/suomen-maapera/maaperan-erityispiirteet/|nimeke=Maaperän erityispiirteet {{!}} Kaiva.fi|julkaisu=kaiva.fi|viitattu=2017-01-29}}</ref>. Viimeisen jääkauden jälkeisen maankohoamisen aikana paljastuneet maakerrokset ovat altistuneet pakkasen, tuulen ja aaltojen vaikutukselle.<ref name=":1" />

Hiekka on yleensä harmitonta, mutta siihen liittyy seikkoja, joiden johdosta on välttämätöntä ryhtyä varotoimiin. Hiekkapuhallus on esimerkki työmenetelmästä, jossa suu ja nenä on suojattava, jotta keuhkoihin ei joudu pieniä hiukkasia. Pitkäaikainen altistuminen kiteiselle [[Piidioksidi|piidioksidipöly]]<nowiki/>lle (kvartsi-, tridymiitti- tai kristobaliittipöly) altistaa [[silikoosi]]<nowiki/>lle. Sama koskee myös muita toimintoja, joissa käytetään suuria määriä hiekkaa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.ttl.fi/tyontekija/ammattitaudit/silikoosi-eli-kivipolykeuhkosairaus/|nimeke=Silikoosi eli kivipölykeuhkosairaus - Työterveyslaitos|julkaisu=Työterveyslaitos|viitattu=2017-01-30|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref>

Paksu hiekkakerros saattaa houkutella kaivamaan syviä kuoppia ja tunneleita. Ne voivat kuitenkin romahtaessaan aiheuttaa tukehtumisvaaran.<ref name=":2">{{Verkkoviite|osoite=http://abcnews.go.com/Health/Healthday/story?id=4507651&page=1|nimeke=Digging Holes in the Sand Can Be Deadly|julkaisu=ABC News|viitattu=2017-01-30|tekijä=A. B. C. News|ajankohta=2008-03-24}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.cbsnews.com/news/beach-sand-digging-dangers/|nimeke=Beach Sand Digging Dangers|viitattu=2017-01-30|ietf-kielikoodi=en}}</ref> Tässä suheessa erityisen vaarallista on juuri helposti kaivettava, suurirakeinen hiekka. Onkin suositeltavaa lopettaa työ, kun reuna on seisovan kaivajan polvitaipeiden tasalla.<ref name=":2" />

Rakennushiekasta on tullut [[kaupungistuminen|kaupungistumisen]] ja [[väestönkasvu]]n myötä suuri kansainvälinen kauppatavara, jossa käytetään myös laittomia keinoja. Monissa maissa kuten Keniassa, Kambodžassa, Vietnamissa, Indonesiassa ja [[Intia]]ssa hiekasta on pulaa.<ref name=kippo>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-9745042 | Nimeke = Unohtakaa öljy, nyt loppuu hiekka – hiekasta on tullut niin arvokasta, että sen vuoksi jopa tapetaan| Tekijä = Johanna Kippo| Ajankohta = 6.8.2017| Julkaisu = Yle Uutiset| Viitattu = 6.8.2017 }}</ref> Intiassa hiekkaan liittyvä rikollisuus on ongelma.<ref name=":3">{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-9745042|nimeke=Unohtakaa öljy, nyt loppuu hiekka – hiekasta on tullut niin arvokasta, että sen vuoksi jopa tapetaan|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2017-08-07|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Jopa satoja ihmisiä – aktivisteja, poliiseja ja viranhoitajia – on viime vuosina tapettu Intiassa heidän vastustettuaan laitonta hiekkakauppaa.<ref name=":3" kippo/>

Eräiden arvioiden mukaan hiekka on vaarassa loppua maailmasta, ja sitä käytetään tällä hetkellä enemmän kuin koskaan.<ref name=":3"kippo /> Hiekka on maailman toiseksi kysytyin luonnonvara veden jälkeen, ja se on betonin keskeisin ainesosa.<ref name=":3"kippo /> YK:n ympäristöohjelma UNEP totesi raportissaan vuonna 2014, että hiekkaa ja soraa kaivetaan nopeammin kuin ne ehtivät uudistua.<ref name=":3"kippo /> Hiekkaa muodostuu luonnossa erittäin hitaasti.<ref name=":3"kippo /> Esimerkiksi yhdysvaltalais-kanadalainen tutkiva toimittaja Vince Beiser on todennut laskelmissaan, että Kiina on käyttänyt muutaman viime vuoden aikana enemmän betonia kuin Yhdysvallat koko 1900-luvun aikana.<ref name=":3"kippo /> Toisaalta asukasta kohden mitattuna Singapore tuo maahan ja käyttää enemmän hiekkaa kuin yksikään muu valtio.<ref name=":3"kippo /> Hiekan ruoppaus Singaporen markkinoille on aiheuttanut sen naapurimaille, kuten Indonesialle ja Malesialle ympäristöongelmia ja syytöksiä korruptiosta.<ref name=":3"kippo />

Hiekkaerämäistaan ja vauraudestaan tunnettua Arabian niemimaatakin vaivaa hiekkapula.<ref name=":3"kippo /> Näin on, koska tuuli on hieronut autiomaiden dyynihiekan liian hienojakoiseksi rakennuskäyttöön.<ref name=":3"kippo /> Dyynihiekkaa ei voi käyttää rakentamiseen, koska siinä on mineraaleja.<ref name=":3"kippo />

Laillisten hiekkamarkkinoiden arvoksi on laskettu noin 60 miljardia euroa vuodessa.<ref name=":3"kippo /> Pimeän markkinan arvoa ei tiedetä, mutta sen arvioidaan olevan useita miljardeja.<ref name=":3"kippo />