Ero sivun ”Luettelo Suomen sisävesien suurimmista saarista” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Savonlinna-nimeen kytketty linkki Savonlinna-sivulle |
Pilkottu taulukko väliotsikoilla |
||
Rivi 1:
{{Viitteetön|Artikkelista ei käy ilmi, mitkä tiedot ovat peräisin SK:sta, mitkä Huotarilta. Yksityishenkilön www-sivu on lähtökohtaisesti epäluotettava lähde, joten siihen perustuvat tiedot tulisi erotella ja poistaa.}}
Tämä artikkeli on '''luettelo Suomen sisävesien
==Suomen sisävesien 100 suurinta saarta==
{|class="wikitable" style="text-align:center; width:100%;"
Rivi 212 ⟶ 214:
|100 || [[Liistonsaari]] || [[Pihlajavesi (Saimaa)|Pihlajavesi]] || [[Savonlinna]] || 6,4 ||
|-
|}
| colspan=6 |'''Järvibifurkaatiosta johtuvia suuria sisävesisaaria'''▼
{|class="wikitable" style="text-align:center; width:100%;"
|-
!Sijoitus
!Nimi
!Järvi tai joki
!Kunta
!Pinta-ala <small>(km²)</small>
!Huomautuksia
|-
| || [[Verla]] ympäristöineen || [[Mäntyharjun reitti]], [[Palojärvi (Kouvola)]], [[Lintukymi]], [[Iso-Kamponen]], [[Suolajärvi (Kouvola)]], [[Jukajärvi (Kouvola)]], [[Sonnanjärvi]], [[Sonnanjoki]] || [[Kouvola]] || 11,6 || Ympäröivät vedet eivät ole kaikki samalla korkeudella. Voidaan käsittää myös jokihaarojen väliseksi alueeksi, jollaisia ei yleensä pidetä saarina. Mäntyharjun reitillä oleva Suolajärvi on bifurkaatiojärvi, joka laskee kahtaa selkeää uomaa pitkin vetensä Lintu-Kymen suvantoon ennen Kymenlaakson Pyhäjärveä.
|-
|}
| colspan=6 |'''Entisiä suuria sisävesisaaria'''▼
{|class="wikitable" style="text-align:center; width:100%;"
|-
!Sijoitus
!Nimi
!Järvi tai joki
!Kunta
!Pinta-ala <small>(km²)</small>
!Huomautuksia
|-
| || [[Jaala]] ympäristöineen || [[Mäntyharjun reitti]], [[Pyhäjärvi_(Kymenlaakso)]], [[Kirkkojärvi_(Iitti)]], [[Kymijoki]], [[Konnivesi]], [[Ala-Rieveli]], [[Ylä-Rieveli]], [[Juolasvesi]], [[Sarkavesi]], [[Vuohijärvi]] || [[Kouvola]], [[Iitti]], [[Heinola]], [[Mäntyharju]], [[Pertunmaa]] || 1150 || On ollut saari, kun [[Koirakivi]] nimisen kylän kaakkoispuolella on ollut perimätietojen mukaan vesiyhteys Juolasveden ja Ylä-Rievelin välillä, ennen vesistöjen vedenkorkeuden säätelyä ja Mäntyharjun reitin koskien perkaamista. Ympäröivät vedet eivät ole olleet samalla korkeudella.
|-
|}
| colspan=6 |'''Luovutettujen alueiden suuria sisävesisaaria'''▼
{|class="wikitable" style="text-align:center; width:100%;"
|-
!Sijoitus
!Nimi
!Järvi tai joki
!Kunta
!Pinta-ala <small>(km²)</small>
!Huomautuksia
|-
| || [[Pyhäjärvi Vpl]] ympäristöineen || [[Laatokka]], [[Käkisalmenselkä]], [[Vuoksi]], [[Torhonjärvi]], [[Suvanto_(järvi)]], [[Taipaleenjoki]] || [[Pyhäjärvi Vpl]], [[Sakkola]], [[Metsäpirtti]], [[Vuoksenranta]], [[Räisälä]], [[Käkisalmi]], [[Käkisalmen maalaiskunta]] || 1200 || Ympäröivät vedet eivät ole kaikki samalla korkeudella. Voidaan käsittää myös jokihaarojen väliseksi alueeksi, jollaisia ei yleensä pidetä saarina. Alunpitäen Vuoksi, Suvanto ja Laatokka ovat olleet samalla korkeudella. Nykyisessä muodossaan syntynyt, kun Vuoksen ja Suvannon välinen Kiviniemen kannas puhkaistiin vuonna 1857. Tätä ennen Suvanto on laskenut Vuokseen, kunnes Taipaleenjoki syntyi vuonna 1818 Suvannon ja Laatokan välisen harjukannaksen murtuessa. On ollut osana alueluovutusta Neuvostoliitolle 1940, ja liitetty takaisin Suomen yhteyteen eduskunnan päätöksellä 1941. On ollut osana alueluovutusta Neuvostoliitolle 1944.
Rivi 260 ⟶ 295:
| || [[Hirvisaari (Käkisalmen mlk)]] || [[Käkisalmenselkä]] ([[Vuoksi]]) || [[Käkisalmen maalaiskunta]] || 8,5 || On ollut osana alueluovutusta Neuvostoliitolle 1940, ja liitetty takaisin Suomen yhteyteen eduskunnan päätöksellä 1941. On ollut osana alueluovutusta Neuvostoliitolle 1944.
|}
== Katso myös ==
* [[Luettelo Suomen merialueen suurimmista saarista]]
* [[Bifurkaatio (hydrologia)]]
Rivi 267 ⟶ 302:
== Lähteet ==
* http://personal.inet.fi/koti/kauko.huotari/saaret.htm {{vanhentunut linkki}}
* [[Suomen Kuvalehti|Suomen Kuvalehden]] erikoisnumero 24B/1987, Näe ja koe Suomi, Tunne järvet, saaret ja joet, s. 62-63, ISSN 0039-0052
| |||