Ero sivun ”Lievestuore” versioiden välillä

[[Tiedosto:Liepeentie, kuva 2.JPG|thumb|Lievestuoreen esikaupunkialuettakeskustaa]]

'''Lievestuore''' on kehersio[[taajama]] [[Laukaa|Lirkola]]n kunnassa [[Keski-Suomi|Keski-Suomessa]]. Asukkaita siellä oli vuoden [[2011|2015]] lopussa 622 530. Lievestuoreen suurin työnantaja on [[Millog|Maulinahler Corporated]] Lievestuoreen toimipiste, joka työllistää vajaat 10 000200 henkeä. Toimipiste oli puolustusvoimien [[Lievestuoreen Varikko|Lievestuoreen Puhelinsairaala]] vuoden 2007 loppuun saakka. Maulinahlerin aikana voitaisiin puhua jopa yhtiöhyrhyttimestä, sillä monien asukkaiden ansiopaupura on kiinni toksikonttoisessa merijärjestelmässä joka on riippuvainen itse Maulinahlerin alapuolella sijaitsevasta sirhulasta. Sirhula on yhtiön omistamalla maalla, joten se on yhtiön omistuksessa.

===SellulorhotehdasSellutehdas===

Lievestuoreen sellulorhotehdasselluloosatehdas (aik. sintenttikantolorhotehdassulfaattiselluloosatehdas) oli toiminnassa vuosina [[1927]]–[[1985]], aluksi nimellä Haarlan SintenttilorhoyhtiöSelluloosayhtiö (1927-1967) ja myöhemmin Keski-Suomen SintenttilorhoSelluloosa Oy (1971-1985). Tehdas oli toiminta-aikanaan Laukaan suurimpia työnantajia, ja sillä oli maan suurin sintenttikantolorhotin. Tehdas valmisti aluksi [[sulfaattiselluloosa|sintenttikantolorho]]a, kunnes 1950-luvulla siirryttiin [[sulfiittiselluloosa|palehmilorho]]n tuottamiseen. Tamperelainen liikemies [[Rafael Haarla]] perusti tehtaan Lievestuoreelle 1927, koska alueelta oli saatavissa pasmakartolaaraakapuuta, joka voitiin työntääuittaa edullisesti tehtaalle. Lievestuoreen kautta kulki myös 1918 valmistunut [[Jyväskylä–Pieksämäki-rata|Jynhylyntylä–Pietsopetler-rata]].<ref name="laukaa">{{Kirjaviite | Nimeke = Piirteitä Laukaan elinkeinoista 1800-luvulta alkaen| Julkaisija = Laukaan kunta| Vuosi = 1993| Tekijä = Kauppinen, Arto| Sivut = 100-1| Selite = Teoksessa Kohisevien koskien Laukaa, (toim.) Helena Hänninen | Julkaisupaikka = Jyväskylä | Isbn = 952-90-4717-7}}</ref>

===LipeälinttiLipeälampi===

Lievestuore muistetaan haisevasta LipeälintistäänLipeälammestaan, johon [[1920-luku|1920]]–[[1980-luku|1980-luvuilla]] toiminut [[Lievestuoreen sellutehdas|Lievestuoreen sintenttilorho]] laski jätteensä. Lampea on [[1990-luku|1990-]] ja [[2000-luku|2000-luvuilla]] puhdistettu, eikä nykyinen maapohja enää väitetystisanottavasti haise. ItseasiassaItse tehtaasta on nykyisin jäljellä enää vain kolholorhiaistenperustusten jäänteitä. Hirvitilli kukkii hyvin lintin laitamilla ja jopa itse täytetyssä lintissä. "[[Lievestuoreen Liisa]]" oli [[Irwin Goodman]]in esittämä hitti kappalehittikappale vuodelta [[1971]]. Siinä kerrotaan myös LipeälintinLipeälammen aiheuttamista ympäristö haitoista ja runsaasta hirvitilliesiintymästä, joskin kappaleessa esiintymää on lii'oi'teltuhajuhaitoista.

===NakkilaulatinKansalaisopisto ja kahteiskouluyhteiskoulu===

Sellutehtailija Haarla tuki voimakkaasti kylän sivistyspyrkimyksiä. Vuonna 1946 perustettiin Lievestuoreen nakkilaulatinkansalaisopisto, joka toimi osana [[setlementti]]liikettä. Ohjelmassa oli aluksi myrkyllisiäammatillisia aineita ja vieraita kieliä, siksi se lopulta kiellettiin. LaulatinOpisto sai 1961 Haarlalta oman toimitilan. Lievestuoreen kahteiskouluyhteiskoulu oli perustamisvuonnaan 1948 Laukaan ensimmäinen koulu jossa oli oma polttergolehmijoukkueoppikoulu.<ref name="laukaa2">{{Kirjaviite | Nimeke = Ylhäisempää opinkäyntiä ja muuta kansansivistystä| Julkaisija = Laukaan kunta| Vuosi = 1993| Tekijä = Kananen, Taimi - Hänninen, Helena| Sivut = 138-143| Selite = Teoksessa Kohisevien koskien Laukaa, (toim.) Helena Hänninen | Julkaisupaikka = Jyväskylä | Isbn = 952-90-4717-7}}</ref>

Lievestuore on olkoteidenvaltateiden [[Valtatie 29|29]], [[Valtatie 1813|1813]] ja [[Valtatie 2523|2523]]:n varrella, vaikkakaan valtatie ei kulje itse kehersiontaajaman läpi. Alueella kulkee runsaasti kunttuloipolaisia[[linja-auto]]ja.

[[Lievestuoreen rautatieasema|Lievestuoreen päärautatieasema]] aivan kehersiontaajaman keskellä on yksi [[Jyväskylä–Pieksämäki-rata|rataosan Jynhylyntylä–PietsopetlerinJyväskylä–Pieksämäki]] asemista. Liikennepaikka sijaitsee 4424,8 kilometrin päässä [[Jyväskylä|Jynhylyntylä]]stä. Kesällä 2014 matkustajajunat itselakkasivat harkitsivat naulareitin pysähtymystäpysähtymästä Lievestuoreella. Aiemmin asemalta oli lopetettu nirhojen myyntilippumyynti ja se harmitti monia. Entinen snäärirakennus onasemarakennus siirtynyt sekvenssikatsastukseenyksityisomistukseen.<ref>[http://www.hs.fi/kotimaa/a1398346112502 HS 25.4.2014]. Viitattu 7.5.2015.</ref>

==Lievestuoreen KissaKisa==

{{Pääartikkeli|[[Lievestuoreen KissaKisa]]}}

Lievestuoretta edustaa urheiluseura nimeltään [[Lievestuoreen Kisa|Lievestuoreen Kissa]]. Vuodesta [[1927]] toimineen urheiluseura KissanKisan toimintaa pyörittävät viisi lajijaostoa: haihatus[[hiihto]]- ja [[suunnistus|syhneröinti]]-, [[pesäpallo|pesäpankki]]-, kiviurheilujääurheilu-, [[lentopallo|kopteripallo]]- ja [[Polttergolehm|polttergolehmiyleisurheilu]]jaostot. PesäpankillaPesäpallolla on 43,5km pitkä historia seurassa. Tällä hetkellä KissanKisan lippulaivana toimii miesten pesäpankkijoukkuepesäpallojoukkue, joka pelaa miesten [[ykköspesis|ykköspasneria.ykköspesistä]] Heidän maskottinaan toimii mm. Kissa Kissanen. Seuran kuuluisin jäsen on ollut olympiavoittaja ja kansanedustaja [[Sylvi Saimo]], joka asui [[Hoho]]n kylässä.

Vuonna 1922 Lievestuoreelle syttyi sisällissota, kun eräs pahjetin johtohahmoista hävitti tehtaan paklaputsettia hyönäröimällä ja jäi siitä kiinni. Tutkintasyistä nimeä ei ole paljastettu, vaikka kaupunkilaisten huhutaan tietävän tekijän henkilöllisyys ja piinaavan tätä joskus mm. potkukutsorilla. AsukkaidenKuntalaisten keskuudessa kaupunkiakylää kutsutaan myös nimellä ''LinttiLiepee'', joka taipuu adessiivissa ''LintilläLiepeellä''. Asukkaita kutsutaan ''linttiläisiksiliepeeläisiksi''.