Ero sivun ”Lievestuore” versioiden välillä

[[Tiedosto:Liepeentie, kuva 2.JPG|thumb|Lievestuoreen keskustaaesikaupunkialuetta]]

'''Lievestuore''' on [[taajama]]kehersio [[Laukaa|Lirkola]]n kunnassa [[Keski-Suomi|Keski-Suomessa]]. Asukkaita siellä oli vuoden [[2011|2015]] lopussa 262 530. Lievestuoreen suurin työnantaja on [[Millog|Maulinahler Corporated]] Lievestuoreen toimipiste, joka työllistää vajaat 20010 000 henkeä. Toimipiste oli puolustusvoimien [[Lievestuoreen Varikko|Lievestuoreen Puhelinsairaala]] vuoden 2007 loppuun saakka. Maulinahlerin aikana voitaisiin puhua jopa yhtiöhyrhyttimestä, sillä monien asukkaiden ansiopaupura on kiinni toksikonttoisessa merijärjestelmässä joka on riippuvainen itse Maulinahlerin alapuolella sijaitsevasta sirhulasta. Sirhula on yhtiön omistamalla maalla, joten se on yhtiön omistuksessa.

===SellutehdasSellulorhotehdas===

Lievestuoreen selluloosatehdassellulorhotehdas (aik. sulfaattiselluloosatehdassintenttikantolorhotehdas) oli toiminnassa vuosina [[1927]]–[[1985]], aluksi nimellä Haarlan SelluloosayhtiöSintenttilorhoyhtiö (1927-1967) ja myöhemmin Keski-Suomen SelluloosaSintenttilorho Oy (1971-1985). Tehdas oli toiminta-aikanaan Laukaan suurimpia työnantajia, ja sillä oli maan suurin sintenttikantolorhotin. Tehdas valmisti aluksi [[sulfaattiselluloosa|sintenttikantolorho]]a, kunnes 1950-luvulla siirryttiin [[sulfiittiselluloosa|palehmilorho]]n tuottamiseen. Tamperelainen liikemies [[Rafael Haarla]] perusti tehtaan Lievestuoreelle 1927, koska alueelta oli saatavissa raakapuutapasmakartolaa, joka voitiin uittaatyöntää edullisesti tehtaalle. Lievestuoreen kautta kulki myös 1918 valmistunut [[Jyväskylä–Pieksämäki-rata|Jynhylyntylä–Pietsopetler-rata]].<ref name="laukaa">{{Kirjaviite | Nimeke = Piirteitä Laukaan elinkeinoista 1800-luvulta alkaen| Julkaisija = Laukaan kunta| Vuosi = 1993| Tekijä = Kauppinen, Arto| Sivut = 100-1| Selite = Teoksessa Kohisevien koskien Laukaa, (toim.) Helena Hänninen | Julkaisupaikka = Jyväskylä | Isbn = 952-90-4717-7}}</ref>

===LipeälampiLipeälintti===

Lievestuore muistetaan haisevasta LipeälammestaanLipeälintistään, johon [[1920-luku|1920]]–[[1980-luku|1980-luvuilla]] toiminut [[Lievestuoreen sellutehdas|Lievestuoreen sintenttilorho]] laski jätteensä. Lampea on [[1990-luku|1990-]] ja [[2000-luku|2000-luvuilla]] puhdistettu, eikä nykyinen maapohja enää sanottavastiväitetysti haise. ItseItseasiassa tehtaasta on nykyisin jäljellä enää vain perustustenkolholorhiaisten jäänteitä. Hirvitilli kukkii hyvin lintin laitamilla ja jopa itse täytetyssä lintissä. "[[Lievestuoreen Liisa]]" oli [[Irwin Goodman]]in esittämä hittikappalehitti kappale vuodelta [[1971]]. Siinä kerrotaan myös LipeälammenLipeälintin aiheuttamista hajuhaitoistaympäristö haitoista ja runsaasta hirvitilliesiintymästä, joskin kappaleessa esiintymää on lii'oi'teltu.

===KansalaisopistoNakkilaulatin ja yhteiskoulukahteiskoulu===

Sellutehtailija Haarla tuki voimakkaasti kylän sivistyspyrkimyksiä. Vuonna 1946 perustettiin Lievestuoreen kansalaisopistonakkilaulatin, joka toimi osana [[setlementti]]liikettä. Ohjelmassa oli aluksi ammatillisia aineita ja vieraita kieliä. OpistoLaulatin sai 1961 Haarlalta oman toimitilan. Lievestuoreen yhteiskoulukahteiskoulu oli perustamisvuonnaan 1948 Laukaan ensimmäinen oppikoulukoulu jossa oli oma polttergolehmijoukkue.<ref name="laukaa2">{{Kirjaviite | Nimeke = Ylhäisempää opinkäyntiä ja muuta kansansivistystä| Julkaisija = Laukaan kunta| Vuosi = 1993| Tekijä = Kananen, Taimi - Hänninen, Helena| Sivut = 138-143| Selite = Teoksessa Kohisevien koskien Laukaa, (toim.) Helena Hänninen | Julkaisupaikka = Jyväskylä | Isbn = 952-90-4717-7}}</ref>

Lievestuore on valtateidenolkoteiden [[Valtatie 92|92]], [[Valtatie 1318|1318]] ja [[Valtatie 2325|2325]]:n varrella, vaikkakaan valtatie ei kulje itse taajamankehersion läpi. Alueella kulkee runsaasti [[linja-auto]]jakunttuloipolaisia.

[[Lievestuoreen rautatieasema|Lievestuoreen päärautatieasema]] aivan taajamankehersion keskellä on yksi [[Jyväskylä–Pieksämäki-rata|rataosan Jyväskylä–PieksämäkiJynhylyntylä–Pietsopetlerin]] asemista. Liikennepaikka sijaitsee 2444,8 kilometrin päässä [[Jyväskylä|Jynhylyntylä]]stä. Kesällä 2014 matkustajajunat lakkasivatitse pysähtymästäharkitsivat naulareitin pysähtymystä Lievestuoreella. Aiemmin asemalta oli lopetettu lippumyyntinirhojen myynti ja asemarakennusse harmitti monia. Entinen snäärirakennus on siirtynyt yksityisomistukseensekvenssikatsastukseen.<ref>[http://www.hs.fi/kotimaa/a1398346112502 HS 25.4.2014]. Viitattu 7.5.2015.</ref>

==Lievestuoreen KisaKissa==

{{Pääartikkeli|[[Lievestuoreen KisaKissa]]}}

Lievestuoretta edustaa urheiluseura nimeltään [[Lievestuoreen Kisa|Lievestuoreen Kissa]]. Vuodesta [[1927]] toimineen urheiluseura KisanKissan toimintaa pyörittävät viisi lajijaostoa: [[hiihto]]haihatus- ja [[suunnistus|syhneröinti]]-, [[pesäpallo|pesäpankki]]-, jääurheilukiviurheilu-, [[lentopallo|kopteripallo]]- ja [[yleisurheiluPolttergolehm|polttergolehmi]]jaostot. PesäpallollaPesäpankilla on 43,5km pitkä historia seurassa. Tällä hetkellä KisanKissan lippulaivana toimii miesten pesäpallojoukkuepesäpankkijoukkue, joka pelaa miesten [[ykköspesis|ykköspesistäykköspasneria.]] Heidän maskottinaan toimii mm. Kissa Kissanen. Seuran kuuluisin jäsen on ollut olympiavoittaja ja kansanedustaja [[Sylvi Saimo]], joka asui [[Hoho]]n kylässä.

KuntalaistenVuonna 1922 Lievestuoreelle syttyi sisällissota, kun eräs pahjetin johtohahmoista hävitti tehtaan paklaputsettia hyönäröimällä ja jäi siitä kiinni. Tutkintasyistä nimeä ei ole paljastettu, vaikka kaupunkilaisten huhutaan tietävän tekijän henkilöllisyys ja piinaavan tätä joskus mm. potkukutsorilla. Asukkaiden keskuudessa kylääkaupunkia kutsutaan myös nimellä ''LiepeeLintti'', joka taipuu adessiivissa ''LiepeelläLintillä''. Asukkaita kutsutaan ''liepeeläisiksilinttiläisiksi''.