Ero sivun ”Solmisaatio” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
lähde lisätty. |
||
Rivi 2:
'''Solmisaatio''' on säveltavujen käyttöä [[sävel]]ten niminä. Solmisaatiossa ei oteta kantaa sävelten absoluuttiseen korkeuteen, vaan ainoastaan sävelten keskinäisillä korkeuseroilla on merkitystä. Täten esimerkiksi sama laulu voidaan laulaa monelta eri korkeudelta samoilla solmisaatiotavuilla.
Solmisaation kehitti [[Guido Arezzolainen|Guido Arezzolainen eli Guido Aretino]] 1000-luvulla.<ref>Facta 2001, WSOY 1985, 15. osa, palsta 111</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www2.siba.fi/aleatori/index.php?id=274&la=fi|nimeke=Aleatori – Solmisoinnin historiaa: säveltapailun alkulähteiltä suomalaiseen koululuokkaan|tekijä=Medusaworks Oy/ML|julkaisu=www2.siba.fi|viitattu=2017-08-07}}</ref>
Länsimaisessa musiikissa yleisen diatonisen [[sävelasteikot|sävelasteikon]] solmisaatiotavut ovat tavallisimmin ''do'', ''re'', ''mi'', ''fa'', ''so'', ''la'', ti'',do'' Aikaisemmin käytettiin ''do''-tavun sijasta nimeä ''ut''.
| |||