[[Kuva:Jacobson's organ in a reptile.svg|thumb|JacobsoninKäärmeen elin käärmeellävomeronasaalielin kuvassa punaisella]]
'''Jacobsonin elinVomeronasaalielin''' eli '''vomeronasaalielinJacobsonin elin''' on [[Hajuaisti|hajuja aistiva]], perifeerinen parillinen elin, joka sijaitsee monien nisäkkäiden, sammakkoeläinten ja matelijoiden nenän väliseinämässä tai suulaessa.<ref name="tapiovaara">{{Verkkoviite | Osoite = http://personal.fimnet.fi/laaketiede/kaisu.tapiovaara/vomeronasaalielin.htm | Nimeke = Vomeronasaalielin, kuudes aisti? | Tekijä = Hannu Tapiovaara | Ajankohta = 18.8.2004 | Julkaisu = | Viitattu = 5.8.2017 }}</ref>
Eläimet aistivat Jacobsonin elimellävomeronasaalielimellä etenkin [[Feromoni|feromoneja]]. Käärmeet vievät hajumolekyylit elimeensä kaksihaaraisella kielellään, ja ne käyttävät elintävomeronasaalielintä saaliinsa jäljittämiseen ilmeisesti feromoneista riippumattomasti.<ref name="tapiovaara" />
Ihmisen sikiöllä on Jacobsonin elinvomeronasaalielin, jossa on samanlaisia bipolaarisia soluja kuin muidenkin nisäkkäiden elimessä. Joidenkin tutkijoiden mielestä elin häviää 19. sikiöviikon jälkeen, mutta toisten mielestä se kasvaa 30. viikolle asti. Aikuisella ihmisellä elin sijaitsee umpipussina [[nenän väliseinä]]n limakalvossa noin senttimetrin päässä columellasta ja millimetrin korkeudella nenäkäytävän pohjasta. Rakenne löytyy ainakin toisesta nenäkäytävästä 50–90 prosentilla aikuisista.<ref name="tapiovaara" />
Jacobsonin elimenVomeronasaalielimen toimintaa ihmisellä ei ymmärretä. Siihen kohdistettu stimulus aiheuttaa muutosta [[verenpaine]]eseen, sydämen syketaajuuteen, hormonitasoihin ja mielialaan. Vaikka ihminen viestii kemiallisesti ilman kautta, ei ole näyttöä siitä, että viestintä tapahtuisi Jacobsoninvomeronasaalielimen elimen kautta. On mahdollista että ihmisen hajuaistin merkityksen väheneminen on johtanut vomeronasaalisen järjestelmän rappeutumisen.<ref name="tapiovaara" />
