Ero sivun ”Alppiruusut” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Aiheesta muualla ym |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 13:
| suku = '''Alppiruusut''' ''Rhododendron''
| suku_auktori= [[Carl von Linné|L.]]
| jako =Alasuvut
| jaot = *''Azaleastrum''
*''Candidastrum''
Rivi 25:
| commonscat =Rhododendron
}}
'''Alppiruusut''' (''Rhododendron'') on suku [[Kanervakasvit|kanervakasvien]] (''Ericaceae'') heimossa. Suku on lajimäärältään suuri ja laajalle levinnyt. Lajeja tunnetaan 600–1000. Suvun nimi tulee kreikan kielen sanoista ''rhodos'', ruusu ja ''dendron'', puu.<ref name="VF">{{Verkkoviite | Osoite = http://linnaeus.nrm.se/flora/di/erica/rhodo/welcome.html | Nimeke = Den virtuella Floran | Tekijä = Anderberg, A. & A.-L. | Ajankohta = 2004-2009 | Julkaisupaikka = Tukholma | Julkaisija = Naturhistoriska riksmuseet| Viitattu = 23.7.2009 | Kieli ={{sv}} }}</ref>
== Kuvaus ==
Alppiruusut ovat yleensä [[pensas|pensaita]], mutta niiden koko vaihtelee jopa 30-metrisistä puista maanmyötäisiin varpuihin. Alppiruusuihin kuuluu sekä ainavihantia että [[lehti (kasvitiede)|lehtensä]] varistavia kesävihantia lajeja. Sukuun kuuluvat myös [[atsaleat]]. Useimmilla lajeilla on kiiltävät ja soikeat lehdet sekä terttukukinto, jossa on suuria ja näyttäviä
Alppiruusujen tuholaisina esiintyy ainakin seuraavia lajeja: [[varpulude]] (''Stephanitis oberti''), [[alppiruusunlude]] (''Stephanitis rhododendri''), [[alppiruusunjauhiainen]] (''Dialeurodes chittendeni''), [[uurrekorvakärsäkäs]] (''Otiorhynchus sulcatus''), [[tukkimiehentäi]] (''Hylobius abietis'') ja kaskas [[Graphocephala coccinea]], joka levittää [[Pycnostipanus azalea]]n aiheuttamaa sienitautia.
Rivi 36:
==Kasvupaikat==
Useimmat lajit pitävät happamasta maaperästä mutta esimerkiksi
Puutarhassa alppiruusuja hoidetaan havukasvien tavoin. Alppiruusupenkin multa tulee olla hapanta havukasveille soveltuvaa turvetta, eikä suinkaan kalkittua mustamultaa. Käytettyjen kahvinporojen ja piimän kerrotaan auttavan pitämään alppiruusujen maaperää happamana.
== Koristekasvilajikkeet ==
[[Tiedosto: Helsinki-Haaga-Rodopuisto-2009.jpg|thumb|left| Kukkaloistoa [[Etelä-Haaga]]n Laajasuonpuistossa (Rodopuisto). Puisto syntyi suomalaiseen ilmastoon sopivien, koristekäyttöön tarkoitettujen alppiruusujen jalostuskokeilujen seurauksena.]]
Koristekasvikäyttöön on jalostettu yli 25 000 lajiketta. Useimmat lajikkeet on jalostettu kukkien vuoksi, mutta jotkut myös koristeellisten lehtien tai varsien vuoksi. Tärkeimpiä jalostuksessa käytetyistä lajeista on ollut Pohjois-Amerikassa esiintyvä ''Rhododendron catawbiense''.
=== Suomen oloihin jalostetut lajikkeet ===
[[Tiedosto:Rhododendron Elviira.JPG|thumb|Toukokuussa kukkiva alppiruusu 'Elviira' on saanut nimensä lajikkeen risteyttäjän isoäidin mukaan.<ref name=seura>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.dendrologianseura.fi/rhodokerho/rhlajike.html | Nimeke = Kotimaiset alppiruusulajikkeet | Tekijä = Väinölä, Anu &
[[Tiedosto:Rhododendron Raisa 3.jpg|thumb|Kesäkuun alussa kukkiva alppiruusu 'Raisa' on nimetty [[Raisa Gorbatšova]]n muistoksi.<ref name=raisa/>]]
Vielä 50 vuotta sitten pidettiin mahdottomana, että alppiruusuja voitaisiin kasvattaa Suomen kaltaisessa kylmänlauhkeassa ilmastossa. [[Helsingin yliopisto]] ja [[Arboretum Mustila|Mustilan arboretum]] ottivat tehtäväkseen 1970-luvulla kehitellä Suomen oloihin sopivia alppiruusulajikkeita. Kestävistä ulkomaisista [[japaninalppiruusu]]ista (''Rhododendron brachycarpum'') alettiin Helsingin [[Haaga]]ssa kehittää kotimaista kantaa. Ensimmäinen suomalainen myyntiin tuotu alppiruusulajike oli pienikokoinen lamoalppiruusu 'Elviira', jolla on tummanpunaiset kukat. Elviira
==== Lajikkeita ====
Rivi 61:
* ’Kullervo’, pienikokoinen pensas, kukat ovat auetessaan vaaleanpunaiset, mutta muuttuvat valkoisiksi (1992)<ref name=kullervo>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mustila.fi/kasvit/RhododendronKullervo | Nimeke = ’Kullervo’ | Julkaisija = Arboretum Mustila| Viitattu = 24.5.2015 }}</ref>
* ’Pohjolan Tytär’ (’Pohjola’s Daughter’), matalahko, leveä tuuhea pensas, vaaleanpunaiset kukat vaalenevat vähitellen (1992). Pensaalla on taipumus kukkia uudelleen syksyllä.<ref name=tytar>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mustila.fi/kasvit/RhododendronPohjolanTytar | Nimeke = ’Pohjolan Tytär’ | Julkaisija = Arboretum Mustila| Viitattu = 24.5.2015 }}</ref>
* ’Pekka’, korkeaksi kasvava leveälehtinen pensas, kukat hennon vaaleanpunaiset (1999).
* ’Axel Tigerstedt’, keskikorkea pensas, valkoiset kukat, auetessaan hennon vaaleanpunaiset (2002)<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mustila.fi/kasvit/RhododendronAxelTigerstedt | Nimeke = ’Axel Tigerstedt’ | Julkaisija = Arboretum Mustila| Viitattu = 24.5.2015 }}</ref>
* ’Eino’, matalahko leveä pensas, purppuranpunaiset kukat (2003)<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mustila.fi/kasvit/RhododendronEino
* ’Raisa’, matalahko, laakean pyöreähkö pensas, jolla on pienet purppuranpunaiset kukat (2003). Alppiruusu ’Raisa’ on nimetty vuonna 1999 kuolleen [[Raisa Gorbatšova]]n muistoksi, lajikkeen valitsi neljästä ehdokkaasta [[Mihail Gorbatšov]].<ref name=raisa>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mustila.fi/kasvit/RhododendronRaisa | Nimeke = ’Raisa’ | Julkaisija = Arboretum Mustila| Viitattu = 24.5.2015 }}</ref>
* ’Marketta’, pystykasvuinen keskikorkea pensas, kukat purppuranpunaiset, keskeltä vaaleanpunaiset (2005)<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mustila.fi/kasvit/RhododendronMarketta | Nimeke = ’Marketta’ | Julkaisija = Arboretum Mustila| Viitattu = 24.5.2015 }}</ref>
Rivi 73:
Alppiruusut jaettiin vuoteen 2004 asti kahdeksaan alasukuun (luettelo alla), jotka jakautuvat edelleen sektioihin ja alasektioihin. Vuonna 2005 ehdotettiin geneettisten ja kemiallisten tutkimusten jälkeen jaon muuttamista viiteen alasukuun.<ref>[http://www.rhodyman.net/rhodyhis.html Rhododendron History] Rhododendron & Azalea Pages {{en}}</ref>
* alasuku ''[[Rhododendron (alasuku)|Rhododendron]]'' - useita satoja lajeja ainavihantia alppiruusuja, lehtien alapinnat suomullisia.
* alasuku ''[[Hymenanthes]]'' - noin 140 lajia ainavihantia alppiruusuja, lehtien alapinnat suomuttomia.
* alasuku ''[[Pentanthera]]'' - noin 25 lajia kesävihantia atsaleoita.
* alasuku ''[[Tsutsusi]]'' - noin 110 lajia ainavihantia atsaleoita.
Rivi 86:
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
== Aiheesta muualla ==
|