Ero sivun ”Runoilija ja muusa” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
+kuvitus
Rivi 1:
{{Tämä artikkeli| käsittelee Tampereella sijaitsevaa muistomerkkiä. [[Runoilija ja muusa (elokuva)|Runoilija ja muusa]] on myös vuonna 1978 valmistunut Eino Leinosta kertova elokuva.}}
{{Kuuluisa taideteos
| kuva = Runoilija ja muusa.JPG
| nimi = Runoilija ja muusa<br />Aleksis Kiven muistomerkki<br/>Hengetär siunaa runoilijaa
| nimi 2 =
Rivi 13:
| paikkakunta = [[Tampere]]<ref name="tampere" />
}}
 
'''''Runoilija ja muusa''''' on [[Wäinö Aaltonen|Wäinö Aaltosen]] vuosina 1926–1928 veistämä [[Aleksis Kivi|Aleksis Kiven]] muistomerkki [[Vanha kirjastotalo|Tampereen vanhan kirjastotalon]] edustalla. Veistos paljastettiin [[Hämeen heimojuhlat|Hämeen heimojuhlien]] yhteydessä heinäkuun lopussa 1928.<ref name="tampere">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tampere.fi/ekstrat/taidemuseo/patsaat/aaltonen.htm#kivi | Nimeke = Wäinö Aaltonen - Runoilija ja muusa / Aleksis Kiven muistomerkki | Tekijä = Wäinö Aaltonen | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 2005| Julkaisupaikka = Tampere | Julkaisija = Tampereen kaupunki, Nykytaiteen museo | Viitattu = 19.5.2012 }}</ref>
 
[[Allegoria|Allegorisessa]] veistoksessa [[Runous|runouden]] henki siunaa runoilijaa taiteilijan kutsumukseensa, ja runoilija nostaa oikean kätensä sydämensä kohdalle. Teos oli Suomen henkilömuistomerkeistä ensimmäinen, jossa aihetta kuvattiin vertauskuvallisesti. Ihmishahmojen liikkeet suuntautuvat useampaan suuntaan, kierteisesti ylhäälta alas, mutta myös päinvastoin. Hahmot ovat Aaltoselle tyypillisesti suuripäisiä, korkeaotsaisia ja pienikätisiä sekä -jalkaisia. Miehen vartalo on atleettinen, naisen taas tyylitelty korkealle sijoitettuine rintoineen.<ref name="tampere" />
 
[[Tiedosto:Vanha kirjasto puiden takaa - panoramio (1).jpg|thumb|left|Patsas miljöössään [[Vanha kirjastotalo|Vanhan kirjastotalon]] edustan puistikossa.]]
Jalustassa on [[Lyyra (soitin)|lyyra]] runouden vertauskuvana ja reliefikuva[[reliefi]]kuva Kivestä. Niiden ohessa on myös ote ''[[Seitsemän veljestä|Seitsemästä veljeksestä]]'': ”Ylös pyhään pyörryttävään korkeuteen hän katseli”.<ref name="tampere" />
 
Aaltosen muistomerkki on 1926 järjestetyn muistomerkkikilpailun voittaja. Aaltosella oli kilpailussa useampi voitokas ehdotus, muun muassa ''[[Musica (veistos)|Futuri]]''. Varoja hankittiin kansalaiskeräyksellä, mutta pääasiallinen rahoittaja oli [[Emil Aaltonen]]. Muistomerkin pystytti [[Tampereen Taiteilijaseura]]. Myöhemmin 1939 Helsingissä paljastettiin toinen [[Aleksis Kiven muistopatsas|Aaltosen Kivelle tekemä muistomerkki]].<ref name="tampere" />