'''Pääomatulona''' pidetään yleensä tuloja, joita [[varallisuus|varallisuuden]] voidaan katsoa kerryttäneen. Pääomatulo-käsitettä käytetään erityisesti verotuksessamm. Suomessa[[kansantaloustiede|kansantaloustieteessä]] pääomatuloistaja peritään[[tuloverotus|tuloverotuksessa]]. pääomatulovero.▼{{Korjattava/Suomi}}
▲'''Pääomatulona''' pidetään yleensä tuloja, joita [[varallisuus|varallisuuden]] voidaan katsoa kerryttäneen. Pääomatulo-käsitettä käytetään erityisesti verotuksessa. Suomessa pääomatuloista peritään pääomatulovero.
Pääomatuloista tunnetuimpia ovat [[luovutusvoitto|luovutusvoitot]], [[osinko|osingot]] ja [[vuokra]]tulot. Myös [[korko]]tulo voi olla pääomatuloa; Suomessa tosin osa korkotulosta katsotaan verotuksessa [[lähdevero]]n alaiseksi, ei pääomatuloksi.
== Pääomatulon verotus Suomessa ==
{{pääartikkeli|[[Pääomatuloverotus]]}}
Suomen tuloverolain mukaan pääomatuloa ovat omaisuuden tuotto, omaisuuden luovutuksesta saatu voitto ja muu sellainen tulo, jota varallisuuden voidaan katsoa kerryttäneen. Pääomatuloa ovat esimerkiksi [[vuokra]]tulo, [[voitto-osuus]], [[henkivakuutus|henkivakuutuksen tuotto]], metsätalouden pääomatulo-osuus, maa-aineksesta saadut tulot ja [[luovutusvoitto]].<ref>Tuloverolaki 32 §</ref> ▼
▲Suomessa pääomatuloista peritään [[pääomatulovero]]. Suomen tuloverolain mukaan pääomatuloa ovat omaisuuden tuotto, omaisuuden luovutuksesta saatu voitto ja muu sellainen tulo, jota varallisuuden voidaan katsoa kerryttäneen. Pääomatuloa ovat esimerkiksi [[vuokra]]tulo, [[voitto-osuus]], [[henkivakuutus|henkivakuutuksen tuotto]], metsätalouden pääomatulo-osuus, maa-aineksesta saadut tulot ja [[luovutusvoitto]].<ref>Tuloverolaki 32 §</ref>
[[Korko]]tulo voi olla pääomatuloa. Kuitenkaan talletuksista tai erikseen lähdeverotettavaksi luetuista joukkolainoista maksettu korko ei ole pääomatuloa, vaan siitä peritään lähdevero.<ref>Tuloverolaki 33 ja 139 §</ref>
=== Veroprosentit ===
Pääomatulon verotus on Suomessa progressiivista.<ref>Taloustaito 12/2014, s. 15</ref> Vuonna 2016 pääomatulosta peritään 30 % aina 30 000 euroon asti. Tämän ylittävältä osalta peritään 34 %.<ref name=ktvp/>
Pääomatulon veroprosenttia on nostettu siitä, kun veroa ensi kertaa perittiin 1990-luvulla. Veroprosentti oli 25 % vuosina 1993–1995. Myöhemmin sitä on muutettu seuraavasti: 28 % (1995–1999), 29 % (2000–2004), 28 % (2005–2011) ja 30/32 % (2012–2014).<ref name=ktvp>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Tuloverot/Tuloveroperusteet/?SetLayoutSuffix= | Nimeke = Keskeiset tuloveroperusteet | Julkaisija = Veronmaksajain Keskusliitto ry | Ajankohta = 21.12.2015 | Viitattu = 15.1.2016}}</ref>
=== Pääomatulojen määrä ===
Pääomatulojen määrä on Suomessa ansiotuloja alhaisempi. Pääomatulojen yhteismäärä oli 10,6 miljardia euroa vuonna [[2011]]. Samaan aikaan [[ansiotulo]]ja kertyi yhteensä 113 miljardia. Pääomatuloa sai 2,6 miljoonaa henkilöä, kun taas ansiotuloa kertyi 4,5 miljoonalle. Keskimääräinen pääomatulo oli 4 113 ja ansiotulo 25 074 euroa vuodessa. Pääomatuloista suurin osa oli osinkotuloja, luovutusvoittoja ja vuokratuloja. Osinkotuloja sai 2,2 miljoonaa ja vuokratuloja 272 000 henkeä. Luovutusvoittoja tuli 337 000 henkilölle, kun taas luovutustappioita oli 218 000 henkilöllä. Luovutusvoitoista yli puolet kertyi kiinteistöjen luovutuksista, mutta luovutustappiot kertyivät enimmäkseen arvopapereista.<ref>[https://www.vero.fi/fi-FI/Tietoa_Verohallinnosta/Tiedotteet/Verohallinnon_tilastoja_Henkiloasiakkaid(26457) Verohallinnon tilastoja: Henkilöasiakkaiden tulot verovuonna 2011] Verohallinnon tiedote, 4.3.2013</ref>
Pääomatuloveron tuotto vuonna 2012 oli 1,8 miljardia euroa. Vaikka veroprosenttia oli nostettu vuodesta 2011, veron tuotto kuitenkin samalla laski 165 miljoonaa euroa. Erityisesti luovutusvoittojen määrä romahti.<ref>[http://www.vero.fi/fi-FI/Tietoa_Verohallinnosta/Tiedotteet/Uutisia/Verohallinnon_tilastoja_Henkiloasiakkaid(29445) Verohallinnon tilastoja: Henkilöasiakkaiden tuloverot, veronpalautukset, jäännösverot ja veronsaajien osuudet alueittain verovuonna 2012] Verohallinnon tiedote, 1.11.2013</ref>
=== Luovutusvoittojen ja -tappioiden verotus ===
{{Pääartikkeli|[[Luovutusvoitto]]}}
Omaisuuden luovutuksesta saatu voitto on lähtökohtaisesti veronalaista pääomatuloa. Luovutuksella tarkoitetaan mm. myyntiä ja vaihtoa.
Luovutusvoitto lasketaan vähentämällä luovutushinnasta ''todellinen hankintameno'' ja luovutusvoiton hankkimisesta syntyneet menot. Tietyin edellytyksin voidaan vaihtoehtoisesti vähentää laskennallinen ''hankintameno-olettama'', jos se tulee verovelvolliselle edullisemmaksi.<ref name="luovutus"/>
Jos luovutusvoitto on negatiivinen, syntyy ''luovutustappio''. Luovutustappion voi tietyin edellytyksin vähentää luovutusvoitoista tai muista pääomatuloista.<ref name="luovutus">[https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48935/omaisuuden_luovutusvoitot_ja_tappiot_lu4 Verohallinto: Omaisuuden luovutusvoitot ja -tappiot luonnollisen henkilön tuloverotuksessa] Antopäivä 27.12.2016</ref>
=== Osinkojen verotus ===
Osinkotulojen verotus riippuu siitä, kuka on osingon maksaja ja kuka sen saaja. Luonnollisten henkilöiden ja yritysten saamat osingot verotetaan eri säännöillä. Veron määrä riippuu lisäksi siitä, onko osinko peräisin listatulta vai listaamattomalta yhtiöltä.
==== Luonnollisten henkilöiden saamat osingot ====
Luonnollisen henkilön tai kotimaisen kuolinpesän ''julkisesti noteeratulta yhtiöltä'' ([[pörssiyhtiö]]) saamasta osingosta 85 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 15 prosenttia verovapaata tuloa (tuloverolaki 33 a § 1 momentti).
Luonnollisen henkilön tai kotimaisen kuolinpesän ''muulta kuin julkisesti noteeratulta yhtiöltä'' saamasta osingosta 25 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 75 prosenttia verovapaata tuloa siltä osin kuin osingon määrä vastaa enintään osakkeiden matemaattiselle arvolle laskettua 8 prosentin vuotuista tuottoa. Jos osingonsaajan verovuonna saamien tällaisten osinkojen yhteismäärä ylittää 150 000 euroa, ylimenevästä osasta on veronalaista pääomatuloa 85 prosenttia ja verovapaata tuloa 15 prosenttia (tuloverolaki 33 b § 1 momentti). Jos osinko on yli 8 prosenttia osakkeen matemaattisesta arvosta, ylimenevästä osasta 75 prosenttia on veronalaista ansiotuloa ja 25 prosenttia verovapaata tuloa (tuloverolaki 33 b § 2 momentti).<ref>{{Verkkoviite|nimeke = Verohallinto > Ennakonpidätys osingosta ja Verohallinnolle annettavat ilmoitukset|osoite = http://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Verohallinnon_ohjeet/Ennakonpidatys_osingosta_ja_Verohallinno(31720)|julkaisu = www.vero.fi|viitattu = 2015-06-18}}</ref>
Osinkojen verotus muuttui vuoden 2014 alusta, jolloin poistui mahdollisuus saada pienimmät osingot yksityisistä osakeyhtiöistä nostettua verovapaina.
==== Yhteisöjen saamat osingot ====
[[Yhteisö_(verotus)|Yhteisö]]jen (kuten [[osakeyhtiö]]iden) saamat osingot ovat lähtökohtaisesti verovapaita. Verovapauden avulla poistetaan ns. ''ketjuverotus'', jossa osinkoveroa maksettaisiin uudelleen, kun saadut osingot jaetaan yhtiöstä eteenpäin.
Listaamattoman yhteisön listatusta yhteisöstä saama osinko on kuitenkin veronalaista. Siten pörssiosingot ovat muille kuin pörssiyhtiöille yleensä veronalaisia.
Näistä pääsäännöistä on useita poikkeuksia.<ref>[https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/47901/osinkotulojen_verotu5/ Verohallinto: Osinkotulojen verotus] Antopäivä 13.11.2014</ref>
==== Osuuspääoman koron verotus ====
Osinkojen tavoin verotetaan myös [[osuuskunta|osuuskunnan]] maksama osuuspääoman korko. Vuodesta 2015 lähtien koroista 25% on veronalaista pääomatuloa 5000 euroon asti useimmissa tilanteissa.<ref>http://www.vero.fi/fi-FI/Tietoa_Verohallinnosta/Uutiset/Yritys_ja_yhteisoasiakkaat/Osuuskunnan_jakamat_ylijaamat_ennakonpid(35347)</ref>
==== Verovapautta nauttivat osingonsaajat ====
{{katso myös | [[Verovapaus]]}}
Sijoitusrahastot, julkisyhteisöt, eläkevakuuttajat, ay-järjestöt, yleishyödylliset säätiöt ja vakuutuskuoret eivät maksa veroa pörssiyhtiöiltä saamistaan osingoista.<ref>{{Verkkoviite|nimeke = Vain sinä maksat osinkoveroa|osoite = https://www.arvopaperi.fi/kaikki_uutiset/vain-sina-maksat-osinkoveroa-6599841|julkaisu = www.arvopaperi.fi|viitattu = 2017-08-03}}</ref>
==Tasavero ja kansainvälinen pääomien verotus==
== Katso myös ==
* [[SijoittaminenAnsiotulo]]
* [[Pääomatuloverotus]]
* [[Yritysverotus Suomessa]]
* [[Verovapaus]]
* [[Tuloverolaki]]
== Lähteet ==
{{Viitteet|sarakkeet}}
== Aiheesta muualla ==
* [http://www.multimagazine.fi/index.php?id=Vero-opas-FI Pörssisäätiö - Sijoittajan vero-opas]
{{Osakemarkkinat}}
{{Metatieto}}
[[Luokka:Sijoittaminen]]
[[Luokka:Verotus]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]
| 