Versio 7. heinäkuuta 2016 kello 11.23 muokkaa Dodi 8238 (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 6 660 muokkausta Kumottu muokkaus 15817722, jonka teki Kmielty (keskustelu) rv spämmin lisäys ← Vanhempi muutos		Versio 2. elokuuta 2017 kello 19.53 muokkaa kumoa Savir (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, sisällönvakauttajat, palauttajat 96 149 muokkausta kirjasta uusiksi Uudempi muutos →
Rivi 1: ~~{{Viitteetön}}~~ [[Kuva:nauvon jatulintarha.jpg\|thumb\|240px\|Finbyn Jatulintarha [[Nauvo]]ssa sijaitsee länsi-luoteeseen viettävällä kalliolla. Jatulintarhan läpimitta on noin 8 metriä.]] [[Kuva:Dalby_City_of_Troy_turf_maze.jpg\|thumb\|240px\|Turvelabyrintti, Dalby, [[Yorkshire]]]] '''Jatulintarha''' on kivien reunustama polku, [[labyrintti]], joka johtaa kuvion ulkoreunalta sen keskelle. Jatulintarhoja on ympäri Eurooppaa: Suomessa, [[Skandinavian niemimaa\|Skandinavia]]ssa, [[Kuolan niemimaa]]lla, [[Vienanmeri\|Vienanmerellä]], [[Viro]]ssa, [[Saksa]]ssa, [[Englanti\|Englannissa]] ja [[Islanti\|Islannissa]]. Suurin osa jatulintarhoista on rakennettu vasta historiallisella ajalla, vaikka osaa niistä onkin epäilty jopa [[Pronssikausi\|pronssikautisiksi]]. Uusimmat jatulintarhat on rakennettu ehkä vasta 1900-luvulla.<ref name="aalto-helkala">{{Kirjaviite \| Tekijä = Aalto, Ilari & Helkala, Elina \| Nimeke = Matka muinaiseen Suomeen: 11 000 vuotta ihmisen jälkiä \| Vuosi = 2017 \| Sivu = 55–59 \| Julkaisupaikka = \| Julkaisija = Atena \| Tunniste = ISBN 978-952-300-328-6 }}</ref> '''Jatulintarha''' on [[Suomalainen kansanperinne\|suomalaiseen kansanperinteeseen]] pohjaava nimitys eri puolilla [[Eurooppa]]a esiintyvälle [[kivi]]stä kootulle [[labyrintti]]kuviolle eli kiertokäytävälle. Muista labyrinttikuvioista poiketen jatulintarhassa ei yleensä ole umpikujia. Jatulintarhan kehien välissä kulkevaa mutkittelevaa polkua pitkin voi kävellä kuvion reunalta keskustaan. Suomessa jatulintarhoja on noin kaksisataa. Niistä lähes kaikki sijaitsevat rannikolla, monet [[Perämeri\|Perämeren]] rannikolla mutta myös [[Turun saaristo]]ssa ja [[Ahvenanmaa]]lla. Suomalaisille jatulintarhat ovat olleet tärkeitä viimeistään [[Keskiaika Suomessa\|keskiajalla]], ja niiden kuvia on maalattu 1400-luvulla [[Keskiaikainen kivikirkko\|kivikirkkojen]] seinille muiden suojelevien symbolien joukkoon luultavasti torjumaan pahaa.<ref name="aalto-helkala" /> Suuri osa Suomen jatulintarhoista, jotka poikkeuksetta sijaitsevat rannikolla tai saaristossa, lienee [[keskiaika]]isia tai myöhäisempiä, vanhimmat ehkäpä jo [[esihistoria]]lliselta ajalta. Jatulintarhat ovat saattaneet liittyä johonkin [[rituaali]]in, mutta varmaa tietoa tästä ei ole. Jatulintarhojen tekijöiksi on suomalaisessa kansanperinteessä väitetty [[Jatulit\|jatuli-jättiläisiä]]. On myös ollut tapana ”syyttää” oudon rakennelman tekijöiksi naapurikylän väkeä, omiin nimiin työtä kun ei ole otettu. Suurin osa jatulintarhoista on halkaisijaltaan 8–11 metriä, mutta niiden halkaisijat voivat vaihdella muutamasta metristä yli 20 metriin.<ref name="aalto-helkala" /> Jatulintarhoista on käytetty myös nimityksiä ”jättiläisen tie” ja ”jätinpolku”, ”[[Jakob De la Gardie\|Laiska-Jaakon]] rinki” ja ”Pietarin leikki”. Jatulintarhoja on myös kutsuttu [[Jerusalem]]iksi ja [[Ninive]]ksi, sillä tarhojen läpi kulkemista on voitu pitää vertauskuvallisena matkana näihin tarunomaisiin paikkoihin. Jatulintarhoja esiintyy [[Suomi\|Suomen]] lisäksi [[Ruotsi]]ssa sekä rannikolla että sisämaassa, [[Viro]]n rannikolla, [[Norja]]ssa, [[Kuolan niemimaa]]lla ja [[Vienanmeri\|Vienanmeren]] saarilla. Muualla Pohjois-Euroopassa on käytetty nimityksiä ''[[Trelleborg]]'', ''Trinneborgs slott'', ''[[Trondheim]]'' ja ''[[Babylon]]''. Ruotsinkielisiä nimiä ovat ''jungfrudans'' ”neitsyttanssi”, ”neidon tanssi”, ''Trojaborg'' ”troijanlinna” ja ''rundborg'' ”pyöreä linna”. [[Britteinsaaret\|Britteinsaarilla]] on [[Turve\|turpeesta]] rakennetuista samanlaisista labyrinttikuvioista käytetty nimitystä ''Troy Town'' ja ''Caerdroia'', Saksassa ''Trojaburg''. Jatulintarhoja on kolmen mallisia. Ristikeskustaisen jatulintarhan kuvio rakentuu ristin ympärille. Munuaisenmuotoisessa jatulintarhassa on kaksi reittiä sokkelon suulta keskelle. Spiraalinmuotoinen jatulintarha on yksinkertainen [[spiraali]]. Näistä tyypeistä ilmeisesti nuorimpia ovat spiraalinmuotoiset jatulintarhat.<ref name="aalto-helkala" /> ~~== Lähteitä ==~~ Jatulintarhoja on saatettu rakentaa monesta syystä. Merimiehet ja kalastajat ovat ehkä rakentaneet niitä ajankulukseen tai tuomaan suotuisia ilmoja. Jatulintarhojen on myös arveltu liittyneen hedelmällisyysriitteihin tai kertoneen alueen omistuksesta. Jatulintarhoja on myös käytetty erilaisissa leikeissä: esimerkiksi Suomen ruotsinkielisillä alueilla on kerrottu leikityn leikkiä, jossa kylän nuoret miehet ovat yrittäneet saada labyrintin keskellä seisseen neidon ulos jatulintarhasta.<ref name="aalto-helkala" /> Suomenkielinen nimitys ”jatulintarha” on peräisin [[Kemi]]n seudulta. [[Jatulit\|Jatuli]] tarkoittaa jättiläistä, joiden uskottiin asuneen pohjoisessa ennen saamelaisten tuloa. Kansanperinteessä jatulintarhoja on kutsuttu monella muullakin nimellä, kuten Laiskan-Jaakon rinki, Pietarin leikki ja Jerusalem.<ref name="aalto-helkala" /> ==Lähteet== {{viitteet}} == Kirjallisuutta == * Aspelin, J.R.: Jatulintarhat Suomen rantamailla. ''Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja II.'' 1877. * Kraft, John: The goddess in the labyrinth. ''Religionsvetenskapliga skrifter.'' 1985. * Niemi, Tapani: [http://www.tiede.fi/arkisto/artikkeli.php?id=177&vl=2000 Merkilliset jatulintarhat]. ''Tiede 2000'' 6/2000, s. 46-50.▼ * Pietiläinen, Petteri: GIS-analyysi keskiaikaisen Etelä-Karjan jatulintarhoista. ''Muinaistutkija'' 4/1999, s. 2-17. Helsinki 1999. * Ridderstad, Marianna: Knossoksesta Ultima Thuleen - jatulintarhat aurinkoriittien paikkoina. ''Muinaistutkija'' 2/2013, s. 11-24. Rivi 19 ⟶ 26: == Aiheesta muualla == * SPOR: [http://www.ntnu.no/c/document_library/get_file?uuid=40fc70cc-d8af-4824-a488-96da6c627e6d&groupId=10476 Labyrinter - litt om deres betyning og bruk] ▲* Niemi, Tapani: [http://www.tiede.fi~~/arkisto~~/artikkeli~~.php?id=177&vl=2000~~/jutut/artikkelit/merkilliset_jatulintarhat Merkilliset jatulintarhat]. ''Tiede 2000'' 6/2000, s. 46-50. * [http://saaristomeri.natureit.net/index.php/kohteet/kohde_jatulintarhat Keskiajan Saaristomeri: jatulintarhat]. * [http://www.luontoon.fi/page.asp?Section=141&Item=9135 Salaperäiset jatulintarhat]. Luontoon.fi. Rivi 25 ⟶ 33: * Jukka Luoto: [http://www.ts.fi/online/mielipiteet/lukijoilta/67169.html?forumid=15&topicid=0&parentid=3777&docid=67169&topicsortorder=0&topicpage=1&commentsortorder=0&commentpage=1&commentpagesize=4&action=2 Jatulintarha-hanke voi hämärtää aidon ja jäljitelmän rajaa]. Turun sanomat 13.8.2009. * [http://www.vastavalo.fi/jatulintarha-muinaismuisto-jatulintarha-75550.html Kuva jatulintarhasta]. ~~{{tynkä/Mytologia}}~~ [[Luokka:Suomen muinaisjäännökset]]

Ero sivun ”Jatulintarha” versioiden välillä