Ero sivun ”Lakka (kasvi)” versioiden välillä

71 merkkiä poistettu ,  2 vuotta sitten
Kuvaleveyssäätö pois; levinnäisyyskartta on kahdesti; upright pystykuvaan; tyhjä rivi pois
(pari linkkiä)
(Kuvaleveyssäätö pois; levinnäisyyskartta on kahdesti; upright pystykuvaan; tyhjä rivi pois)
 
==Tuntomerkit==
[[KuvaTiedosto:Moltebeere_Bluete.JPG|thumb|left|upright|Kukkiva yksilö.]]
 
Lakka on monivuotinen kasvi, jonka [[juurakko|juurakon]] kärkisilmuista kasvaa keväällä 10–25 senttimetrin korkuisia karvojen ja lyhytperäisten nystyjen verhoamia varsia. Kussakin varressa on kahdesta neljään lehteä ja yksi kukka. Munuaismaiset ja kurttuiset [[lehti (kasvitiede)|lehdet]] ovat 5–7-liuskaiset. Liuskat ovat [[lehtilaita|laidaltaan]] sahalaitaiset ja muodoltaan kolmiomaiset tai pyöreähköt.<ref name="Suuripohjolankasvio">{{Kirjaviite | Tekijä = Mossberg, B. & Stenberg, L. (suom. Vuokko, S. & Väre, H.) | Nimeke = Suuri Pohjolan kasvio | Vuosi = 2005 | Sivu = | Julkaisija = Tammi | Tunniste = ISBN 951-31-2924-1 }}</ref> Lehtiruoti on pitkä. Suomessa kesäkuussa puhkeava kukka on valkoinen ja 2–3 senttimetrin kokoinen. Terälehdet, joita on tavallisesti 5–6, ovat muodoltaan vastapuikeat ja joskus lanttopäiset.
 
Toisin kuin useimmat muut ''Rubus''-suvun lajit lakka on [[kaksikotisuus|kaksikotinen]], ja tarvitsee siten hede- sekä emiyksilön lisääntyäkseen. Linnut ja muut eläimet levittävät ulosteidensa mukana siemeniä syömistään marjoista, ja lisäksi lakka leviää tehokkaasti juurakkonsa avulla.
 
== Elinympäristö ja levinneisyys ==
[[KuvaTiedosto:Cloudberry_flowers.JPG|thumb|250px|Hilla kukkii [[Hanhilampi (Sanginkylä)|Hanhilammella]] Utajärvellä.]]
[[Kuva:Cloudberry_distrib.png|thumb|left|300px|Lakan levinneisyys maailmassa.]]
 
Lakka on yksi tyypillisimmistä suokasveista. Sitä esiintyy [[räme]]illä, [[neva (suotyyppi)|nevoilla]], [[korpi|korvissa]], kalliosoistumissa ja [[nummi (maantiede)|nummilla]].<ref name="Suuripohjolankasvio"/> Se muodostaa usein laajoja ja runsaita kasvustoja, ja monilla suoalueilla se on vallitseva kasvilaji. Usein puhutaankin varsin oikeutetusti lakkasoista, joissa lakan kukat ja marjat erottuvat maastossa silmiinpistävänä mattona. Lakan kasvualustan vaatimuksena on kosteus ja happamuus ([[pH]] 3,5–5,0). Ojitetulla suolla lakat lakkaavat vähitellen tuottamasta kukkia ja katoavat lopulta kokonaan. Myöskään suolaista maaperää ne eivät kestä. Lakka pystyy talvehtimaan alle &minus;40 celsiusasteen lämpötilassa, minkä ansiosta se on yksi pohjoisimmaksi levinneistä kukkakasveista. Lakan pahin tuholainen on [[hillanälvikäs]] (''Galerucella sagittariae'') eli hillakuoriainen, jonka toukat ja aikuiset syövät kasvin lehtiä.
 
 
Suomessa lakan levinneisyys on laaja ja hajanainen, mutta sitä löytyy etenkin soisilta alueilta kuten [[Suomenselkä|Suomenselän]] ja [[Maanselkä (vedenjakajaseutu)|Maanselän]] vedenjakajaseuduilta ja [[Vaara-Suomi|Vaara-Suomesta]]. Etenkin [[Utsjoki]] on lakalle tärkeä kylä. Suomen perinteiseksi lakkapitäjäksi on nimitetty [[Ranua]]n kunta Peräpohjolassa, missä järjestetään elokuisin kuuluisat [[Hillamarkkinat]].
 
[[Kuva:Cloudberry_flowers.JPG|thumb|250px|Hilla kukkii [[Hanhilampi (Sanginkylä)|Hanhilammella]] Utajärvellä.]]
 
==Käyttö==
45 694

muokkausta