Ero sivun ”Ahvenkoski” versioiden välillä

4 447 merkkiä lisätty ,  2 vuotta sitten
Laajennettu
(Aloitetaan parantelu johdannosta)
(Laajennettu)
[[Tiedosto:Pyttis, Abborrfors, Bron över Rökhusforsen.png|thumb|[[Ahvenkosken voimalaitos|Ahvenkosken voimalaitoksen]] yläpuolella sijaitsee [[Savukosken silta|Savukosken museosilta]], jota pitkin [[Kuninkaantie|Vanha Viipurintie]] ylittää [[Kymijoki|Kymijoen]].]]
'''Ahvenkoski''' ({{k-sv|Abborfors}}) on [[Kymijoki|Kymijoen]] [[Ahvenkoskenhaara]]n varrella sijaitseva kylä, johon kuuluvat joen länsipuolella sijaitseva [[Loviisa]]n Vähä-Ahvenkoski (ruots. ''Lillabborfors'') sekä itäpuolinen [[Pyhtää]]n Ahvenkoski.<ref>{{RKY|id=1163 |Nimi= Ahvenkosken historiallinen ympäristö}} Viitattu 26.10.2013.</ref> Sen kautta kulkevat nelikaistainen [[E18]] ja [[seututie 170]], jotka ylittävät Kymijoen [[Ahvenkosken sillat|Ahvenkosken siltoja]] pitkin. Ahvenkoskella ovat myös vuonna 1928 valmistunut [[Savukosken museosilta]] sekä Ahvenkoskenhaaran suussa Merikoskessa on vuonnasijaitseva 1933 rakennettu [[Ahvenkosken voimalaitos]].<ref name="AutoV5-1rky">{{RKY|id=1163 |Nimi= Ahvenkosken historiallinen ympäristö}} Viitattu 26.10.2013.</ref>
[[Tiedosto:Ahv.kosk..bmp.jpg|thumb|Ohijuoksutusta patoluukun kautta Merikoskessa.]]
'''Ahvenkoski''' ({{k-sv|Abborfors}}) on [[Kymijoki|Kymijoen]] [[Ahvenkoskenhaara]]n varrella sijaitseva kylä, johon kuuluvat joen länsipuolella sijaitseva [[Loviisa]]n Vähä-Ahvenkoski (ruots. ''Lillabborfors'') sekä itäpuolinen [[Pyhtää]]n Ahvenkoski.<ref>{{RKY|id=1163 |Nimi= Ahvenkosken historiallinen ympäristö}} Viitattu 26.10.2013.</ref> Sen kautta kulkevat nelikaistainen [[E18]] ja [[seututie 170]], jotka ylittävät Kymijoen [[Ahvenkosken sillat|Ahvenkosken siltoja]] pitkin. Ahvenkoskenhaaran suussa Merikoskessa on vuonna 1933 rakennettu [[Ahvenkosken voimalaitos]].<ref name="AutoV5-1" />
 
KyläAhvenkoski tunnetaan erityisesti vaiherikkaasta historiastaan. JoenKymijoen länsirannalla oli jo keskiajalla syntynyt markkinapaikka ja Ahvenkoskenkylän kautta kulki myös [[Turku|Turun]] ja [[Viipuri]]n yhdistänyt [[Kuninkaantie]]. 1500-luvultaVuonna peräisin1743 oleva [[Ahvenkosken kartano]] sijaitsee joen itäpuolella Pyhtäällä. Kun [[Vanha Suomi]] liitettiin [[Venäjän keisarikunta|Venäjän keisarikunnan]] alaisuuteen vuonna 1743,Ahvenkoskesta tuli Ahvenkoskesta Ruotsin ja Venäjän välinen rajanylityspaikka, jonne rakennettiin linnoitteita sekä tulli- ja postirakennuksiapostiasema sekä erilaisia linnoitteita. [[Suomen sota]] käynnistyi vuonna 1808 venäläisjoukkojen ylitettyä rajan Ahvenkoskella ja myöhemmin [[Suomen sisällissota|Suomen sisällissodan]] aikana alueella käytiin sodan päättäneitäviimeisiä taisteluja. Kymijoen1500-luvulta ylittääperäisin Ahvenkoskella myös vuonna 1928 valmistunutoleva [[SavukoskenAhvenkosken siltakartano]] sijaitsee joen itäpuolella Pyhtäällä.<ref name="rky"/>
 
== Historia ==
=== Suomen sotaKylä ===
[[Tiedosto:Ahv.kosk..bmp.jpg|thumb|Ohijuoksutusta[[Ahvenkosken patoluukun kautta Merikoskessavoimalaitos]].]]
Vuodesta 1743 Ahvenkoski sijaitsi [[Ruotsi]]n ja [[Venäjä]]n rajalinjalla ja siellä sijaitsi rajavartio- ja rajatulliasema. [[Suomen sota|Suomen sodan]] alkaessa talvella 1808 kenraaliluutnantti [[Aleksei Ivanovitš Gortšarov]]in komentama 17. divisioona hyökkäsi Ahvenkoskelta rajan yli tavoitteenaan [[Loviisa]] ja [[Helsinki]].
Ahvenkoskenhaaran länsirannalla sijaitsevalla [[Markkinamäki|Markkinamäellä]] toimi kauppapaikkka jo [[Keskiaika Suomessa|keskiajalla]]. Joen itärannalla oli [[Turun piispa]]n nautintoihin kuulunut lohenkalastamo, jonka myötä syntynyt piispankartano läänitettiin [[Viipurin linna]]n voutia toimineelle [[Jaakko Hästesko]]lle vuonna 1561. Kartanon ympärille muodostui Ahvenkosken kylä, jonka venäläiset kuitenkin hävittivät 1570-luvulla [[Pitkäviha|pitkänvihan]] aikana. Ahvenkosken kartanon 1700-luvulla valmistunut päärakennus tuhoutui tulipalossa 1859 ja nykyinen on vuodelta 1894.<ref name="rky"/>
 
=== Rajanylityspaikka ja sotahistoria ===
Suomen sodan alkamisen 200-vuotismuistoksi suomalaiset, pietarilaiset ja moskovalaiset sotahistorian harrastajat järjestivät 21. helmikuuta 2008 kello 10 kuvaelman, missä kuvattiin venäläisten joukkojen hyökkäys Ahvenkosken salmen yli noin kello 4:30 21. helmikuuta 1808. Tuolloin venäläinen ratsuväki tuli Kymijoen yli ja kävi lyhyehkön taistelun Ruotsin etuvartiostoa vastaan, joka koostui yhdestä upseerista, aliupseerista sekä 24 muusta sotilaasta. Ensimmäinen kaatunut oli venäläisten lähteiden mukaan kapteeni Rodjanko. Ruotsalaiset joukot vetäytyvät [[Taasianjoki|Tesjoelle]], missä Ruotsilla oli vähintään kaksi [[eskadroona]]a. Peräytyminen kuitenkin jatkui ja saman päivän iltaan mennessä Venäjän joukot olivat valloittaneet jo Loviisankin.
Turun ja Viipurin yhdistänyt Kuninkaantie (myös ''Suuri rantatie'' tai ''Alinen Viipurintie'') kulki Ahvenkosken kautta 1200-luvulta lähtien. Vuosina 1741–1743 käydyn [[Hattujen sota|Hattujen sodan]] päättäneen [[Turun rauha]]n myötä [[Venäjän keisarikunta]]aan liitetty [[Vanha Suomi|Vanhan Suomen]] alue laajeni ja valtakunnanraja siirtyi Kymijokelle. Ahvenkoskesta tuli Ruotsin ja Venäjän välinen rajanylityspaikka, jonka kummallekin puolelle rakennettiin tulli- ja postiasemia sekä erilaisia linnoituslaitteita. Kuninkaantien varrella [[Lappeen pitäjä]]n [[Taskula]]ssa sijainnut Ruotsin tulli- ja rajapostiasema siirrettiin Ahvenkoskelle ja myöhemmin 1780-luvulla ruotsalaiset rakensivat kaksi [[redutti]]a joen ylityspaikkaan. Vaatimaton tulli- ja postiasema korvattiin saman vuosikymmenen aikana komealla virkatalolla, joka valmistui läntisen redutin viereen. Myös venäläiset linnoitivat Ahvenkoskea lukuisilla rakennelmilla, joista merkittävin oli Kuninkaantietä suojannut [[Kirmusaaren redutti]]. Joen itärannalle Suur-Ahvenkoskelle rakennettiin kaksi pienempää patteria vartiotupineen.<ref name="rky"/> Oman posti-ja tulliasemansa venäläiset rakensivat ruotsalaisista poiketen useita kilometrejä rajan itäpuolelle Kuninkaantien varrelle.{{lähde}}
 
Pyhtään pitäjään kuuluneen Ahvenkosken länsipuolista osaa alettiin rajan siirtymisen myötä kutsumaan [[Ruotsinpyhtää]]ksi. Uuden pitäjän keskus muodostui kuitenkin kolmisen kilometriä joen yläjuoksulla sijaitsevan [[Strömforsin ruukki|Strömforsin ruukin]] ympäristöön.{{lähde}} Ahvenkosken vanhalle markkinapaikalle perustettiin ruukin tavaraliikenteelle tarkoitettu lastauspaikka.<ref name="rky"/>
=== Suomen sisällissota ===
[[Suomen sisällissota|Suomen sisällissodassa]] saksalaiseen, [[Viro]]sta käsin Suomenlahden ylittäneeseen [[osasto Brandenstein]]iin kuuluneen pataljoonan yksi komppania hyökkäsi 8. huhtikuuta 1918 Loviisasta Ahvenkosken kautta [[Kyminlinna]]an.
 
Suomen sota alkoi helmikuussa 1808, kun venäläiset hyökkäsivät Ahvenkoskella rajan ylitse tavoitteenaan edetä Loviisaan ja [[Helsinki]]in. Sodan päätyttyä vuotta myöhemmin, Ruotsin valtakunnan itäinen osa liitettiin Venäjään ja Ahvenkoski menetti merkityksensä rajanylityspaikkana, kun Venäjän ja [[Suomen suuriruhtinaskunta|Suomen suuriruhtinaskunnan]] välinen raja siirtyi vuonna 1812 [[Karjalan kannas|Karjalan kannakselle]]. Samalla Ahvenkosken posti- ja tulliasemat lakkautettiin. Alueen rakennelmat pääsivät vuosikymmenten kuluessa rapistumaan, eikä esimerkiksi Ruotsin puoleisesta tulliasemasta ole enää jäljellä kuin perustukset. Myös Ahvenkosken linnoitteet ovat raunioituneet.<ref name="rky"/>
Toisten tietojen mukaan matkalle lähti kaksi 5. jääkäripataljoonan komppaniaa. Saksalaiset kohtasivat Tesjoella [[Suomen punakaarti|punakaartin]] etuvartioston, joka vetäytyi saksalaisten edeltä Kyminlinnan edustalle. Siitä käydyssä [[Kyminlinnan taistelu|taistelussa]] saksalaiset saivat vastaansa paikallisen punakaartin osaston ja punakaartin naisosaston. Lisäksi punakaarti sai vahvistuksia [[Kymin rautatieasema]]lle junalla sekä kotkalaisia punakaartin yksilöitä.{{selvennä|punakaartilaisia vai punakaartin yksiköitä?}} Lisäksi [[Rankin rannikkolinnake]] antoi tulitukea saksalaisia vastaan.<REF name="AutoV5-2" />
[[File:Ahvenkoski highway bridges 1.JPG|thumb|[[Ahvenkosken sillat]] ja [[Markkinamäen tunneli]] ennen [[E18]]-moottoritien avaamista.]]
Suomen sisällissodan aikana huhti–toukokuussa 1918 Ahvenkoskella käytiin [[Saksan keisarikunta|saksalaisten]] ja [[Punakaarti|punaisten]] välisiä [[Ahvenkosken taistelut|taisteluja]]. Osapuolet olivat linnoittautuneet eri puolille jokea ja ainakin punaiset käyttivät hyväkseen 1700-luvulla rakennettuja puolustusvarustuksia, joita he aseistivat uudelleen.<ref name="lagerstedt">{{Kirjaviite | Tekijä = Lagerstedt, John | Nimeke = Kotka ja Pyhtää - Sotahistoriallisten muinaisjäännösten inventointi 2007 | Vuosi = 2007 | Sivut = 57 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Museovirasto | www = http://www.academia.edu/6291306/Kotka_ja_Pyht%C3%A4%C3%A4_-_Sotahistoriallisten_muinaisj%C3%A4%C3%A4nn%C3%B6sten_inventointi_2007}}</ref> Taistelut päättyivät 5. toukokuuta, kun noin 800 punakaartilaista antautui saksalaisille Rajasillan länsipäässä ja samalla myös sisällissodan sotatoimet olivat ohitse koko maassa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Vainio, Seppo | Nimeke = Poliittiset väkivaltaisuudet Itä-Uudellamaalla 1917–18 | Vuosi = 2010 | Sivut = 69 | Julkaisupaikka = Vantaa | Julkaisija = Seppo Vainio | Isbn = 978-952-92766-5-3}}</ref> Vuonna 2013 paikalle pystytettiin sisällissodan päättymisen muistomerkki.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.loviisansanomat.net/lue.php?id=6522&vo=50 | Nimeke = “Muistakaa ja unohtakaa” | Tekijä = Kosonen, Eija | Julkaisija = Loviisan Sanomat | Ajankohta = 10.9.2013 | Viitattu = 2.8.2017}}</ref>
 
=== Liikenneyhteydet ===
Komppanianpäällikön uskottua kohdanneensa pataljoonan vahvuisen Suomen punakaartin yksikön komppania määrättiin jäämään [[Sutela (Kotka)|Sutela]]n tasalle ja vetäytymään 9. huhtikuuta 1918 takaisin Loviisan suuntaan Tesjoelle<REF name="AutoV5-2" />, koska punakaartilaiset olivat ampuneet tykillä Loviisaan.
Kymijoen ylitys tapahtui alun perin keskellä jokea sijaitsevan [[Kirmusaari|Kirmusaaren]] kautta, jonne johti kummaltakin rannalta puurakenteinen silta. [[Inkoo]]n ja Pyhtään välillä sijaitsevat [[Uusimaa|Uudenmaan]] pitäjät huolehtivat ylityspaikasta aina 1700-luvulle saakka. Vanhat puusillat tuhoutuivat osittain vuonna 1918 sisällissodan aikana, mutta ne korjattiin nopeasti sodan päättymisen jälkeen. Maantie linjattiin uudelleen vuonna 1928. Ylityspaikka siirtyi parisataa metriä etelämmäksi, jonne valmistui moderni teräsbetonirakenteinen [[Savukosken silta]]. Vanhojen siltojen korvaaminen tuli välttämättömäksi vuonna 1933 valmistuneen Ahvenkosken voimalaitoksen johdosta, kun sen pato nosti vedenkorkeutta neljä metriä. Entiset siltarakennelmat ja osia osia Suuresta rantatiestä jäi veden alle. Patoaltaan syntyminen johti myös itärannalla sijainneen Vähä-Ahvenkosken hajoamiseen ja kylän rakennusten siirtämiseen.<ref name="rky"/>
 
Vuonna 1938 valtatie 7:ksi nimetty maantie linjattiin uudelleen 1960-luvulla. Uusi betonirakenteinen silta valmistui vuonna 1967 puolen kilometrin päähän Ahvenkosken voimalaitoksen eteläpuolelle. Rapistumaan päässyt Savukosken silta suljettiin ajoneuvoliikenteeltä 1980-luvulla ja muutettiin samalla museosillaksi. Moderni nelikaistainen moottoritie avattiin liikenteelle 2013 ja samalla entisestä valtatiestä tuli seututie 170.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-6893651 | Nimeke = Moottoritie Koskenkylästä Loviisaan avataan | Tekijä = Sinervä, Jukka | Julkaisija = Yle Uutiset | Ajankohta = 22.10.2013 | Viitattu = 2.8.2017}}</ref> Ahvenkoskelle rakennettiin entisen viereen kaksi uutta siltaa ja Kymijoen länsirannalla sijaitsevan Markkinamäen läpi louhittiin puolen kilometrin pituinen [[Markkinamäen tunneli]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kymensanomat.fi/Online/2014/08/16/Ahvenkosken%20silta%20ja%20Markkinam%C3%A4en%20tunneli%20pursuavat%20tekniikkaa/2014317758330/4 | Nimeke = Ahvenkosken silta ja Markkinamäen tunneli pursuavat tekniikkaa | Julkaisija = Kymen Sanomat | Ajankohta = 16.8.2014 | Viitattu = 2.8.2017}}</ref> E18-tien varrella Ahvenkoskella on levähdyspaikka sekä muun muassa Pyhtään puolella sijaitseva [[ABC-ketju]]n liikenneasema. Myös Loviisan puolelle on kaavoitettu runsaasti tilaa eri toiminnoille.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.uusimaa.fi/artikkeli/140948-ahvenkoski-on-uuden-moottoritien-herkkupala | Nimeke = Ahvenkoski on uuden moottoritien herkkupala | Tekijä = Hämäläinen, Jyrki | Julkaisija = Uusimaa | Ajankohta = 14.9.2012 | Viitattu = 2.8.2017}}</ref>
== Lähteet ==
{{viitteet|viitteet=
<ref name="AutoV5-1">[http://web.archive.org/web/20080401075240/http://www.helsinginenergia.fi/tuotanto/kymenlaakso.html Kymijoen vesivoimalaitokset] Helsingin energia.</ref>
 
== Lähteet ==
<ref name="AutoV5-2">Vainio, Seppo: ''Saksalaiset kaatuneet sotilaat ja muistomerkit Suomessa 1918'', s. 65. Omakustanne, 2009. ISBN 978-952-92-6517-6.</ref>
{{viitteet|viitteet=}}
}}
 
{{coor title dms|60|29|39|N|26|27|00|E|region:FI-ES_type:waterbody_scale:10000}}
23 356

muokkausta