Ero sivun ”Taistelevat läänitysvaltiot” versioiden välillä

ei muokkausyhteenvetoa
p (Botti lisäsi luokkaan Seulonnan keskeiset artikkelit)
{{Kiinan historia}}
[[Kuva: Streitende-Reiche2.jpg|thumb|right|200px|Kiina taistelevien läänitysvaltioiden kaudella, vanhan kartan mukaan.]]
'''Taistelevien läänitysvaltioiden''' kausi (戰國時代, [[Yksinkertaistetut merkit|yksinkert.]] 战国时代 zhàn guó shí dài) vallitsi [[Kiina|Kiinassa]] 475–221  eaa. Tällöin Kiina oli jakautunut moneen keskenään taistelevaan valtioon. Rautaa alettiin käyttää myös sota-aseissa.
 
Taistelevat läänitysvaltiot kuuluivat [[Itäinen Zhou|Itäiseen Zhou-dynastiaan]], joka oli menettänyt käytännössä kaiken valtansa Kiinassa kantamaansa ulkopuolella. Kauden lopulla sotivien valtioiden johtajat julistautuivat virallisestikin kuninkaiksi. Vahvoja valtioita olivat [[Chu]] ja kauden lopulla [[Qin]].
 
 
== Taistelevat valtiot ==
== Sodat ja poliittinen kehitys ==
 
Kauden alussa Kiinan merkittävin valtio, koillinen Jin hajosi 403 eaa. kolmeen osaan: Zhi, Wei ja Zhao, joita johtivat alueen ennestään mahtavimmat suvut.
Välillä heikentynyt eteläinen [[Chu]] laajeni 334 eaa.
Vuosina 334-299 eaa. valtioiden johtajat tunnustautuivat virallisestikin kuninkaiksi.
230-331 eaa. itäinen [[Qin]]-valtio valtasi koko Kiinan.
Kiinan ulkopuolella tunnetuin kiinalainen koulukunta on kungfutselaisuus (儒家 rújiā). [[Kungfutse]] (孔子 Kǒngzi) pyrki vaalimaan vanhaa tietämystä ja tapoja. Hän uskoi, että menneisyyden viisaat johtajat olivat olleet riittävän humaaneja ja oikeudenmukaisia hallinnossaan, että he saivat hallita ilman aseita ja rangaistuksia. Hänen oppilaansa [[Mengzi]] 孟子 oletti, että ihminen on luonteeltaan hyvä. Kungfutselaiset uskoivat sosiaaliseen jakoon hallitsijoiden ja palvelijoiden välillä ainoana keinona välttää kaaosta ja sotaa. Tätä vastusti kuitenkin kungfutselaisistakin [[Xunzi]] 荀子, jonka mielestä ihmiskunta on luonnostaan paha, ja sitä on siksi ohjattava rituaalein ja säännöin. Kungfutsen sanontojen kokoelma on nimeltään ''[[Keskustelut]]'' (論語 , yksinkert. 论语 Lúnyǔ).
 
[[Taolaisuus|Taolaisuuden]] (道家 dàojiā) perustana pidetään [[Laozi]]:n (老子) teosta ''[[Daodejing]]'' (道德經, yksinkert. 道德经, Dàodéjīng), joka on peräisin tältä kaudelta. Keskeisenä piirteenä on vetäytyminen maailman menosta ja itsensä kehittäminen sekä luonnonlakien seuraaminen.
 
Tässä on mainittu vain joitakin oleellisimpia lukuisista koulukunnista. Kauden haudoista on löydetty suuria määriä filosofisia kirjoituksia.
== Yhteiskuntakehitys ==
 
Siirtyminen Kevättä ja syksyä -kauden aristokraattisesta järjestelmästä byrokraattiseen jatkui. Nyt jopa alempien yhteiskuntaluokkien jäsenillä oli mahdollisuus nousta korkeisiinkin valtion virkoihin. Ihmiset muuttivat usein valtiosta toiseen. Muutamat miehet keräsivät tuhansia kannattajia ja haastoivat valtiaansa vallan. Heitä olivat mm. lordit Mengchang (孟嘗君) Qi-valtiosta, Pingyuan (平原君) Zhao:sta, Xinling (新陵君) Wei:stä ja Chunshen (春申君) Chu-valtiosta.
 
Hallinnon keskittämiseksi ja tehostamiseksi jatkettiin Kevättä ja syksyä -kaudella aloitettuja uudistuksia: upseereille maksettiin palkkaa läänien jakamisen sijaan, ja uusille aluille määrättiin komentajia sen sijaan, että ne olisi annettu aristokraateille. Täten hallitsija saattoi käyttää valtaansa keskitetysti, käskyjen noudattamisesta tuli nopeampaa ja luotettavampaa ja sodankäynti tehostui. Erityisen paljon uudistuksia tehtiin [[Qin]]-valtiossa, joka oli luonnonolosuhteiden puolesta melko hyvin eristäytynyt muista, suhteellisen köyhä ja jossa oli varsin vähän valtaapitävää aatelia.
*[[Song]]
*[[Teng]]
*[[Yue]]
*[[Zhongshan]]
*[[Zhou-dynastia]]n alue
Rekisteröitymätön käyttäjä