Ero sivun ”Tammela (Tampere)” versioiden välillä

75 merkkiä poistettu ,  2 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
p
[[Tiedosto:Emil Aaltosen puisto1.jpg|thumb|Emil Aaltosen puisto on Tammelantorin itäpuolella. Oikealla [[Raimo Utriainen|Raimo Utriaisen]] suunnittelema ''Vuorineuvos Emil Aaltosen muistomerkki'' vuodelta 1969.]]
[[File:Aaltosentehdas factory1.jpg|thumb|right|Entinen Aaltosen kenkätehdas.]]
'''Tammela''' on kahden kaupunginosan muodostama alue [[Tampere]]en keskustassa joka koostuu Tampereen XV ja XVI kaupunginosista.<ref name="louhivaara86">Louhivaara 1999, s. 86.</ref> Tammela rajoittuu etelässä [[Itsenäisyydenkatu]]un, lännessä [[ratapiha]]an, pohjoisessa Kekkosentiehen ja idässä Kalevan puistotiehen. Myös [[Tulli (Tampere)|Tullin alue]] [[Sorsapuisto]]ineen, etelään Kalevantiehen saakka, sekä [[Osmonmäki]] lasketaan usein kuuluviksi Tammelaan.<ref>Wacklin 1997.</ref> Kuitenkin Tulli ja Osmonmäki ovat omia kaupunginosiaan eivätkä kuulu Tammelaan. Kaupunginosan nimenä Tammela on epävirallinen; siihen kuuluvat Tampereen XV ja XVI kaupunginosat.<ref name="louhivaara86">Louhivaara 1999, s. 86.</ref>
 
Tammela tunnetaan erityisesti [[Tammelantori]]sta, joka on Tampereen ainoa ympärivuotisessa päivittäisessä käytössä oleva kauppatori. Tammelan itäosissa on vielä jäänteitä vanhasta Puu-Tammelasta, kun taas keskustaa lähinnä oleva alue on lähes kokonaan tiili- ja betonirakenteista. Monet jäljellä olevista puutaloista on nyttemmin suojeltu samoin kuin alueen ainoa alkuperäinen kivitalo [[Villa Sofia]]. Jotkut taloista on kunnostettu, jotkut taas korvattu samantyylisillä uudisrakennuksilla. Viimeksi vuonna 2003 purettiin suuren kohun saattelemana Kyllikinraitin talot, joiden tilalle rakennettiin Vuokratalosäätiön kerrostaloja. Nimityksenä Puu-Tammela tuli viralliseen käyttöön vuonna 1990 pidettyjen [[asuntomessut|asuntomessujen]] myötä.<ref>Louhivaara 1999, s. 89.</ref>
Tammelan nimi juontuu alueella sijainneesta Tammela-nimisestä [[Hatanpään kartano]]n torpasta, joka mainitaan vuonna 1758 tehdyssä kartassa. Muita alueen torppia olivat muun muassa Puolimatka, Moisio, Mäkipää ja Välimaa, jotka ovat säilyneet myöhemmässä kadunnimistössä. Tampereen kaupunki osti Tammelan tulevan kaupunginosan alueen vuonna 1876 ja se päätettiin varata erityisesti työväestön asuinalueeksi. Alueelle vahvistettiin [[asemakaava]] vuonna 1886 ja sitä täydennettiin vuonna 1897, jolloin otettiin käyttöön runsaasti [[Kalevala]]-aiheisia kadunnimiä, muun muassa Ilmarinkatu, Tapionkatu, Kyllikinkatu ja Kullervonkatu. Nämä ovat Tampereen vanhimmat yhtenäisen ryhmän muodostavat kadunnimet.<ref name="louhivaara86"/>
 
Suuri osa Tammelan rakennuksista tuhoutui [[Suomen sisällissota|vuoden 1918 sisällissodassa]] valkoisten pommituksissa sekä [[Tampereen taistelu|Tampereen valtauksen]] ratkaisutaisteluissa. KaupunginosaAlue kärsi tuhoja myös [[talvisota|talvisodan]] [[talvisodan pommitukset Tampereella|lentopommituksissa]]. Kolmannen kerran Tammelan rakennuskanta koki tuhoja 1960- ja 1970-luvun kaupungistumisen vuosina, jolloin kaupunginosaalue lopullisesti alkoi muistuttaa nykyaikaista betonilähiötä.
 
Tammelassa sijaitsi aikanaan kaksi merkittävää kenkätehdasta, Tammelantorin kupeessa [[Aaltosen kenkätehdas]] ja Itsenäisyydenkadun ja Yliopistonkadun kulmassa [[Attilan kenkätehdas]]. Kun Tamperetta kutsuttiin 1900-luvun alkuvuosikymmeninä suutarien pääkaupungiksi, tarkoitettiin nimenomaan Tammelaa. Aaltosen kenkätehtaan naapurina oli konepaja [[Kone ja Terä|Kone ja Terä Oy]], jonka tunnetuimpia tuotteita olivat 1950-luvulla hyvin suositut Jaguar-merkkiset [[polkupyörä]]t.
{{Commonscat-rivi|Tammela, Tampere|Tammela}}
* [http://www.tammelaan.info Tampereen tammelalaiset]
* [http://www.virtualtampere.com/?t=26&p=28&h=1.52&v=15.85&f=76 Ilmapanoraamakuva Tammelan kaupunginosastaalueesta]
* [http://www.tampere.fi/kulttuuripalvelut/material/raitit/6GblrMdMt/Tammela_.pdf Teollinen Tammela -kulttuuriraitti]
* [http://www.tampere.fi/kulttuuripalvelut/material/raitit/6GblrQEpj/tiina.pdf Tiina-raitti kirjailija Anni Polvan lapsuudenmaisemissa]
 
 
{{Tampere}}
25 972

muokkausta