Ero sivun ”Assuan” versioiden välillä

Rajakaupunkina Syenellä oli myös suuri sotilaallinen merkitys, ja muinaisen Egyptin kaikkien [[Egyptin dynastiat|dynastioiden]] sekä myös [[Rooman valtakunta|Rooman valta­kunnan]] aikana se oli tärkeä [[varuskunta]]kaupunki. Kaupungista kertoivat monet antiikin ajan kirjoittajat kuten [[Herodotos]]<ref>(ii. 30)</ref>, [[Strabon]]<ref>(ii. p.&nbsp;133, xvii. p.&nbsp;797, ''seq.'')</ref>, [[Stefanos Byzantionlainen]]<ref>(''s. v.'')</ref>, [[Klaudios Ptolemaios]]<ref>(vii. 5. § 15, viii. 15. § 15)</ref> ja [[Plinius vanhempi]]<ref>(ii. 73. s. 75, v. 10. s. 11, vi. 29. s. 34)</ref>, ja se mainitaan myös teoksissa [[De architectura]]<ref>(book viii. ch ii. § 6)</ref>, ja [[Antonini Itinerarium]].<ref>(p.&nbsp;164)</ref> Egyptin eteläisenä rajana se mainitaan myös [[Raamattu|Raamatun]] [[Hesekielin kirja]]ssa.<ref>{{raamatunpaikka|Hes. 29:10}}</ref>

 

Useat antiikin maan­tieteilijät olivat erityisen kiinnostuneita Syenestä, koska sen uskottiin sijaitsevan tarkalleen [[Kravun kääntöpiiri]]n kohdalla. Väitettiin, että keskipäivällä [[kesäpäivänseisaus|kesä­päivän­seisauksen]] aikana Aurinko paistoi sinne suoraan ylhäältä päin, taivaan korkeimmalta kohdalta eli [[zeniitti|zeniitistä]]. Näin ollen maahan pystysuoraan pystytetyllä kepillä ei olisi lainkaan varjoa. Tiedettiin myös, että tuohon aikaan vuodesta Auringon kuva heijastui siellä olleen kaivon veden pinnasta. [[Eratosthenes]] käytti tätä seikkaa hyväkseen määrittääkseen Maan ympärysmitan.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Peter Lancaster Brown | Nimeke = Jokamiehen tähtitiedettä | Sivu = 12–13 | Julkaisija = Otava | Suomentaja = Pertti Jotuni | Vuosi = 1975 | Tunniste = ISBN 951-1-01879-5}}</ref> Itse asiassa kaupunki sijaitsee hieman kääntöpiirin pohjoispuolella, 24° 5′ 23″ astetta pohjoista leveyttä. Niinpä kesäpäivänseisauksena pystysuoran kepin varjon pituus on vain 1/400 kepin pituudesta ja tuskin havaittavissa, ja Auringon kiekon pohjoisreuna on lähes suoraan ylhäälläpäin.