Ero sivun ”Jalmari Sauli” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lipeäkala 1935 |
Maininta kuulantyönnön SE:stä + viite |
||
Rivi 9:
Saulilla oli sivupääosa elokuvassa [[Muurmannin pakolaiset]], joka on ensimmäisen maailmansodan vuosiin sijoittuva seikkailutarina. Saulin roolihahmo oli Väinö Taipale -niminen opas ja hänet tunnistaa kuvista paljon muita miesnäyttelijöitä pidempänä (193,5 cm).
Sauli osallistui [[Kesäolympialaiset 1908|Lontoon olympiakisoihin]] vuonna [[1908]]. Hän sijoittui siellä [[Keihäänheitto|keihäänheitossa]] ja [[Kuulantyöntö|kuulantyönnössä]] seitsemänneksi sekä vapaan tyylin keihäänheitossa kahdeksanneksi. Lisäksi hän osallistui [[kiekonheitto]]on sekä normaalityylin että antiikkisen tyylin kilpailussa.<ref name="make">Siukonen, s. 300</ref> Vuonna 1908 hän saavutti Tukholmassa maailmanennätyksen kuulantyönnön molempien käsien yhteistuloksessa. Vuonna 1908 Sauli työnsi kuulassa uuden Suomen-ennätyksen 14,06, joka paransi [[Elmer Niklander]]in vanhaa ennätystä 32 senttimetriä. Niklander otti ennätyksen takaisin seuraavana vuonna.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Virtamo, Keijo (toim.) | Nimike=Fokus-Urheilu 2 | Sivu=432 | Vuosi=1970 | Julkaisija=Otava}}</ref>
Sauli oli naimisissa vuosina 1909–1929 Lyyli Allaksen kanssa ja vuodesta 1931 Kaarina Pirjolan kanssa. Hänen poikansa Jaakko Sauli (1911–1940) voitti kaksi Suomen-mestaruutta viestijuoksuissa ja kaatui [[Säkkijärvi|Säkkijärvellä]] [[Talvisota|Talvisodan]] viime hetkillä<ref name="make"/>. Jalmari Saulin veli Jonni Sauli (1881–1957) toimi [[Helsingin yliopisto]]n maanviljelysopin dosenttina ja professorina<ref name="make"/>.
| |||