Wikipedia

Ero sivun ”Ristiretket Suomeen” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Teksti parantelua ja asiaan liittymättömien kohtien poistoa.
Parantelua.
Rivi 1:
{{Ristiretki}}
'''Ristiretket Suomeen''' ovat keskiajalla [[SuomiSuomen keskiaika|Suomeenkeskiajalla]] Suomeen tehtyjä sotaretkiä joiden tarkoituksena oli käännyttään alueen pakanallista väestöä [[Katolinen kirkko|katoliseen uskoon]]. Suomeen kohdistuneille ristiretkille lähdettiin ainakin [[Ruotsi|Ruotsin]] eri auleiltaalueilta ja [[Tanska|Tanskasta]] sekä mahdollisesti myös [[Norja|Norjasta]].<ref name=":0">{{Kirjaviite|Tekijä=Toimittanut Martti Linna|Nimeke=Suomen varhaiskeskiajan lähteitä|Vuosi=1989|Sivu=69|Julkaisija=Historian aitta}}</ref><ref name=":1">{{Kirjaviite|Tekijä=Georg Haggren, Petri Halinen, Mika Lavento, Sami Raninen ja Anna Wessman|Nimeke=Muinaisuutemme jäljet|Vuosi=2015|Sivu=380|Julkaisija=Gaudeamus}}</ref> Myös [[saksalaiset]] ovat mahdollisesti tehneet väkivaltaista käännytystyötä Suomessa.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Kari Tarkiainen|Nimeke=Ruotsin itämaa|Vuosi=2010|Sivu=88|Julkaisija=Svenska litteratursällskapet i Finland}}</ref>
 
[[Ruotsalaiset]] tekivät Suomeen keskiajalla sotaretkiä, joita myöhempi historiankirjoitus on pääasiassa 1800-luvulta alkaen romantisoivasti ja osin harhaanjohtavasti kutsunut [[ristiretki]]ksi. Niin sanottu [[Ensimmäinen ristiretki Suomeen|ensimmäinen ristiretki]] tehtiin Lounais-Suomeen ehkä 1150-luvulla, sikäli kuin kyseessä ei ole kuvitteellinen tapahtuma. [[Toinen ristiretki Suomeen|Toinen ristiretki]] käynnistyi mahdollisesti vuonna [[1238]] tai [[1249]] ja se suuntautui retkestä kertovan [[Eerikinkronikka|Eerikinkronikan]] mukaan [[Hämäläiset|hämäläisiä]] vastaan. [[Kolmas ristiretki Suomeen|Kolmas ristiretki]] ja mahdollisesti ainoa todellinen ruotsalaisten tekemä ristiretki tehtiin [[Karjala|Karjalaisia]] vastaan vuonna [[1293]].<ref name=":1" />
 
[[Tanskalaiset]] tekivät Suomeen ristiretket ainakin vuosina [[1191]] ja [[1202]].<ref name=":1" /> Norjan kuninkaalle [[Gregorius IX|Paavi Gregorius IX]] antoi puolestaan kirjeessään 6. heinäkuuta 1241 luvan vaihtaa [[Pyhä maa|Pyhään maahan]] tehtävä ristiretki "maasi naapuruudessa asuvia pakanoita vastaan".<ref name=":0" /> Norjan kuninkaana toimi tuolloin [[Haakon IV Haakoninpoika|Haakon IV]]. [[Jouko Vahtola]] on puolestaan pitäny mahdollisena saksalaisten hämeeseen tekemää ristiretkeä joskus 1200-luvulla perustuen Neitsyt Marian kirkoiksi vihittyjen kirkkojen nimiin sekä alueen [[Kirkkoherra|kirkkoherrojen]] ja [[Vouti|voutien]] saksalaisuuteen.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Kari Tarkiainen|Nimeke=Ruotsin itämaa|Vuosi=2010|Sivu=88|Julkaisija=Svenska litteratursällskapet i Finland}}</ref>
 
Ajan lähdeaineisto on kuitenkin kaikkiaan niin vajavaista, ettei sotaretkistä ole tarkkaa tietoa. Ylipäänsä kaikista retkistä kertovat tiedot keskiaikaisessa kertovassa lähdeaineistossa ovat selvästi tapahtumia myöhäisempiä. Kirjallisille kertomuksille on yhteistä, että ne pyrkivät oikeuttamaan myöhemmin valtaan nousseen suvun asemaa kuvaamalla menneiden aikojen suurtekoja.<ref name="skh">{{Kirjaviite|Tekijä=Lehtonen, Tuomas M. S.: Suomi, Ruotsi ja läntinen kirkko|Nimeke=Teoksessa Suomen kulttuurihistoria. 1, Taivas ja maa|Vuosi=2002|Sivu=84-99|Julkaisupaikka=Helsinki|Julkaisija=Tammi|Isbn=951-31-1842-8}}</ref> Kirkollisessa mielessä sotaretkissä oli kyse kristinuskon juurruttamisesta ja kirkon organisaation pystyttämisestä, jolloin voidaan puhua lähetysmatkoista Suomeen.<ref name="skh" />
Rivi 22:
{{Pääartikkeli|[[Kolmas ristiretki Suomeen]]}}
 
[[Kolmas ristiretki Suomeen]] vuonna [[1293]] suuntautui [[Viipuri|Viipuriin]] ja [[Karjala]]an. Sitä ennen karjalaiset ja hämäläiset olivat hyökkäilleet jatkuvasti toistensa alueille. Nyt hämäläiset saivat tukea Ruotsin kuninkaalta ja karjalaiset [[Novgorod]]in ruhtinaalta. Ristiretken yhteydessä ruotsalaiset valtasivat laajankarjalaisilta alueen14 [[KarjalankannasKihlakunta|Karjalankannakseltakihlakuntaa]] kentiesmahdollisesti marski [[Torgils Knuutinpoika|Torkkeli Knuutinpojan]] johdolla ja perustivat sitätuhotun suojatakseenkarjalaisten linnoituksen paikalle [[Viipurin linna]]n.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Suomentaneet Harry Lönnroth ja Martti Linna|Nimeke=Eerikinkronikka|Vuosi=2013|Sivu=99|Julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura}}</ref><ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Pirjo Uino|Nimeke=Ancient Karelia|Vuosi=1997|Sivu=346|Julkaisija=Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakausikirja 104}}</ref> Tämä on retkistä ainoa, jolle on saatu paavin lupa. (niinNniin sanottu ristiretkibulla, vuodeltaon annettu vuonna 1351 eli siis retken jälkeen).<ref name=skh />
 
== Ristiretkien jälkeen ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Ristiretket_Suomeen”