Avaa päävalikko

Muutokset

25 merkkiä poistettu ,  2 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
 
Tunnetaan myyttinen kertomus siitä, miten verta vuotavien haavojen arkkityyppi, "ensimmäinen haava", syntyi ja miten se hoidettiin, tehtiin "ensimmäinen [[verenseisautus]]". Tämä syntykertomus kuului loitsuihin, joiden avulla hoidettiin vertavuotavia haavoja.
 
[[KuvaTiedosto:Tanumshede 2005 rock carvings 7.jpg|thumb|180pxupright|left|Kalliopiirros [[pronssikausi|pronssikautisesta]] [[nahkapohjainen vene|nahkapohjaisesta veneestä]] [[Ruotsi]]ssa.]]
Kertomuksen mukaan Väinämöinen veisti vuorella venettä. Jostain syystä mainitaan usein, että kirves ei kalkahtanut kallioon. Alun perin tällä lienee tarkoitettu, että työskentely oli hiljaista. Paha henkiolento, kuten piru tai [[lempo]], ohjasi kirveen sivuun, jolloin se osui Väinämöisen polveen tai varpaaseen. Syntyi vertavuotava haava, jota Väinämöinen lähti hoidattamaan. Muutamasta talosta ei löytynyt kunnollista parantajaa. Vihdoin eräästä talosta löytyi ukko, joka oli parantanut pahemmatkin haavat. Hän paransi Väinämöisen käyttäen muun muassa taikavoidetta.
 
<small>([[Suomen Kansan Vanhat Runot|SKVR]] :VII3, 1388)</small><ref>http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr07213880</ref>}}
 
Tietyillä ihmisryhmillä, kuten vihollisnoidilla, [[kade|kateilla]], oli syntykertomuksia. Samoin tarusankareista, kuten [[Väinämöinen|Väinämöisestä]] ja [[Seppo Ilmarinen|Ilmarisesta]], ja muista myyttien aiheista, kuten ihme-esine [[Sampo (Kalevala)|Sammosta]], tunnettiin syntykertomuksia. Väinämöinen oli joidenkin mukaan ensimmäinen ihminen, joten hänen syntynsä selittäisi ihmisten alkuperän. Väinämöistä pidettiin toisinaan kantavanhempana.
 
Joissain loitsuissa ihmisyksilön suojelushaltijasta luonnosta käytetään nimitystä synty, ja tätä olentoa pyydetään nousemaan lovesta, siis vainajalasta. Luontoa on myös voitu pitää esi-isän henkenä. Tämä voisi viitata uskomukseen, että ihminen saa sielunsa, luonteensa tai henkensä esivanhemmaltaan. Muissa yhteyksissä on merkkejä siitä, että toisinaan näin on uskottu. Tosin muitakin uskomuksia sielun alkuperästä on ollut, kuten että sielut tuo [[sielulintu]] [[lintukoto|lintukodosta]].{{Lähde|16. syyskuuta 2008}}
 
===Kanteleen ja soiton synty===
Ensimmäisen [[kannel|kanteleenkantele]]en ja samalla ensimmäisen soittimen on tehnyt tietäjä [[Väinämöinen]]. Yleisen käsityksen mukaan hän teki sen [[suomuhauki|ison hauen]] leukaluusta. Toisen käsityksen mukaan kannel tehtiin hirven sarvesta. Väinämöinen soitti uutta soitinta niin taidokkaasti, että metsän eläimet, ihmiset ja jumalolennotkin tulivat kuuntelemaan ja liikuttuivat. Soitollaan hän herätti myös pahan [[Pohjola (Kalevala)|Pohjolan]] väen, joka ryhtyi ajamaan Väinämöistä ja hänen miehiään takaa.
 
:''Katso myös'': ''[[Väinämöinen#Väinämöisen laulu ja soitto|Väinämöisen laulu ja soitto]]''
 
===Karhun synty===
[[Kuva:Ours brun parcanimalierpyrenees 3.jpg|thumb|200pxupright|Moni pohjoinen kansa palvoi [[karhu]]a.]]
Suomalaisen mytologian ehkä tärkeimmästä metsän villieläimestä [[Karhu]]sta on kerrottu useammanlaisia syntytarinoita. Niitä on kerrottu joko loitsuissa, joilla suojellaan [[karja]]a karhun hyökkäyksissä, tai niitä on laulettu tapetun karhun kunniaksi [[karhunpeijaiset|karhunpeijaisissa]].
 
<small>([[Suomen Kansan Vanhat Runot|SKVR]]:I4 105)</small><ref>http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01201050</ref>}}
 
[[Iso tammi]], [[maailmanpuu]], ei ala kasvaa muiden puiden kanssa. Se odottaa, että sille järjestetään paremmat olosuhteet. [[KoivuKoivut]]t olivat aluksi kuorettomia, aivan alastomia. [[Neitsyt Maria#Maaria emoinen suomalaisena taruhahmona|Neitsyt Maaria emoinen]] antoi koivulle silkkisen liinansa, vaatteensa tai hikeään, josta muodostui [[tuohi]]. Tuohi onkin puhtaan valkeaa kuten Maarian ajateltiin olevan. <small>(esimerkiksi [[Suomen Kansan Vanhat Runot|SKVR]]:XV 651</small><ref>http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr15106510</ref>; <small>XIII3 10162</small><ref>http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr13101620</ref>)
 
===Kiven synty===
 
===Käärmeen synty===
[[KuvaTiedosto:Piet Mado.jpg|thumb|150px|Karjaansa puolustava paimen torjuu käärmeitä keskisessä Suomessa [[Olaus Magnus|Olaus Magnuksen]] [[Carta marina]]ssa vuodelta [[1536]].]]
[[Kyy|Käärmeiden]] syntysanoja on lausuttu käärmeenpuremia hoidettaessa tai käärmeitä karkotettaessa. Erään loitsuperinteen mukaan käärmeiden on uskottu syntyneen soturi [[Istervo]]n vääntyneistä aseista. (''katso:''[[Istervo]]) Käärmeiden on kerrottu myös syntyneen [[salama|salamoista]]. Kumpikin kerrottu syntytapa selittää sekä käärmeiden muotoa, niiden metallinkiiltoa että vaarallisuutta. Käärme on voitu myös koota eri aineksista.
 
===Maailman synty===
Maailman syntytarinat ovat olleet tärkeä osa suomalaista muinaisrunoutta ja ilmeisesti samalla tavalla olennainen osa maailmankuvaa, kuin nykysuomalaisille ovat tieteelliset teoriat tai kristilliset kertomukset. Pakanalliset käsitykset maailman synnystä säilyivät vielä pitkään kristilliselle ajalle. Vielä [[Elias Lönnrot]] tapasi runonkeruumatkoillaan ihmisiä, jotka ilman muuta ajattelivat maailman syntyneen Ilmattaren polvelle munitusta linnunmunasta.
[[KuvaTiedosto:Bysvale.jpg|thumb|200px|''Pääskyläinen päivälintu, tuo ihana ilman lintu, etsi maata maataksensa, lehtoa levätäksensä...'']]
 
Maailman synnystä oli useita erilaisia kertomuksia. Itämerensuomalaisille kansoille yleisen käsityksen mukaan maailma oli syntynyt linnun munasta (vrt. Kristillisen opin kyyhky/lintu on Pyhä-Henki). Tätä edeltävistäkin ajoista kerrotaan. Eräät näitä aikoja koskettavat kertomukset limittyvät siten, että toisen loppu esiintyy toisen kertomuksen alkuna. Näin niiden voidaan nähdä aikaisemmin muodostaneen yhtenäisen isomman kertomuksen. Se kulki seuraavaan tapaan. Aluksi oli [[Iro|Iro-]]neito, joka synnytti kolme poikaa, [[Joukahainen|Joukahaisen]], Väinämöisen ja [[Seppo Ilmarinen|Ilmarisen]]. Ilmarinen tekee pajan, mutta Väinämöinen ja Joukahainen lähtevät reellä tai ratsain kulkemaan yhtä matkaa. Koska maailmaa ei ole, ei ole maatakaan, joten he ratsastavat kuvaannollisesti "merellä". Heidän tiensä kuitenkin eroavat, mutta he palaavat taas yhteen, ja sananmukaisesti törmäävät toisiinsa. Joukahainen, nuori mies, haastaa riitaa jo tuolloin viisaalle ja vanhalle Väinämöiselle, ja syntyy yhteenotto. Tämä on maailman ensimmäinen vastakkaisuus, ja [[savolaiset|savolainen]] runonlaulaja Matti Immonen varmisti tämän sanomalla, että ''ei kuka mailmassa on ännen tullut vastattain kuin ukko vanha Väinämöinen ja itte ukko Joutavoinen''. <small>([[SKVR]]:VI1 26)<ref>http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr06100260</ref></small>
 
Yhteenotto on yleisimmissä runon versioissa taian mittely, [[kilpalaulanta]], mutta se voi olla myös miekkojen mittely. Tällöin Joukahainen perääntyy jo nähdessään Väinämöisen miekan pitemmäksi. Joissain runoissa Joukahainen pelastuu lupaamalla Väinämöiselle sisarensa puolisoksi. Joukahainen kuitenkin alkaa hautoa kostoa. Viimeistään tässä vaiheessa hänestä on tullut [[lappalainen]], siis vihollinen ja vieras. Lappalainen tekee jousen ja asettuu vaanimaan Väinämöistä, vaikka häntä varoitetaan, tai kielletäänkin ampumasta sukulaistaan. Väinämöinen ratsastaa hevosella meren selällä, ja Joukahainen ampuu. Viimeistään kolmas nuoli osuu Väinämöiseen tai hevoseen, ja Väinämöinen putoaa veteen. Hän ajelehtii kauan meressä.
 
Lintu kiertelee veden yllä etsien pesäpaikkaa. Linnun laji vaihtelee kertomusten välillä, se on esimerkiksi [[pääsky]]nen, [[sotka]], [[kokko]] tai [[kuikka]]. Eräässä versiossa (esimerkiksi [[runonlaulaja]] [[Mateli Kuivalatar|Mateli Kuivalattarella]]) pääskysen "päivälinnun" toisintonimenä esiintyy [[lepakko]] "yölintu". Lintu joutuu lopulta munimaan ensimmäiselle löytämälleen kiinteälle paikalle. Edellä esitetyn kertomuksen mukaan se munii vedessä kelluvan [[Väinämöinen|Väinämöisen]] polvelle, toisissa kertomuksissa esimerkiksi laivaan tai ruohomättäälle. Se munii munan tai munia (Kalevalassa kuusi kultaista munaa ja seitsemännen rautamunan). Huonolla paikalla ollut pesä tuhoutuu, ja munat särkyvät aaltoihin. Ne eivät kuitenkaan mene hukkaan. Kuoren yläpuolesta syntyy [[taivaankansi]] ja munan alaosasta [[litteä maa|maa]], keltuaisesta tai valkuaisesta tulee aurinko, munan kirjavuudesta tähdet ja munan muista osista muita maailman asioita. Joissain runoissa Väinämöinen käskee munan eri osien siirtyä maailmankaikkeuden osiksi, eli jotkut ovat käsittäneet Väinämöisen maailman luojaksi. Esimerkiksi:
[[KuvaTiedosto:Joutsenen kalliokuva.jpg|140px|thumb|upright=0.5|Joutsen ja muna. Piirros karjalaisen kalliopiirroksen mukaan.]]
{{Sitaatti|Niin he'än sanuo soatto: Mi munass' ylini puoli, <br>
peäni om peällä taivosekse! Mi munass' alani puoli <br>
 
===Pistoksen ja kuoleman synty===
[[KuvaTiedosto:Quercus robur - leaves.jpg|thumb|200px|''Kenpä siitä oksan otti, se otti ikuisen onnen, kenpä siitä latvan taittoi, se taittoi ikuisen taian, kenpä lehvän leikkaeli, se leikkoi ikuisen lemmen...'' Maailmanpuusta on peräisin myös paljon hyvää. Tammi oli pyhä muun muassa itämerensuomalaisille ja germaaneille.]]
 
[[Pistos]] eli ampumatauti tarkoitti erilaisia sairauksia ja kohtauksia, joiden syyksi arveltiin [[noita|noidan]] tai muun pahan olennon ampuma näkymätön nuoli, kuten [[noidannuoli]] tai [[pistosnuoli]]. Nuolen vaarallisuus riippui siitä, mihin ruumiinosaan se osui. Päähän tai sydämeen osunut pistosnuoli saattoi jopa tappaa. Pistoksen syntymän voidaan tulkita siis selittävän myös kuoleman alkuperän. Pistoksen syntyloitsua tarvittiin, kun haluttiin hoitaa pois ihmistä vaivaava pistos.
 
=== Oluen synty ===
[[KuvaTiedosto:Kosa.jpg|thumb|230px|Erityisen koristeelliset suomalaiset olutastiat eli [[kousa]]t olivat niin kuuluisia, että [[Olaus Magnus]] piirsi sellaisen karttaansa.]]
[[Olut]] oli suomalaisten uskonnon kannalta merkittävä juoma. Sitä juotiin joissakin pyhissä toimituksissa, kuten [[Ukon Vakat|Ukon vakoissa]]. Oluen syntysanat pyrkivät kohteensa hallintaan. Niiden avulla pyrittiin saamaan oluen teko onnistumaan.
 
 
===Pakkasen ja tuulen synty===
[[Kuva:Icy LingonBerry.jpg|160px|left]]
[[Pakkanen|Pakkasen]] ja tuulen syntykertomukset ovat samankaltaiset. Alku oli aineeton ja kurja. Pakkasta imetti mato ilman nännejä. Pakkasen isäksi mainitaan olento, josta tunnettiin runsaasti eri nimityksiä, kuten Pukuri, Näräpää tai Näsärvä.
 
 
===Raudan synty===
[[KuvaTiedosto:Crawfordkalevalahero1.jpg|200px|thumb|Raudasta on ollut paljon hyötyä, mutta toisinaan se on käynyt ihmistä vastaan. Crawfordin Kalevala-käännöksen kuvitusta.]]
Eräässä tarinassa Ukko ylijumala hieroo käsiään. Tästä syntyy kolme neitoa, jotka kerrotaan myös [[luonnotar|luonnottariksi]]. [[Rauta]] on syntynyt näiden neitojen rinnoissa. Yksi lypsi mustan maidon, toinen valkean, kolmas punaisen; näistä syntyivät erityyppiset raudat. Raudat valuivat maahan, mutta maan pinnalla tuli karkotti raudat suohon. Raudat säilyivät suossa kauan, kunnes karhu ja susi vaelsivat suolla. Niiden jalanjäljistä rautaruostetta nousi pintaan. Syntyi [[Seppo Ilmarinen]], joka löysi raudan. Rautaa pelotti joutua taas tulen kanssa tekemisiin, mutta Ilmarinen tyynnytteli sitä ja sanoi, että se saa tulessa entistä upeamman muodon. Suo sotkettiin ja rauta nostettiin Ilmarisen pajalle. Rauta sulatettiin velliksi, mutta se alkoi rukoilla päästäkseen pois tulesta. Seppo Ilmarinen vaati rautaa vannomaan, ettei se koskaan vuodata verta, vaan syö vain kiveä ja puuta, jos tulesta pääsee. Rauta vannoi. Ilmarinen työsti raudan esineiksi. Lopuksi hän karkaisi raudan upottamalla sen [[lipeä]]än. Katkerasta lipeäkylvystä rauta kuitenkin suuttui ja petti valansa ja on siitä lähtien vuodattanut verta.
 
Raudan aiheuttamia haavoja hoidettaessa on luettu raudan syntyä. Tällöin on pyritty muistuttamaan rautaa sen antamasta valasta ja siitä, että se on kaiken velkaa ihmiselle. Ihminen on nostanut sen suosta, jossa se oli pelkkää liejua. Rautaa on käsketty korjaamaan tekemänsä vahingon, sillä sillä ei ole ollut valtuuksia verenvuodatukseen.
 
[[KuvaTiedosto:Olav der Heilige04.jpg|thumb|150px|[[Skåne]]laisen kirkon reliefissä Pyhä Olavi kuolee, ja [[enkeli]] ottaa hänen sielunsa kuten kapaloidun lapsen. Onko rahvas nähnyt tämänkaltaisissa kuvissa Olavin synnyttämässä?]]
Tunnettiin myös toinen loitsuperinne, jossa vamman aiheuttaneen raudan tai aseen tekijäksi mainitaan Vuolankoinen, Vuolainen tai Vuolahatar. Häntä vaaditaan korjaamaan poikansa tekemä paha. [[Kaarle Krohn]]in (1917) mukaan nämä nimet pohjautuvat [[Vuojola]]-paikannimeen. [[E. N. Setälä]]n (1932) mukaan nämä nimet pohjautuvat voimakasta virtausta tarkoittavaan sanaan ''vuolas'' samaan tapaan, kuin Väinämöisen nimi pohjautuu tyventä vedenkohtaa tarkoittavaan sanaan ''[[väinä]]''. Viimeisin sana on Martti Haavion (1967), jonka mukaan nimien alkuperänä on kristillisen [[Pyhä Olavi|Pyhän Olavin]] saamelainen nimitys, josta on eri muotoja, kuten Vuola, Vuollo ja Vuollabba. Pyhän Olavin kerrottiin olleen soturi, joka kuoli taistelussa, ja tästä syystä hänestä tuli keskiajalla suomalaisten sotilaiden pyhimys, jonka kuva oli sotalipussakin. Haavion mukaan Pyhän Olavin legendasta on seurannut kansanomainen käsitys, että tämä henkilö olisi synnyttänyt raudan tai teräaseet. <ref name="ee1"/>
 
===Sairauksien ja vaivojen syntyjä===
[[KuvaTiedosto:Kuppikivi hartola.jpg|thumb|140px|Jotkut tutkijat ovat arvelleet tarujen kipukivet [[kuppikivi]]ksi.]]
Monien sairauksien ja vammojen ajateltiin aiheutuneen [[väki (mytologia)|haltijoiden väen]] tartuttua ihmiseen ympäristöstä. Tällöin sairautta hoidettiin käskemällä väen palata sinne mistä se oli tullutkin. Jos tässä tapauksessa tarvittiin syntysanat, ne olivat usein väen oman elementin syntysanat. Esimerkiksi rautaesineen aiheuttamaa vammaa hoidettiin lukemalla [[synty#raudan synty|raudan syntysanat]].
 
 
===Suden ja koiran synty===
[[KuvaTiedosto:Canis lupus portrait.jpg|150pxupright|thumb|left|Susi oli ainakin kristillisenä aikana vihatuin eläin. Se ei saanut kunnioitusta kuten muut petoeläimet.]]
[[Susi|Suden]] syntyä on luettu varauduttaessa susien varalta. Susi on syntynyt naisesta, jonka hedelmöittää tuuli. Samaan tapaan syntyivät myös eräät taudit. Suden ja koiran sukulaisuus oli hyvin tiedossa, ja koiran syntykertomus oli samankaltainen kuin sudenkin. Suden ja koiran synnystä kerrottiin myös samassa kertomuksessa:
 
''Penin alla pernohinsa...}}
 
[[KuvaTiedosto:Nuremberg chronicles - Margaret (CXXVIr).jpg||thumb|100pxupright|Pyhä Margareeta ja lohikäärme ''[[Liber Chronicarum|Nürnbergin kronikan]]'' kuvituksessa.]]
Martti Haavion mukaan kertomuksen taustalla on kristilliseen [[pyhimys|pyhimykseen]], [[Pyhä Margareta|pyhään Margareta]]an liittyvä keskiaikainen eurooppalainen legenda. Margaretan legendan mukaan hänet yritettiin naittaa pakanalle. Margareta kieltäytyi ja joutui vankilaan. [[Lohikäärme]] tuli syömään Margaretan, mutta uskonsa avulla Margareta voitti pahan olennon. Toisaalta Margareta oli synnyttäjien [[suojelupyhimys]]. Näiden roolien, lohikäärmeen voittajan ja synnyttäjien suojelijan sekoittumisesta seurasi kansanomainen käsitys, että Margareta synnyttikin pahan olennon. Kirkkomaalausten katselu saattoi vahvistaa tätä käsitystä rahvaan keskuudessa. Kuvassa, joka oli tarkoitettu esittämään Margareta polkemassa kukistamaansa lohikäärmettä, saattoi rahvas nähdä pienen eläimen suojelevan äitihahmon jalkojen juuressa. Suomalaisessa käsityksessä lohikäärme muuttui sudeksi, kun sana lohikäärme oli tuntematon, ja kirkkomaalausten lohikäärmeet saattoivat tuoda mieleen suden. <ref name="ee1"/> (Lohikäärme saatettiin kyllä tuntea, mutta ei sillä nimellä. Lohikäärme oli esimerkiksi [[Uisko]] tai [[Lievo]])
 
===Taivaanvalojen synty===
[[KuvaTiedosto:Gallen Kallela The Forging of the Sampo.jpg|150px|thumb|Sampo, josta on lähtöisin paljon, taottiin jo maailman [[alkuaika]]na. [[Akseli Gallen-Kallela]]: ''[[Sammon taonta]]'']]
Taivaanvalojen, siis kuun ja auringon, alkuperästä oli erilaisia käsityksiä. Yleisessä maailman syntykertomuksessa ne syntyivät muun maailman kanssa linnun munasta. Toisaalta suurimpien sankarien, kuten Ilmarisen, kerrotaan auttaneen aurinkoa ja kuljettaneen kuuta paikoilleen.
 
Käsitykset auringon ja kuun vapauttamisesta voidaan myös käsittää niiden "syntymäksi". Yleisen kertomuksen mukaan [[iso tammi]] kasvoi niin isoksi, että se peitti päivän paisteen ja kuun kumotuksen. Kun tammi kaadettiin, taivaanvalot vapautuivat. On myös kertomus taivanvalojen kätkennästä ja vapauttamisesta. Pohjolan Emäntä tai joku muu paha olento kätkee auringon ja kuun kiviseen mäkeen. Sankarit kuitenkin vapauttavat taivaanvalot.
 
On muitakin kertomuksia taivaanvalojen kätkennästä. [[Kuumet]], [[kapeet]] tai [[Rahko]] kätkevät auringon rautaiseen riiheen tai kehään, tai sotkevat ne tervalla. Kapeet tai "päästäjä" kerrotaan auringon vapauttajiksi. Parantaja on loitsunnut päästävänsä ihmisen sairaudestaan, kuten Kapeet ennen päästivät auringon tai kuun kehältään.
 
[[ImageTiedosto:Lunar Halo at Fort Conger February 1 1882.jpg|thumb|150px|''Kuumet ennen kuun kehitti, kavet kuun kehästä päästi, riihen rautaisen sisästä''.
Martti Haavio selittää kuun kehät haloilmiöiksi.]]
Erään kertomuksen mukaan maailman alkuaikana vallitsi pimeys. Elettiin ilman päivän ja kuun valoa. Maita etsittiin käsillä, tietä sormilla ja jalan sijaa varpailla. Kylvö tehtiin kynttilän valossa ja toukotyöt tuohuksen loimussa. Joku lähti etsimään aurinkoa ja kuuta. Tämä taivaanvalojen vapauttaja tunnetaan useilla nimillä ja kuvauksilla, hän on joko Jumalan ja auringon poika, "Sepon tyttö, selvä neito" tai Tuima Turo, kavala mies <small>(Esimerkiksi [[Suomen Kansan Vanhat Runot|SKVR]]:XV,684)</small>. Valot löytyivät pimeästä paikasta, kuten [[Hiitola]]sta tai Pohjolasta, tai eräässä toisinnossa [[Viipuri]]n mäeltä [[aitta|aita]]sta. Taivaanvalot löytyvät neitojen käsistä. [[Soikkola]]sta taltioidussa virressä neitoset pesevät taivaanvaloja. (Tämänkaltainen käsitys oli myös virolaisilla, joiden erään uskomuksen mukaan taivaanvaloja pestään niiden pimennysten aikana, jolloin niiden pimeä taustapuoli tulee näkyviin.) Taivaanvalojen vapauttaja oli matkalle lähtiessään kerinyt unista kerän. Hän heitti sen neitoja kohti, vaivuttaen nämä uneen. Vapauttaja sai nyt taivaanvalot.
 
:''Pääartikkeli: [[Tulen iskentä]]
Tulen syntyä on selitetty siten, että jumalolento tai -olennot, kuten [[Ukko ylijumala]], on [[tulen iskentä|iskenyt tulta]] aseellaan tai erilaisista esineistä. Esineet ovat voineet olla esimerkiksi [[Kokko|Kokon]] sulkia. Eräässä tarinassa ukon iskemä tuli putoaa taivaasta [[tulikipuna|kipunana]] [[Aluen järvi|Aluen järveen]], maahan tai [[manala]]an asti ja sytyttää metsiä palamaan. Kytevästä metsäpalosta on ihminen saanut ensimmäisen tulen. Tulen syntyä on luettu esimerkiksi palovammoja hoidettaessa.
[[ImageTiedosto:Lightning8 - NOAA.jpg|160px|thumb|Salama nähtiin kertomuksissa tulen synnyttäjänä.]]
{|
|- valign="top"
Käsitys veden synnystä vuoresta voi perustua yleiseen tietoon, että vesi virtaa ylemmiltä alueilta alemmille. Niinpä se on syntynyt korkeilla paikoilla. Käsitys voi myös etäisesti perustua käsitykseen [[maailmanvuori|maailmanvuoresta]], joka oli ensimmäinen asia maan päällä. Vaikka vuori syntyi meren selälle, on tämä meri edeltänyt maailman syntymää, joten se ei oikeastaan ollut samaa kuin nykyinen vesi. Nykyisin tunnetun veden täytyi vielä syntyä. Perustavanlaatuisena elementtinä se syntyi ensimmäisten asioiden joukossa, ja kun juuri muutakaan ei vielä ollut, se syntyi vuoresta.
 
[[KuvaTiedosto:Katuma.jpg|200px|thumb|Vedellä paitsi kastettiin[[kaste]]ttiin kristilliseen uskoon, myös tarinoiden mukaan pestiin kaste pois. Näin kerrotaan [[Katumajärvi (Hämeenlinna, Vanaja)|Katumajärvi]]en saaneen nimensä.]]
 
Usein kerrotaan myös, että ''vesi on vanhin voitehista'', eli ensimmäinen ihmisten hoitoon, siunaamiseen tai puhdistukseen käytetty aine. Tästä on tullut myös yleinen [[sananlasku]]. Käsitys voi olla peräisin kristillisestä kertomuksesta, jossa [[Jeesus]] kastetaan, eli tehdään "ensimmäinen kaste". Tosin ihmisiä on kasteltu vedellä myös monissa pakanallisissa menoissa. Eräässä runossa kerrotaan:
*Haukka ja kotka ovat erään [[Jyskyjärvi|Jyskyjärveltä]] taltioidun loitsun mukaan syntyneet sairauksien ja suden tapaan pahasta eukosta. Syntyä on luettu, kun on hoidettu linnun vahingoittamaa kotieläintä. <small>([[Suomen Kansan Vanhat Runot|SKVR]]:I4, 1476<ref>http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01214760</ref>)</small>
*Korppi on koottu eri osasista sysimäellä ("hiilimäellä"). <small>([[Suomen Kansan Vanhat Runot|SKVR]]:VI2, 7185<ref>http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr06171850</ref>)</small>
[[KuvaTiedosto:Hellerisninger Etna, Nordre Land.JPG|170px|thumb|Ilmeisesti saamelaisten esivanhempien tekemiä kalliopiirroksia [[Norja]]ssa.]]
*Poro on syntynyt [[Pohjola (Kalevala)|Pohjola]]ssa kalliosta, sen sarvet ovat kasvaneet kiven kolosta. <small>([[Suomen Kansan Vanhat Runot|SKVR]]:I4, 1116<ref>http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01211160</ref>)</small>
*Pyssy on syntynyt erään [[Hietajärvi|hietajärveläisen]] loitsun mukaan [[Suomalaisen taruston maantiede#taistelupaikat|suurilla taistelutanterilla]]. Näin on loitsittu metsälle mennessä. <small>([[Suomen Kansan Vanhat Runot|SKVR]]:II4, 1148<ref>http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01211480</ref>)</small>
*Hiiri on yksittäisen loitsun mukaan syntynyt villasta ja heinästä. Paha olento antoi sille hengen ja hampaat. Hiiren synty karkotti hiiret. <small>([[Suomen Kansan Vanhat Runot|SKVR]]:I4, 1782<ref>http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01217820</ref>)</small>
*''[[Puukko]] pilvestä putosi, veri veihti taivoisesta.'' Näin loihtivat [[kuohari]]t, ennen kuin leikkasivat eläimen [[kivekset]], jotta haava ei [[tulehdus|märkisi]]. <small>([[Suomen Kansan Vanhat Runot|SKVR]]:VI2 5306<ref>http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr06153060</ref>, 1782)</small>
[[KuvaTiedosto:Alta Felszeichnung Fisch.jpg|140px|thumb|Kala Altan kalliopiirroksessa.]]
*Kalat ja hylkeet syntyivät samasta munasta kuin maailma. <small>([[Suomen Kansan Vanhat Runot|SKVR]]:VI2, 8)</small>
*''Sammakko savesta synty, likasilimä lietteestä, länttäkorva lähteestä.'' Sammakon jälki oli jonkinlainen ihotauti, jonka hoitoon voitiin tarvita sammakon synty. <small>([[Suomen Kansan Vanhat Runot|SKVR]]:VII3 1255<ref>http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr07212550</ref>)</small>
70 142

muokkausta