Ero sivun ”Saint-Lô” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
LKFbot (keskustelu | muokkaukset)
p →‎Lähteet: Otsikkokorjailua per pyyntö using AWB
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|kertoo paikkakunnasta Ranskassa. [[USS St. Lo (CVE-63)|USS St. Lo]] oli yhdysvaltalainen lentotukialus.}}
{{Kaupunki2
| virallinen_nimi = Saint-Lô
Rivi 24:
| alueen_nimi = {{Ranska}}
| aluetyyppi1 = [[Ranskan aluehallinto|Alue]]
| alueen_nimi1 = [[Kuva:Flag of BasseAla-Normandie.svg|20px|border|Basse-Normandien lippu]] [[Basse-NormandieNormandia]]
| aluetyyppi2 = [[Ranskan departementit|Departementti]]
| alueen_nimi2 = [[Manche]]
Rivi 78:
| huomautukset =
}}
'''Saint-Lô''' (myös '''Saint-Laud''') on kunta ja kaupunki [[Ranska]]ssa. Se sijaitsee [[Manche]]n departementissa ja [[BasseAla-NormandieNormandia]]n alueella.
 
Vaikka Saint-Lô on departementtinsa vain toiseksi suurin kaupunki [[Cherbourg]]in jälkeen, se on kuitenkin alueen hallintokaupunki ja prefektuuri sijaitsee siellä.
 
Kaupungin asukkaita, joita vuonna [[1999]] oli 20 090, kutsutaan useilla eri nimityksillä: saint-lois(es), laudois(es), laudien(ne)s tai laudinien(ne)s.
 
Kaupunkia on sanottu [[Toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] marttyyrikaupungiksi. Tämän nimityksen takana ovat kaupungin piispa Bernar Jacqueline sekä alueen täydellinen raunioituminen lähinnä [[Liittoutuneet|liittoutuneiden]] pommituksissa kesällä 1944.
 
==Vaakunan heraldiikka==
Kaupungin vaakunan punaisessa kentässä oleva valkoinen [[yksisarvinen]] symboloi kaupungin suojelijan [[Neitsyt Maria]]n puhtautta ja viattomuutta. Sinisellä pohjalla olevat kolme kultaista [[Lilja (heraldiikka)|Ranskan liljaa]] ovat peräisin keskiajalta, jolloin Ranskan kuningas [[Ludvig XI (Ranska)|Ludvig XI]] salli niiden käytön kiitokseksi Saint-Lôn kaupunkilaisten uskollisuudesta Ranskan kruunulle.
 
==Maantiede==
Rivi 94:
Kaupungin keskustaa kutsuttiin aiemmin nimellä Briovère (Viren ylittävä silta), kuten sen keltinkielinen nimi kuului. Kaupunki syntyi aiemmin mainitun kolmen joen yhtymäkohtaan, ja sen historiallinen ydin muodostui vähitellen helposti puolustettavaksi alueeksi.
 
Vuonna [[1964]] kaupunkiin liitettiin kaksi naapurikylää Sainte-Croix-de-Saint-Lô ja Saint-Thomas-de-Saint-Lô.
 
===Ilmasto===
Saint-Lôn kaupunki saa nauttia merellisestä ilmastosta, joka on yleensä talvisin leppeän miellyttävä sekä kesäisin leudon kostea.
 
Vuotuinen sademäärä alueella on keskimäärin 800–900 millimetriä. Sateita on lähes vuoden ympäri, mutta eniten kuitenkin syksyisin ja talvisin, koska ilmastohäiriöt tulevat erityisesti Atlantin valtamereltä. Harvoin sateet kuitenkaan ovat rajuja, vaan yleensä ne esiintyvät tihkusateina. Vuotuinen keskilämpötila alueella on 10 °C:<ref>[http://www.meteofrance.com/FR/climat/dpt_tempsdumois.jsp?LIEUID=DEPT50 Manchen ilmasto-olosuhteet, Météo-France]</ref>
*talvisin lämpötila vaihtelee 1–7 °C:n välillä. Talven aikana on 30–40 päivänä pientä pakkasta,
*kesäisin lämpötila on yleensä 20 °C:n tienoilla.
 
[[KuvaTiedosto:Transports Manche.png|thumb|250+x|rightupright|Saint-Lôn alueen liikennereitit]]
 
===Liikenne===
Saint-Lô sijaitsee keskellä BasseAla-NormandienNormandian hallintoaluetta, ja siten sen voisi arvella olevan alueen liikenteellinen solmukohta. Tiestön tasolla kaupunki on kuitenkin pitkään ollut eristyksissä valtakunnallisesta liikenteestä. [[Caen]]in ja Cherbourgin välisen valtatie N13:n sekä Caenin ja [[Rennes]]in välisen moottoritie A84:n väliin jääneenä kaupunkina Saint-Lô on jäänyt sivuun suurista liikennevirroista. Jotta lopullisesti vuonna [[2003]] avattu moottoritie A84 voisi palvella myös Cherbourgin tärkeätä satamakaupunkia, aluehallinto rakentaa parhaillaan{{milloin}} uutta 2+2-kaistaista tietä R147 Guibervillestä satamakaupunkiin.
 
Saint-Lôn kaupungista on kuitenkin ollut rautatieyhteys Caenin ja Rennesin kaupunkeihin. Koekäytössä parin vuoden ajan on Saint-Lô—Pariisi / Saint-Lazare suora junayhteys kerran vuorokaudessa.
 
Kaupungin sisäisestä liikenteestä vastaa Transports urbains Saint-Lô Agneaux (TUSA) -yritys, joka on perustettu [[1980]]. Yrityksellä on 15 bussia, ja sen linjojen yhteispituus on 38 kilometriä. Vuonna [[2003]] yrityksen matkapalveluja käytti yli 740&nbsp;000 matkustajaa.
 
==Historia==
Rivi 116:
 
===Briovère===
Alueella oli järjestäytynyttä asustusta jo kelttiläis-roomalaisella ajalla. Silloisen yhteisön nimi oli keltiksi ”Briovera" (ranskaksi ”Briovère”) eli silta yli Virejoen. Kyläyhteisöä asuttivat keltit, ja roomalaiset joukot valloittivat sen Quintus Titurius Sabinuksen johdolla vuonna [[56]], kun heimopäällikkö Viridovix oli kärsinyt tappion Mont Castren taistelussa.<ref>[[Julius Caesar]]; Gallian sota. Suom ja sel. Gunnar Rancken. Karisto 1949.</ref> Näin roomalaiset sijoittuivat Canisyn, Marignyn sekäja Tessy-sur-Vireen alueille.
 
Sittemmin [[saksit]] tunkeutuivat 200-luvulla alueelle useita kertoja. [[FankitFrankit]] loivat alueelle ainoastaan hallinnollisen organisaation, ja niin alueella oli oikeus jopa oman rahan lyömiseen. Alue kristillistyi melko myöhään, sillä ennen vuotta [[511]] on löydetty asiakirjajäänteitä vain neljän Coutancesin piispan olemassaolosta. Kun piispa Laud de Coutances 500-luvun alkupuolella oli kuollut ja hänet julistettu pyhimykseksi, Briovèren asukkaat alkoivat häneen kohdistuneen kunnioituksen, ja kun pyhiinvaellukset alueelle lisääntyivät, kaupunki otti nimekseen Saint-Laud.
 
===Keskiaika===
[[KuvaTiedosto:Remparts de Saint-Lô 12.jpg|right|200px|thumb|Saint-Lôn kaupungin pääportti.]]
Herttua Salomonin johtamat bretonit aloittivat Contentinin länteen viettävän rannikkoalueen valloittamisen vuonna [[836]]. Heidän jatkuvasti edetessään [[Kaarle Kaljupää|Kaarle II Kalju]] luovutti Solomonillie [[267]] Contentinin alueen, jossa hänellä ei ollut suurestikaan vaikutusvaltaa.
 
Vuonna [[889]] [[viikingit]] nousivat pitkin Virejokea ja piirittivät Saint-Lôn kaupunkia. [[Kaarle Suuri]] oli vuosisata aiemmin rakentanut kaupungille vankat puolustusmuurit, joten kaupunki ei antautunut viikingeille. Piirittäjät katkaisivat kaupungin vedensaannin, ja sen seurauksena kaupungin täytyi lopultakinlopulta antautua. Viikingit tappoivat kaupungin asukkaat, heidän joukossaan myös Coutancen piispan, ja hajottivat rakennukset maan tasalle. Tämän jälkeen piispanistuin siirrettiin [[Rouen]]iin. Vasta vuonna [[1025]] piispa Herbert päätti rakentaa uudelleen Saint-Lôn kaupunginmuurit ja siirtää piispanistuimen takaisin kaupunkiin.
 
[[KuvaTiedosto:Remparts de Saint-Lô (Tour Beaux-Regards).jpg|left|200px|thumb|Beaux-Regards torni hallitsee Virejoen laaksoa.]]
 
Tämän jälkeen Geoffray de Montbrayn hallin alaisuudessa kaupunki koki taloudellisen nousukauden, joka liittyi Normannien [[Sisilia]]n retkien välietappina olemiseen. De Montbrayn läheinen sukulainen Robert Guischarh lastasi [[Apulia]]sta ja [[Calabria]]sta merkittävän ryöstösaaliin, ja tämän saaliin ansiosta hän saattoi rakentaa uudelleen vuonna [[1056]] Saint-Lôn kaupungin katedraalin. Kaupunki tuli tunnetuksi kultasepäntyöstä, ja [[Vilhelm Valloittaja]]n puoliso, [[Flanderi]]n Mathilde, teetti kaupungin käsityöläisillä kaksi suurta kynttilänjalkaa Damesin luostaria varten. Alueen väestö osallistui WilhelmVilhelm Valloittajan tekemään [[Englanti|Englannin]] valloitukseen.
 
== Lähteet ==