Ero sivun ”Rautalampi” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 106:
Sahalaitokset osallistuivat paitsi alueen elinkeinoelämän myös sivistystoiminnan kehittämiseen. Hackmanin Kerkonkosken sahan yhteyteen rakennettiin 1864 [[tehtaankoulu]]. Koulu kuitenkin lakkautettiin jo vuonna 1870, kun [[suuret nälkävuodet]] sysäsivät sahan toiminnan tappiolliseksi.<ref>Hyvönen, s. 374–375</ref> 1871 tehtiin kuitenkin päätös [[kansakoulu]]n perustamisesta. Myös [[Haapamäki|Haapamäelle]] avattiin kansakoulu, joka siirrettiin Kerkonkoskelle, kun Haapamäki erkaantui Rautalammista ja liittyi [[Karttula]]an 1889.<ref>Hyvönen, s. 378–379</ref> Sivistyselämää paransi myös kaksipiirisen [[kiertokoulu]]n perustaminen vuonna 1882.<ref>Hyvönen, s. 376</ref> Ennen vuoden 1921 oppivelvollisuuslakia Rautalammilla oli perustettu kahdeksantoista nelivuotista yläkansakoulua.<ref>Hyvönen, s. 383</ref>
 
=== Itsenäisyyden aikanaalusta maailmansotaan ===
 
[[Suomen itsenäistyminen|Itsenäistymisen]] ja [[Suomen sisällissota|sisällissodan]] kynnyksellä Rautalampi oli poliittisesti selvästi [[sosialidemokratia]]an kallellaan: [[SDP]] oli [[eduskuntavaalit 1913|vuoden 1913 eduskuntavaaleissa]] saanut 67,6 % äänistä kunnassa.<ref>Nevala, s. 241</ref> Myöskään [[eduskuntavaalit 1917|vuoden 1917 eduskuntavaaleissa]], joissa [[vasemmisto]] menetti enemmistönsä, sosialidemokratit eivät menettäneet asemiaan Rautalammilla vaan saivat 68,3 % äänisaliin.<ref>Nevala, s. 244</ref> Tästä huolimatta kunnassa vältyttiin suurilta osin sisällissodan levottomuuksista: työväenyhdistys ei perustanut [[punakaarti]]a, ja yksittäinen yritys Kerkonkoskella katkaista kirkonkylän [[suojeluskunta]]laisilta elintarvikehuolto ja puhelinyhteydet epäonnistui. Kuitenkin varsinaisille sotarintamille lähteneitä yksittäisiä rautalampilaisia menehtyi taisteluissa ja [[vankileiri|leireillä]].<ref>Nevala, s. 244</ref> Sodan takia maaliskuulta joulukuulle lykätyissä [[kunnallisvaalit 1918|vuoden 1918 kunnallisvaaleissa]] työväen vaalilistat menestyivät huomattavasti paremmin kuin maassa yleisesti: koko maassa sosialistiset ehdokkaat saavat äänistä vain päälle kolmanneksen, kun Rautalammilla heidän 63,7 prosentin osuutensa oli lähes sisällissotaa edeltäneellä tasolla.<ref>Koivu, s. 305</ref>
Rivi 113:
 
[[Vuoden 1929 pörssiromahdus]]ta seurannut [[suuri lama]], jota Suomessa nimitettiin myös pula-ajaksi, näkyi myös Rautalammilla. Vuoden 1929 kunnallisveroista lähes viidennes meni [[ulosotto|ulosotettaviksi]], vuonna 1931 jo neljännes.<ref>Koivu, s. 318</ref> Vielä 1920-luvun alkuvuosien kunnan [[tilinpäätös|tilinpäätökset]] olivat jääneet ylijäämäisiksi, millä oli muun muassa rahoitettu koulujen rakentamista ja [[asutustoiminta Suomessa|asutuslainoja]]: kunnallisverotuksella saatiin vuodesta riippuen noin kolmanneksesta puoleen kaikista tuloista, [[valtionosuus|valtionapu]]na puolestaan 30–40 prosenttia, ja sekalaiset tulonlähteet kuten kunnan omistaman Oikarin maatila toivat viimeisen vajaan kolmanneksen.<ref>Koivu, s. 318–320</ref> Pula-aika kuitenkin käänsi tilinpäätökset alijäämäisiksi, ja kasvava [[työttömyys]] kävi myös akuutiksi ongelmaksi. [[Hätäaputyöt|Hätäaputöinä]] kunta esimerkiksi laajensi koulujen rakennustyömaita ja lisäsi metsähakkuiden määrää, minkä lisäksi paikalliset [[kartano|suurtilalliset]] järjestivät [[ojitus]]töitä. Työttömyystyöt ja verotulojen lasku kuitenkin ajoivat kunnan [[kassa]]kriisiin 1932, minkä seurauksena [[veroäyri]] korotettiin raskaaseen yli kuuteentoista markkaan: koko Suomessa vain kuusi kuntaa oli joutunut turvautumaan yhtä kireään verotukseen.<ref>Koivu, s. 320–321</ref>
 
[[Talvisota|Talvisodan]] puhjettua merkittävä osa rautalampilaisista sotilaista sijoitettiin vallitsevan [[aluejärjestelmä]]n mukaisesti samaan yksikköön, [[II/JR 38 (talvisota)|II/JR 38]]:n viidenteen kolonnaan, joka osallistui [[Laatokka|Laatokan]] koillispuolen taisteluihin.<ref>Tolmunen, s. 421</ref> [[Jatkosota|Jatkosodassa]] puolestaan suuri osa rautalampilaisista palveli [[Pioneeripataljoona 28 (jatkosota)|pioneeripataljoona 28]]:ssa.<ref>Tolmunen, s. 433</ref> Myös [[Jalkaväkirykmentti 50 (jatkosota)|Jalkaväkirykmentti 50]]:ssa palveli lähes puolensataa rautalampilaista, [[Väinö Linna]]n innoituksena olleessa [[Jalkaväkirykmentti 8 (jatkosota)|jalkaväkirykmentti 8]]:ssa puolestaan 85 ja [[Pioneeripataljoona 13 (jatkosota)|pioneeripataljoona 13]]:ssa 84.<ref>Tolmunen, s. 442</ref> Yhteensä rautalampilaisia kaatui talvisodassa 74, jatkosodassa 154 ja [[Lapin sota|Lapin sodassa]] 11, eli yhteensä määrävahvuudesta kaatui yli puolet.<ref>Vihola, s. 490</ref>
 
==Väestönkehitys==
Rivi 176 ⟶ 178:
* {{Kirjaviite | Tekijä = Pirinen, Kauko | Nimeke = Savon historia II:1 : Rajamaakunta asutusliikkeen aikakautena 1534–1617 | Julkaisupaikka = Pieksämäki | Julkaisija = Kustannuskiila Oy | Vuosi = 1982 | Tunniste = ISBN 951-657-101-8}}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Saloheimo, Veijo A. | Nimeke = Rautalammin historia | Julkaisupaikka = Pieksämäki | Julkaisija = Rautalammin kunta | Vuosi = 1959}}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Vihola, Teppo (toim.) | Nimeke = Emäpitäjä ajan virrassa : Rautalampi 450 vuotta | Julkaisija = Rautalammin kunta | Vuosi = 2010 | Tunniste = ISBN 978-952-67492-04}}
**Tolmunen, Eero: ''Rautalampilaiset sodassa''. Teoksessa: ''Emäpitäjä ajan virrassa'', s. 419–445
 
=== Viitteet ===