Ero sivun ”Rautalampi” versioiden välillä

14 merkkiä lisätty ,  4 vuotta sitten
p
kh
p
p (kh)
Jännitteet sotaväen ja talonpoikien välillä johtivat paikoin veritekoihin, kun tulkinnasta riippuen joko jouluna 1592 tai alkuvuonna 1593 joukko rautalampilaisia talonpoikia hyökkäsi keskellä yötä paikallisen sotaväen kimppuun ja otti vangiksi joukon [[huovi|huoveja]], jotka surmattiin jään alle pakottamalla.<ref>Pirinen, s. 656</ref> Pakenemaan päässeet huovit keräsivät tuhatpäisen rankaisujoukon, mutta talonpojat pakenivat metsiin ja vain muutama lopulta mestattiin.<ref>Saloheimo, s. 69</ref> Selkkaus tunnetaan [[Rautalammin ensimmäinen kapina|Rautalammin ensimmäisenä kapinana]]. Kun pitkään jatkuneen sodan päättyminen [[Täyssinän rauha]]an ei johtanutkaan sotajoukkojen kotiuttamiseen, tyytymättömyys puhkesi [[nuijasota|nuijasotana]] tunnetuksi aseelliseksi liikehdinnäksi ja kapinoinniksi. [[Pohjanmaa]]lta tulleet nuijamiehet onnistuivat puhumaan rautalampilaiset mukaan kapinaan, johon he lähtivät nimismiehensä Matti Leinosen johdolla.<ref>Saloheimo, s. 70</ref> Rautalammilta lähteneisiin nuijamiehiin liittyi kapinoitsijoita myös muualta [[Suur-Savo]]sta, mutta [[Iivar Tavast]]in ja [[Gödik Fincke]]n johtamat sotajoukot löivät nämä hajalle.<ref>Saloheimo, s. 70; Pirinen, s. 667</ref>
 
Kapinan taustalla olleen [[Sigismundin ja Kaarlen valtataistelu]]n päätyttyä ja Ruotsin sotilaallisen mielenkiinnon siirryttyä [[kuusikymmenvuotinen sota|kuusikymmenvuotisen sodan]] myötä [[Puola]]an ja [[Liivinmaa]]lle olot itäisillä rajamailla rauhoittuivat. Muun muassa linnaleirit lakkautettiin ja kertyneitä verorästejä annettiin anteeksi.<ref>Saloheimo, s. 71</ref> Taloudellinen elpyminen näkyi Rautalammilla vuosittaisten kylvömäärien nousuna, jokajotk0a saavuttisaavuttivat huippunsa vuonna 1628 ja kääntyikääntyivät tämän jälkeen [[Ruotsin suurvalta]]politiikan rasitusten seurauksena laskuun.<ref>Saloheimo, s. 45</ref>
 
=== Maaseutupitäjä ja siirtolaisuus ===
=== Autonomian aika ja sahateollisuuden nousu ===
 
Rautalammin seudun ensimmäinen kaupallinen [[saha (teollisuuslaitos)|saha]] aloitti toimintansa [[Leppävirta|Leppävirralla]] vuonna 1804. Tätä ennen oli perustettu muutama luvanvarainen saha, joilla oli oikeus vain oman tilansa puiden sahaamiseen. Leppävirran saha sai kuitenkin ostaa puutavaraa myös ympäröiviltä alueilta kuten Rautalammin [[Iisvesi|Iisvedeltä]].<ref>Antikainen, s. 200</ref> Puutavaran kysynnän lisääntyessä myös Rautalammin Kuorekoskelle perustettiin 1830-luvulla pieni saha, jonka vuosituotanto oli noin 3&nbsp;000 [[toltti]]a.<ref>Antikainen, s. 201</ref> Vuonna 1857 kumottiin [[höyryvoima]]lla toimivien sahojen kielto, mikä mahdollisti tuotantolaitosten rakentamisen myös suurten koskien ulkopuolelle sekä tehokkaammat sahat. Merkittävä uudistus oli myös [[rautatie|rautateiden]] rakentaminen, sillä Rautalammin seudulla se nopeutti [[uitto]]on, proomaukseen ja hevoskuljetuksiin perustuvaa puutavaran reittiä [[Viipuri]]in ja maailmanmarkkinoille jopa vuodella.<ref>Antikainen, s. 203</ref> [[Savon rata|Savon radan]] ulottaminen pistoradan myötä Iisvedelle vuonna 1889 merkitsi suuria kehittämismahdollisuuksia Rautalammin sahateollisuudelle, mihin työhön tarttui Iisveden sahan perustanut ja myöhemmin paikkakunnan merkittävimmäksi metsäpatruunaksi kohonnut [[Heikki Peura]].<ref>Antikainen, s. 206</ref> Merkittävä saha-alan toimija Rautalammilla oli myös [[Hackman|Hackman-yhtiö]], joka osti itselleen Kuorekosken sahan sekä perustu toisen sahan Kerkonkoskelle.
 
Iisveden sahan lisäksi Peura rakennutti myös lankarullatehtaan Rautalammille sekä toisen sahan [[Pitkälahti|Pitkälahdelle]] [[Kuopio]]on, minkä lisäksi hän myös osti itselleen [[Varkaus (kaupunki)|Varkaudessa]] sijainneen Kopolanniemen sahan.<ref>Lappi, s. 287</ref> Liiketoimintansa laajennukset Peura rahoitti lähinnä lyhytaikaisilla [[vekseli]]luotoilla sekä omistamansa maatilan tuotoista.<ref>Lappi, s. 282</ref> Tärkeimmät puutavaran asiakkaat olivat [[Alankomaat|Alankomaissa]], [[Englanti|Englannissa]] ja [[Saksa]]ssa, mikä hankaloitti kaupankäyntiä erityisesti [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] aikana, mutta lankarullia onnistuttiin toimittamaan [[Norja]]n kautta Englantiin vielä vuonna 1917.<ref>Lappi, s. 290</ref>