'''Tu bandera es un lampo de cielo''' ("Lippusi”Lippusi on taivaan valo"valo”) on [[Honduras]]in [[kansallislaulu]], joka otettiin käyttöön vuonna 1915. Laulun on sanoittanut Augusto Constantio Coella ja sen on säveltänyt saksalaissyntyinen säveltäjä Calros Hartling. Hondurasin hymni on tyyliltään tyypillinen latinalaisamerikkalainen kansallislaulu, joka muistuttaa säveleltään ja sanoiltaan ooppera-aariaa.
Laulussa on [[kertosäe]] sekä seitsemän säkeistöä. Koululaisten oletetaan koulussa oppivan laulun ulkoa kokonaisuudessaan, vaikka laulusta käytetäänkin virallisissa yhteyksissä vain sen viimeistä, seitsemättä säkeistöä. Tällöin kertosäe lauletaan sekä säkeistöä ennen että sen jälkeen. Mikäli laulu esitetään kokonaisuudessaan, lauletaan kertosäe ennen laulua ja jokaisen säkeistön jälkeen.
Hondurasin kansallislaulu esittää maan historian tiivistetyssä runomuodossa. Ensimmäinen säkeistö kuvailee maata sellaisena, jollaiseksi [[Kristoffer Kolumbus]] olisi sen kokenut. Toinen kertoo, miten miehet "maassa”maassa, jossa aurinko nousee"nousee” unelmoivat Hondurasista ja lähtivät sinne, mutta löysivätkin maan yllä jo liehuvan ([[Espanja]]n) lipun. Kolmas säkeistö kertoo maan alkuperäisväestön vastarinnasta espanjalaisia [[conquistador]]eja vastaan. Neljäs säkeistö kertoo Espanjan siirtomaavallasta sekä siitä, miten siirtomaiden toiveet uudistuksesta kaikuivat kuuroille korville, kunnes vapauden aatteet saapuivat Euroopasta uudelle mantereelle. Viides säkeistö jatkaa tätä, kertoen kuinka [[Ranskan vallankumous]] oli Hondurasille innostava esimerkki sen pyrkiessä vapauteen. Kuudes kertoo vallankumouksesta, joka kukisti Espanjan vallan ja toi siirtomaille - kuten Hondurasillekin - vapauden. Viimeinen säkeistö, joka siis yleensä lauletaan maan kansallislauluna, kutsuu kaikkia hondurasilaisia puolustamaan maataan, jos tarpeen, aina kuolemaan. Kuoron laulamaksi tarkoitettu kertosäe on lyyrinen kuvaus maan lipusta ja vaakunasta - aiheista joihin myös laulun viimeinen säkeistö palaa.
