Ero sivun ”Kehä I” versioiden välillä
[katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Rakenteilla olevat ja suunnitellut tiehankkeet: lisätty selkeämpi kuva kehä 1 tunnelityömaasta Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
→Historia: 28. maaliskuuta 2015 lähdepyynnökkä merkitty lause pois x2 |
||
Rivi 43:
Kehätie valmistui täysimittaisena vuonna 1980. Tielle ehdotettiin alun perin yleisnimeksi ''Mestarinväylää'', sillä sitä suunniteltaessa vuonna 1969 osia Myllymestarintiestä, Seppämestarintiestä sekä Muurimestarintiestä tarkoitettiin liitettäväksi uuteen kehätiehen. Kaikki edellä mainitut kadunnimet ovat yhä käytössä osilla tietä Helsingin alueella. Kehä I on pääosin kaksikaistainen suuntaansa, Tuusulanväylän ja Vihdintien, Turuntien ja Kalevalantien ja Länsiväylän ja Karhusaarentien välillä kaistoja on kolme suuntaansa. Suurimmassa osassa tietä rajoitus on 70–80 km/h, paikoin 60 km/h.
Kehä I rakennettiin Helsingin [[Kannelmäki|Kannelmäen]] ja [[Itäkeskus|Itäkeskuksen]] välillä osin vanhaan Helsingin katuverkkoon perustuen. Tie on rakennettu osissa, keskiosista kohti läntisiä ja itäisiä alueita. Helsingin kaupunki aloitti tien keskiosien rakentamisen katualueena omaan laskuunsa. Myös Espoon alueella [[Tiehallinto|Tie- ja vesirakennuslaitos]] rakensi jo 1960-luvun alussa [[Länsiväylä]]ltä [[Turuntie]]lle [[Leppävaara]]an johtavan tieosuuden (Hagalundintie–Leppävaarantie) yleiseksi tieksi. Kehätielle tehtiin tilavarauksia, jotka mahdollistavat tien rakentamisen tarvittaessa [[moottoritie]]tasoiseksi. Kun tien viimeinen osuus [[Turuntie]]ltä [[Seututie 120|Vihdintie]]lle valmistui vuonna 1980, tie muodosti yhtenäisen nelikaistaisen poikittaisväylän [[Kantatie 51|kantatieltä 51]] (Länsiväylä) [[Seututie 170|seututielle 170]] (Itäväylä). Kehätien parantamisiin ryhdyttiin pian tien valmistumisen jälkeen. Vuosina 1991–1993 tietä parannettiin Espoossa välillä [[Tapiola]]–[[Laajalahti (Espoo)|Laajalahti]].
Kehä I on [[liikenneruuhka|ruuhkaisin]] tie pääkaupunkiseudulla aamu- ja iltaruuhkassa. Tien länsi- ja itäpään useat liikennevalo-ohjatut tasoliittymät aiheuttavat pitkää jonoutumista. Lisäksi yleinen autoliikenteen kasvu aiheuttaa yhä kasvavaa ruuhkautumista. [[HKL|Helsingin kaupungin liikennelaitos]] onkin asettanut tavoitteekseen olennaisesti parantaa juuri Kehä I:n palvelualueen poikittaisia joukkoliikenneyhteyksiä.
==Tiehankkeita==
|