Ero sivun ”Venny Soldan-Brofeldt” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Televisiossa: - tuohon tarkennus ja lähde
pari kuvaa myös tekstin lomaan
Rivi 24:
== Elämä ==
=== Lapsuus ===
[[Tiedosto:Soldan-Brofeldt self portrait.jpg|thumb|Venny Soldanin nuorena taideopiskelijana maalaama omakuva vuodelta 1882.]]
 
Wendla ”Venny” Irene syntyi vuonna 1863 Helsingissä insinööriperheeseen saksalaissyntyisen äidin ja ruotsinkielisen isän toiseksi vanhimpana kuudesta lapsesta ja viidestä tyttärestä. Hänen isänsä oli [[Suomen Rahapaja]]n johtaja [[August Fredrik Soldan]] (1817–1885) ja äitinsä [[saksalaiset|saksa]]laissyntyinen Marie Müller (1837–1927). Kotikieli oli ruotsi. Isä August Soldan tuki tyttärensä taiteellisia pyrkimyksiä.<ref name="ee1"/> Pienestä pitäen Venny oli isän tyttö, hänen ensimmäinen sanansakin oli ”pappa”. Soldan-Brofeldt kirjasi päiväkirjoihinsa 1936–1941 isänsä antamia opetuksia. Listasta ”Pieniä viisauksia, joista minulla on jatkuvasti hyötyä” löytyy ensimmäisenä isän ohje siitä, miten voi pysyy kylmänä lasittamattomassa saviruukussa, jonka ympärille on kiedottu märkä pyyhe. Ohjeista löytyy myös kohta ”katso peiliin – ja naura”. Isä kasvatti ”variksenpoikiaan”, kuten hän lapsiaan nimitti, filosofi ja pedagogi [[Johann Friedrich Herbart]]in oppien mukaan ja suhtautui lasten kasvatukseen yhtä vakavasti kuin työhönsä toisin kuin yleensä säätyläisperheissä. Pohjimmiltaan lasten ohjaus oli kristillistä, ”rakasta lähimmäistäsi omantunnon mukaisesti enemmän kuin itseäsi ja Jumalaa yli kaiken”. Ruumiillista kuritusta perheessä ei käytetty, vaan ongelmat pyrittiin ratkaisemaan puhumalla. Ajan kasvatusihanteet olivat toisenlaiset, mutta Soldaneilla haluttiin kehittää enemmän lasten omaa arvostelukykyä kuin sokeaa tottelevaisuutta. Tosin isän sisaret Alexandra ja Edla, jotka olivat kumpikin opettajia, olivat sitä mieltä, että August kasvatti lapsensa liian vapaasti.<ref name="Riitta Konttinen_18–19">Riitta Konttinen s. 18–19</ref>
Rivi 36 ⟶ 37:
 
=== Tutustuminen Juhani Ahoon ===
[[Tiedosto:Juhani Aho by Soldan-Brofeldt.jpg|thumb|Soldan-Brofeldtin maalaama Juhani Ahon muotokuva vuodelta 1891.]]
 
Syksyn 1889 ja kevään 1890 sekä Soldan että Juhani Aho asuivat molemmat Pariisissa kuitenkaan vielä tapaamatta toisiaan. Syystalvella 1890 he tutustuivat toisiinsa taiteilija [[Anna Sahlstén]]in ateljeekutsuilla Helsingissä. Rakastuminen tapahtui Kansanvalistusseuran järjestämillä Kuopion laulujuhlilla. Soldan jäi Kuopioon maalaamaan [[Minna Canth]]in muotokuvaa, josta ei tullut oikein näköistä, koska Soldanin ajatukset olivat Juhani Ahossa. Nuoret seurustelivat innokkaasti koko muotokuvamaalausprosessin ajan käyden teatterissa, konserteissa ja samoillen Puijolla, Niuvanniemellä ja Rönön saarella. ”Lähes ummikkoruotsalaisesta pääkaupunkiseutulaisesta kosmopoliitista oli nuorsuomalaisten suomenmielinen kellokas löytänyt etsimänsä”<ref name="KV–EK_86" >Kaija Valkonen – Elina Koivunen s. 86.</ref>. Häämatkan he tekivät Pietariin. Ensimmäinen talviasunto oli [[Ullanlinna]]n kylpylässä, missä vuokra oli talvella halpa. Tuttavapiiriin kuuluivat [[Jean Sibelius]], [[Pekka Halonen]], [[Arvid Järnefelt]] ja koko [[Nuori Suomi|Nuoren Suomen]] ryhmä – [[Kasimir Leino]], [[Werner Söderhjelm]]. [[Albert Edelfelt]], [[Axel Gallén]] ja [[Eero Järnefelt]], joista myöhemmin muodostui [[Symposion]]-piiri.<ref name="KV–EK_87" >Kaija Valkonen – Elina Koivunen s. 87.</ref>