Ero sivun ”Längelmäki” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 48:
Längelmäveden vesialueella tapahtuneet luonnonmullistukset – [[Kostianvirta|Kostianvirran]] syntyminen [[Pälkäne]]ellä vuonna [[1604]] ja rakenteilla olleen [[Kaivannon kanava]]n sulun rikkoutuminen Kangasalla vuonna [[1830]] – tuntuivat Längelmäellä saakka, kun Längelmäveden pinta laski varsinkin jälkimmäisellä kerralla useita metrejä. Tämän ansiosta längelmäkeläiset maanviljelijät saivat järven rannoilta runsaasti lisää viljelysmaita.<ref> Tarmio ym. (toim.), s. 127. </ref>
Kansalaissodan aikana vuonna 1918 käydyssä [[Länkipohjan taistelu]]ssa kaatuivat [[Lapua]]n suojeluskunnan päällikkö [[Matti Laurila]] ja hänen poikansa, komppanianpäällikkö [[Ilmari Laurila]]. Heille pystytettiin muistopatsas vuonna [[1921]], ja Länkipohjan taistelun muistomerkki on vuodelta [[1938]].
Längelmäeltä kaatui [[talvisota|talvi-]] ja [[jatkosota|jatkosodissa]] eniten miehiä suhteessa väkilukuun. Kunnasta lähti sotaan hieman yli 600 miestä, joista joka kolmas kaatui.<ref>Helsingin Sanomat 5.5.2012, Anu Nousiainen, "Tuhannet naimattomat naiset olivat sotien vaiettu uhri", http://www.hs.fi/kotimaa/Tuhannet+naimattomat+naiset+olivat+sotien+vaiettu+uhri/a1305561332804</ref> Längelmäelle asutettiin jatkosodan jälkeen [[Kivennapa|Kivennavan]] siirtoväkeä.<ref> ''Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1951,'' s. 127. Helsinki: Otava, 1950. </ref>
| |||