Avaa päävalikko

Muutokset

p
== Savolaisten asutusliike tilojen autioitumisen aikana ==
 
Suomen keskiajalla alkanut uudisasutus jatkui 1560-luvulle asti. 1570-luvulla verotus kiristyi sotien vuoksi, mikä johti uudisasutuksen loppumiseen ja [[autioituminen|autioitumiseen]] Länsi- ja Etelä-Suomessa. Myös Itä- ja Pohjois-Suomessa taloja alkoi 1570-luvulta lähtien köyhtyä ja autioitua, mutta uudisasutus jatkui. Noin vuoteen 1570 mennessä savolaiset olivat asuttaneet Pohjois-Savon, Pohjois-Hämeen ja Pohjois-Satakunnan. Tämän jälkeen savolaisten asutusliike jatkui Etelä- ja Keski-Pohjanmaan järviseuduille ja jokilatvoille. 1500-luvun lopussa ja 1600-luvun alussa savolaiset perustivat Pohjois-Pohjanmaan jokilaaksoihin [[Kalajoki (joki)|Kalajoelta]] Tornionjoelle satoja uusia tiloja. Tällöin perustettiin muun muassa Pudasjärvi ja [[Taivalkoski]]. Vuosina 1545–1610 savolaiset perustivat Kalajoen pohjoispuolelle ainakin 1&nbsp;650 uutta tilaa, joskaan kaikki eivät olleet pitkäikäisiä. 1500-luvun lopussa ja 1600-luvun alussa savolaiset perustivat tiloja yhä pohjoisemmaksi ja tällöin perustettiin muun muassa [[Kemijärvi]], [[Kolari]], [[Muonio]], [[Pajalan kunta|Pajala]] ja [[Tervola]].<ref name=vahtola141/>
 
Autioituminen alkoi piinata Savoakin 1580-luvulta lähtien. Maakunnan tilojen määrä laski vuosina 1620–1635 viidenneksen, minkä jälkeen lukumäärä alkoi nousta, mutta hyvin hitaasti. [[Mikkeli]]n seudulla tilojen määrä laski suhteellisen vähän, Itä-Savossa lasku taas oli erittäin suuri. Pohjoisen suurpitäjissä, Kuopiossa ja [[Iisalmi|Iisalmessa]], tilojen määrä kasvoi vahvasti. Etelä-Savon autioitumista selittää, että sieltä muutti paljon ihmisiä [[Käkisalmen lääni]]in ja [[Inkeri]]in sekä Kainuuseen, joka asutettiin sodan jälkeen uudestaan.<ref name=virrankoski200/>
88 808

muokkausta