Ero sivun ”Triangeli” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p f (typo), "puhtaampi" ääninäyte (ilman pianoa/sinfoniaorkesteria)
+ rakenteesta, miksi kuuluu niin hyvin (vaikkei ole erityisen voimakas ääni)
Rivi 3:
[[Tiedosto:LatinTriangle.ogg|thumb|right|Esimerkki triangelin äänestä - latinalaistyylistä rytmiikkaa (300 kB).]]
[[Tiedosto:Angelika Kauffmann Allegra.jpg|thumb|right|200px|Angelika Kauffmann: L'Allegra, 1779]]
'''Triangeli''', vanhalta nimeltään '''pimpparauta'''<ref>{{verkkoviite| osoite= http://www.kysy.fi/kysymys/mika-ja-millainen-soitin-pimpparauta| nimike= Mikä ja millainen soitin on pimpparauta | julkaisija= Helsingin kaupunginkirjasto, kysy.fi}}</ref> on [[kolmio]]nmuotoinen, [[metalli]]nen, [[idiofoni|idiofoneihin]] kuuluva [[lyömäsoitin]]. Triangeli on pienimpiä sinfoniaorkesterissa käytettäviä soittimia. Triangelista lähtee heleä ääni.
 
Se on tehty tasasivuisen kolmion muotoon taivutetusta terästangosta, jonka tangon päät lähes kohtaavat. Yleensä se kiinnitetään ohuella narulla tai renkaalla telineeseen roikkumaan. Soitettaessa triangelia lyödään kevyesti teräksisellä kalikalla. Tällöin koko soittimen runko pääsee värähtelemään. Triangelista lähtee heleä ääni. Vaikkei se ole kovin voimakas, triangelin [[enharmoniset sävelet|enharmonisten]] [[yläsävel|yläsävelten]] johdosta sen sävelkorkeuden (pitch) voi kuulla koko sinfoniaorkesterinkin yli.<ref name="Wade-Matthews"/>
 
Historiallisesti triangelia pidetään egyptiläisen [[sistrum]]in perillisenä; sistrumia käytettiin [[Haithor]]in ja [[Isis|Isiksen]] palvomisessa ja pahojen henkien poishäätämisessä.<ref name="Wade-Matthews"/> Euroopassa triangelia tiedetään käytetyn jo ainakin [[keskiaika|keskiaikana]] (1300-lukuun mennessä<ref name="britannica"/>) uskonnollisissa tarkoituksissa ja tanssimusiikissa. Pohjois-Euroopassa käytettiin kooltaan nykyisiä suurempia [[puolisuunnikas|puolisuunnikkaita]], joiden alasivulla roikkui irtonaisia renkaita tai pieniä lautasia (jingles). Ennen vuotta 1660 oli usein käytössä kolme kooltaan erikokoista soitinta, mutta tämän jälkeen niitä saattoi olla käytössä viisikin. 1800-lukuun mennessä rengasmaiset soitimet katosivat tyystin. Italiassa ja Baijerissa suosittiin [[jalustin|jalustimen]] muotoisia katkaistuja renkaita.<ref name="Wade-Matthews"/>