Ero sivun ”Triangeli” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hylättiin viimeisin tekstimuutos sotkemisena (tehnyt 212.66.207.102) ja palautettiin versio 16255184, jonka on tehnyt 4shadowwBOT
+ lähteistys alulle, täydennystä, ääninäyte
Rivi 2:
[[Tiedosto:Triangel (Instrument).png|right|200px]]
[[Tiedosto:Angelika Kauffmann Allegra.jpg|thumb|right|200px|Angelika Kauffmann: L'Allegra, 1779]]
'''Triangeli''', vanhalta nimeltään '''pimpparauta'''<ref>{{verkkoviite| osoite= http://www.kysy.fi/kysymys/mika-ja-millainen-soitin-pimpparauta| nimike= Mikä ja millainen soitin on pimpparauta | julkaisija= Helsingin kaupunginkirjasto, kysy.fi}}</ref> on [[kolmio]]nmuotoinen, [[metalli]]nen, [[idiofoni|idiofoneihin]] kuuluva [[lyömäsoitin]]. Triangeli on pienimpiä sinfoniaorkesterissa käytettäviä soittimia. Triangelista lähtee heleä ääni.
 
on [[kolmio]]nmuotoinen, [[metalli]]nen, [[idiofoni|idiofoneihin]] kuuluva [[lyömäsoitin]]. Soittimen tiedetään olleen olemassa jo ainakin [[keskiaika|keskiajalta]] lähtien. [[Taidemusiikki|Taidemusiikissa]] soitinta on käytetty [[1700-luku|1700-luvulta]] lähtien. Muun muassa [[Wolfgang Amadeus Mozart]], [[Joseph Haydn]], [[Ludwig van Beethoven]] sekä [[Johannes Brahms]] käyttivät sitä teoksissaan. Lisäksi soitinta on käytetty latinalaisamerikkalaisessa musiikissa. Triangeli on pienimpiä sinfoniaorkesterissa käytettäviä soittimia. Triangelista lähtee heleä ääni.
Historiallisesti triangelia pidetään egyptiläisen [[sistrum]]in perillisenä; sistrumia käytettiin [[Haithor]]in ja [[Isis|Isiksen]] palvomisessa ja pahojen henkien poishäätämisessä.<ref name="Wade-Matthews"/> Euroopassa triangelia tiedetään käytetyn jo ainakin [[keskiaika|keskiaikana]] (1300-lukuun mennessä<ref name="britannica"/>) uskonnollisissa tarkoituksissa ja tanssimusiikissa. Pohjois-Euroopassa käytettiin kooltaan nykyisiä suurempia [[puolisuunnikas|puolisuunnikkaita]], joiden alasivulla roikkui irtonaisia renkaita tai pieniä lautasia (jingles). Ennen vuotta 1660 oli tavalliesti käytössä kolme kooltaan erikokoista soitinta, mutta tämän jälkeen niitä saattoi olla käytössä viisikin. 1800-lukuun mennessä rengasmaiset soitimet katosivat tyystin. Italiassa ja Baijerissa suosittiin [[jalustin|jalustimen]] muotoisia katkaistuja renkaita.<ref name="Wade-Matthews"/>
 
Soitin oli käytössä ensin kansan parissa. [[Taidemusiikki|Taidemusiikissa]] soitin on esillä vuodesta [[1710]] lähtien, jolloin [[Hampurin ooppera]] käytti sitä. Seitsemän vuotta myöhemmin myös [[Dresdenin ooppera]] otti soittimen käyttöönsä. Molemmissa oopperoissa instrumenttia käytettiin todennäköisesti kansantanssin säestämisessä.<ref name="Wade-Matthews"/> Soittimen maine oli pitkään alhainen ja sitä pidettiin [[kerjäläinen|kerjäläisten]], kodittomien ja romaanien soittimena. Esimerkiksi Stuttgartissa koronetin soittajia jopa kiellettiin 1700-luvulla soittamasta tätä "mitätöntä soitinta".<ref name="Wade-Matthews"/> Soitin vakiintui 1700-luvulla käyttöön [[Mehter|ottomaanien sotilasmusiikkiyhtiöiden]] kokoonpanoissa.<ref name="britannica"/>
 
[[File:Liszt 1st concerto2.ogg|thumb|right|Lizstin 1. pianokonserton (1753) 3. ja 4. osa äänitiedostona. Triangeli esiintyy teoksessa keskeisenä soitimena.]]
Orkesteriteoksissa soitin esiintyy 1700-luvun puolivälistä alkaen. Soitin on mukana [[Johann Friedrich Fasch]]in (1688–1758) noin vuonna 1750 säveltämän teoksen johdannossa (overture). Muun muassa [[Wolfgang Amadeus Mozart]] (teoksessa ''[[Ryöstö seraljista|Die Entfürung aus das Serail]]'', 1782) , [[Joseph Haydn]] (teoksessa [[Sinfonia nro 100 (Haydn)|Sotilassinfonia]], 1794), [[Ludwig van Beethoven]] ([[Sinfonia nro 9 (Beethoven)|9. sinfonia]], 1823) sekä [[Johannes Brahms]] käyttivät sitä teoksissaan. 1800-luvun puolivälissä triangeli nousi muiden orkesterisoittimien joukkoon, kun [[Franz Liszt]] käytti sitä sooloinstrumenttina [[Pianokonsertto nro 1 (Liszt)| 1. pianokonsertossaan (Es)]] (1853).<ref name="Wade-Matthews"/><ref name="britannica"/> Lisäksi soitinta on käytetty latinalaisamerikkalaisessa musiikissa.
 
==Katso myös==
* [[Pimpparauta (albumi)]]
 
== Lähteet ==
{{viitteet|viitteet
{{Viitteet}}
 
<ref name="Wade-Matthews">{{Kirjaviite | Nimeke = Music - an illustrated history. An encyclopedia of musical instruments and the art of music-making| Julkaisija = Southwater, Anness Publishing Ltd| Vuosi =2014 | Tekijä = Max Wade-Matthews| Luku = | Sivu = | Sivut =204–205 Triangle| Selite = | Julkaisupaikka = London| Tunniste = | Isbn = |Viitattu = 23.7.2017| Kieli ={{en}} }}</ref>
 
<!--<ref name="Blades">{{Kirjaviite | Nimeke = Percussion Instruments and their History| Julkaisija = The Bold Strummer Ltd| Vuosi =1992 (Revised Edition) | Tekijä = James Blades| Luku = | Sivu = | Sivut = | Selite = | Julkaisupaikka = | Tunniste = | Isbn = 0-933224-61-3 |Viitattu = 23.7.2017| Kieli ={{en}} }}</ref>-->
<ref name="britannica">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.britannica.com/art/triangle-musical-instrument | Nimeke = Triangle. Musical instrument | Julkaisija = Encyclopædia Britannica, britannica.com| Viitattu = 23.7.2015 | Kieli = {{en}}}}</ref>
}}
 
{{Tynkä/Musiikki}}
 
[[Luokka:Idiofonit]]