Wikipedia

Ero sivun ”Inarijärvi” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 29:
'''Inarijärvi''', käytetään myös nimiä ''Inari'' ja ''Inarinjärvi'' ({{k-smn|Aanaarjävri}}, {{k-se|Anárjávri}} ja {{k-sms|Aanarjäuˊrr}}), on vajoamajärvi [[Inari]]ssa Taka-Lapissa. Sen pinta-ala on 1&nbsp;084 neliökilometriä, ja se on [[Luettelo Suomen sadasta suurimmasta järvestä|Suomen järvistä]] kolmanneksi suurin ja koko [[Lappi|Lapin]] suurin.<ref name=Lapin_ELY >{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Inarijarvi%285339%29 | Nimeke = Inarijärvi | Ajankohta = 14.8.2013 | Julkaisija = Lapin ely | Viitattu = 20.1.2013 }}</ref> Inarijärvi on Suomen suurin vain yhden kunnan alueella sijaitseva järvi. Järvi laskee [[Paatsjoki|Paatsjokea]] pitkin [[Barentsinmeri|Barentsinmeren]] [[Varanginvuono|Varanginvuonoon]]. Järven pinta on 117–119 metriä merenpinnan yläpuolella, ja sitä säännöstellään Paatsjoessa [[Venäjä]]n puolella sijaitsevalla [[Kaitakosken voimalaitos|Kaitakosken voimalaitoksella]]. Inarijärvi on [[Päijänne|Päijänteen]] jälkeen Suomen järvistä syvin. Syvin kohta, 92 metriä,<ref name=Lapin_ELY /> sijaitsee Vasikkaselällä pohjoisessa painaumassa. Suurin osa Inarijärvestä on kuitenkin matalaa. Inari­järvi ympäristöineen on lähialueen Lappia hieman lämpimämpi<ref name="Reinikainen_et_al_2000_37">Reinikainen et al 2000, s 37</ref>. [[Rantaviivaparadoksi|Rantaviivan pituus]] on noin 3&nbsp;277,8 kilometriä<ref name="järviwiki" />.
 
Inarinjärven selkiä ovat [[Ukonselkä]], [[Kasarinselkä]], [[Sammakkoselkä]], [[Vasikkaselkä]] ja [[Satepetäjänselkä]]. Järvessä on 3&nbsp;318 saarta,<ref name=Luontoonfi >{{Verkkoviite | Osoite = http://www.luontoon.fi/retkikohteet/reitit/inarijarvim/vaativuus/Sivut/Default.aspx | Viitattu=20.1.2013 | Nimeke=Luontoon.fi: Inarijärven reittiehdotusten vaativuus }}</ref> joista suurimmat ovat [[Kaamassaari]], [[Mahlatti]], [[Viimassaari]] ja [[Roiro (saari)|Roiro]]. Tunnetuimmat ovat [[Hautuumaasaari]] ja [[Ukonkivi (Inari)|Ukonsaari]], joka on historiallinen [[saamelaiset|saamelaisten]] uhripaikka. [[Korkia Maura]] -saaressa sijaitsee [[Korkia-Mauran jääluola|jääluola]], jossa jää ei yleensä sula kesälläkään. Järvellä on runsas [[autiotupa|autiotupien]] verkosto. Mahlatti on Suomen sisävesien saarista 21. suurin ja Kaamassaari 22. suurin. Mahlatti on koko Suomen sisävesien suurin saari, johon ei ole kulkuyhteyttä mantereelta. <ref> ''Suomen sisävesien sata suurinta saarta.'' Suomen Kuvalehti 24B/15.6.1987, s. 62. </ref>
 
== Kalasto ja kalastus==
Järvessä on paljon [[lohikalat|lohikalaa]]: [[lohi|lohta]], [[taimen]]ta, [[nieriä]]ä, [[harmaanieriä]]ä, [[siika]]a, [[muikku]]a, [[harjus]]ta ja näiden lisäksi muuta kalaa. Suuri osa kalastosta on istutettua. Kalaston velvoiteistutukset aloitettiin 1976 järven 1940-luvulla alkaneen säännöstelyn aiheuttamien menetysten korvaamiseksi.
 
Järven alkuperäinen kalasto käsitti vain kymmenen lajia: taimen, nieriä eli rautu, siika (ja sen kääpiömuodot rääpys ja reeska), harjus, [[hauki]], [[ahven]], [[made]], [[mutu]], [[kymmenpiikki]] ja [[kolmipiikki]]. Näiden lisäksi nyt tavataan istutettuna harmaanieriää, [[järvilohi|järvilohta]] sekä muikkua. Järvilohen istutukset lopetettiin vuonna 2001.<ref name=saalis>Salonen E (2008) [http://www.rktl.fi/kala/kalavarat/inarijarven_kalakannat/ Inarijärven kalasto ja kokonaissaalis 2007] [[RKTL]] </ref>
 
Luonnonvaraisen muikun [[ekologinen lokero|ekologisen lokeron]] on järvessä alun perin täyttänyt Inarin kääpiöitynyt [[siika]]muoto [[reeska]]. Järveen istutettu muikku lisääntyi huomattavasti 1970-luvulta alkaen, ja järven kokonaiskalansaalis nousi yli kaksinkertaiseksi säännöstelyä edeltäneeseen verrattuna, enimmillään 560 vuositonniin 1989. Muikkuboomi kuitenkin ehtyi varsin nopeasti vajaassa kymmenessä vuodessa.<ref name=saalis/> Järven kalansaaliit ovat taas kasvaneet 1990-luvulta lähtien, varsinkin suurempien petokalojen osalta.<ref name=istu/> Vuonna 2007 saalis oli noin 192 tonnia, josta eniten siikaa (65 tonnia, tästä 4 tonnia reeskaa) ja taimenta (47 tn, suurin taimensaalis mistään Suomen järvestä). Muikun saalis oli 19 tonnia, nieriän 13 tonnia, harjuksen 12 tonnia, hauen 12 tonnia, ahvenen 9 tonnia, harmaanieriän 8 tonnia, mateen 6 tonnia ja järvilohen 2 tonnia.<ref name=saalis/>
Rivi 48:
 
==Muuta==
Inarijärvestä kertovan laulun ''Inarinjärvi'' on säveltänyt [[Evert Suonio]] ja lauletuimman version on suomeksi sanoittanut [[Eino Leino]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20071007165338/http://www.doria.fi/logicrouter/servlet/LogicRouter?PAGE=object&OUTPUTXSL=object.xsl&pm_RC=REPRAITA&pm_OI=1471&pm_GT=Y&pm_IAC=Y&api_1=GET_OBJECT_XML&num_result=1&collID=43&langID=fi | Nimeke = Inarinjärvi | Julkaisu = Doria.fi | Julkaisija = Kansalliskirjasto | Selite = Internet Archive | Viitattu = 1.5.2014}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.aanitearkisto.fi/firs2/fi/kappale.php?Id=Inarinj%E4rvi | Nimeke = Inarinjärvi | Julkaisu = Suomen äänitearkiston tietokanta vuosilta 1901–1999 | Viitattu = 23.7.2017 }}</ref> [[Väinö Linna]]n romaanitrilogia ''[[Täällä Pohjantähden alla]]'' päättyy tähän lauluun.
 
== Kuvia ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Inarijärvi”