Avaa päävalikko

Muutokset

136 merkkiä poistettu ,  2 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
| latd = 68
| latm = 57
| lats =
| latNS = N
| longd = 27
| longm = 40
| longs =
| longEW = E
| coord_region = FI
| coord_scale = 800000
| paikkakunta = [[Inari]]
| kuva =
| kuvateksti =
| koordinaatit=
| pinta-ala = 1 084
| korkeus = 117–119
| rantaviiva = 3277,80 km<ref name="järviwiki">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.jarviwiki.fi/wiki/Inarij%C3%A4rvi_(71.111.1.001) | Nimeke = Inarijärvi | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = Järvirekisteriin perustuva viranomaistieto | Julkaisu = Järviwiki | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Suomen ympäristökeskus | Viitattu = 23.7.2017 }}</ref>
| suurinsyvyys = 92
| keskisyvyys = 15
| tilavuus = 15,9
| virtaus =
| laskujoki = [[Paatsjoki]]
}}
'''Inarijärvi''', tunnetaankäytetään myös nimillänimiä ''Inari'' ja ''Inarinjärvi'' ({{k-smn|Aanaarjävri}}, {{k-se|Anárjávri}} ja {{k-sms|Aanarjäuˊrr}}), on vajoamajärvi [[Inari]]ssa Taka-Lapissa. Sen pinta-ala on 1&nbsp;084 neliökilometriä, ja se on [[Luettelo Suomen sadasta suurimmasta järvestä|Suomen järvistä]] kolmanneksi suurin ja koko [[Lappi|Lapin]] suurin.<ref name=Lapin_ELY >{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Inarijarvi%285339%29 | Nimeke = Inarijärvi | Ajankohta = 14.8.2013 | Julkaisija = Lapin ELYely | Viitattu = 20.1.2013 }}</ref> Inarijärvi on Suomen suurin vain yhden kunnan alueella sijaitseva järvi. InarijärviJärvi laskee [[Paatsjoki|Paatsjokea]] pitkin [[Barentsinmeri|Barentsinmeren]] [[Varanginvuono|Varanginvuonoon]]. Järven pinta on 117–119 metriä merenpinnan yläpuolella, ja sitä säännöstellään Paatsjoessa [[Venäjä]]n puolella sijaitsevalla [[Kaitakosken voimalaitos|Kaitakosken voimalaitoksella]]. Inarijärvi on [[Päijänne|Päijänteen]] jälkeen Suomen järvistä syvin. Syvin kohta, 92 metriä,<ref name=Lapin_ELY /> sijaitsee Vasikkaselällä pohjoisessa painaumassa. Suurin osa Inarijärvestä on kuitenkin matalaa. Inari­järvi ympäristöineen on lähialueen Lappia hieman lämpimämpi<ref name="Reinikainen_et_al_2000_37">Reinikainen et al 2000, s 37</ref>. [[Rantaviivaparadoksi|Rantaviivan pituus]] on noin 3&nbsp;277,8 kilometriä<ref name="järviwiki" />.
 
Inarinjärven selkiä ovat [[Ukonselkä]], [[Kasarinselkä]], [[Sammakkoselkä]] [[Vasikkaselkä]] ja [[Satepetäjänselkä]]. Järvessä on 3&nbsp;318 saarta,<ref name=Luontoonfi >{{Verkkoviite | Osoite = http://www.luontoon.fi/retkikohteet/reitit/inarijarvim/vaativuus/Sivut/Default.aspx | Viitattu=20.1.2013 | Nimeke=Luontoon.fi: Inarijärven reittiehdotusten vaativuus }}</ref> joista suurimmat ovat [[Kaamassaari]], [[Mahlatti]], [[Viimassaari]] ja [[Roiro (saari)|Roiro]]. Tunnetuimmat ovat [[Hautuumaasaari]] ja [[Ukonkivi (Inari)|Ukonsaari]], joka on historiallinen [[saamelaiset|saamelaisten]] uhripaikka. [[Korkia Maura]] -saaressa sijaitsee [[Korkia-Mauran jääluola|sijaitsee jääluola]], jossa jää ei yleensä sula kesälläkään. Järvellä on runsas [[autiotupa|autiotupien]] verkosto. Mahlatti on Suomen sisävesien saarista 21. suurin ja Kaamassaari 22. suurin. Mahlatti on koko Suomen sisävesien suurin saari, johon ei ole kulkuyhteyttä mantereelta. <ref> ''Suomen sisävesien sata suurinta saarta.'' Suomen Kuvalehti 24B/15.6.1987, s. 62. </ref>
 
== Kalasto ja kalastus==
Järvessä on paljon [[lohikalat|lohikalaa]]: [[lohi|lohta]], [[taimen]]ta, [[nieriä]]ä, [[harmaanieriä]]ä, [[siika]]a, [[muikku]]a, [[harjus]]ta ja muuta kalaa näiden lisäksi muuta kalaa. Suuri osa kalastosta on istutettua. Kalaston velvoiteistutukset aloitettiin 1976 järven 1940-luvulla alkaneen säännöstelyn aiheuttamien menetysten korvaamiseksi.
 
Järven alkuperäinen kalasto käsitti vain kymmenen lajia: taimen, nieriä eli rautu, siika (ja sen kääpiömuodot rääpys ja reeska), harjus, [[hauki]], [[ahven]], [[made]], [[mutu]], [[kymmenpiikki]] ja [[kolmipiikki]]. Näiden lisäksi nyt tavataan istutettuna harmaanieriää, [[järvilohi|järvilohta]] sekä muikkua. Järvilohen istutukset lopetettiin vuonna 2001.<ref name=saalis>Salonen E (2008) [http://www.rktl.fi/kala/kalavarat/inarijarven_kalakannat/ Inarijärven kalasto ja kokonaissaalis 2007] [[RKTL]] </ref>
 
Luonnonvaraisen muikun [[ekologinen lokero|ekologisen lokeron]] on järvessä alun perin täyttänyt Inarin kääpiöitynyt [[siika]]muoto [[reeska]]. Järveen istutettu muikku lisääntyi huomattavasti 1970-luvulta alkaen, ja järven kokonaiskalansaalis nousi yli kaksinkertaiseksi säännöstelyä edeltäneeseen verrattuna, enimmillään 560 vuositonniin 1989. Muikkuboomi kuitenkin ehtyi varsin nopeasti vajaassa kymmenessä vuodessa.<ref name=saalis/> Järven kalansaaliit ovat taas kasvaneet 1990-luvulta lähtien, varsinkin suurempien petokalojen osalta.<ref name=istu/> Vuonna 2007 saalis oli noin 192 tonnia, josta eniten siikaa (65 tntonnia, tästä 4 tntonnia reeskaa) ja taimenta (47 tn, suurin taimensaalis mistään Suomen järvestä). Muikun saalis oli 19 tntonnia, nieriän 13 tntonnia, harjuksen 12 tntonnia, hauen 12 tntonnia, ahvenen 9 tntonnia, harmaanieriän 8 tntonnia, mateen 6 tntonnia ja järvilohen 2 tntonnia.<ref name=saalis/>
 
Inarijärveen istutetaan säännöstelyyn liittyvinä velvoitusistutuksina vuosittain noin miljoona kalanpoikasta, pääosin paikallista kantaa olevaa siikaa, nieriää ja taimenta, sekä lisäksi harmaanieriää. Kalansaaliissa istutettujen kalojen osuudeksi kokonaissaaliista näiden lajien kohdalla on arvioitu noin puolet.<ref name=istu>[http://www.rktl.fi/vesiviljely/tavoitteet_menetelmat/inarijarven_velvoitehoito.html Inarijärven velvoitehoito] [[RKTL]]</ref>
== Historia ==
=== Jatkosota ===
[[Jatkosota|Jatkosodan]] aikana saksalaisten kontollevastuulle jäi Pohjois-Suomen rintama [[Neuvostoliitto]]a vastaan. Saksalaisilla oli kaksi tavoitetta: turvata sen sotateollisuudelle tärkeä [[Petsamo]]n nikkeli, sekä katkaista [[Muurmannin rata]] ja vallata [[Murmansk]]. Tähän tarkoitukseen [[Luftwaffe (Wehrmacht)|Luftwaffella]] oli Lapissa ja saksalaisten miehittämässä Pohjois-Norjassa toistakymmentä lentokenttää. Inarissa ei kuitenkaan ollut tarkoitukseen sopivaa kenttää. Ensimmäisenä sotatalvena 1941 -19421941–1942 natsien rakennusjärjestö [[Organisation Todt]] rakennutti sotavankien avulla lentokentän Inarinjärven jäälle. Kiitorata tehtiin Juutuanvuonon suulle, minne myös tehtiin tarvittavat huoltorakennukset. Kiitoradan pitäminen puhtaana tuiskuavasta lumesta oli kuitenkin niin haastavaa, että paikallisten asukkaiden muistitiedon mukaan lentokenttää ei tehty enää seuraavana talvena.<ref >{{Lehtiviite | Tekijä = Risto Pyykkö, Risto | Otsikko = Sukellus lentokentälle| Julkaisu =Aamulehti | Ajankohta =13.4.2017 | Sivut =B4-B5B 4–5}}</ref>
 
=== Ohjuksen harhautuminen vuonna 1984 ===
[[Inarijärven ohjus]] oli neuvostoliittolainen maaliohjus, joka syöksyi järveen 28. joulukuuta 1984 ja herätti aikanaan suuren mediahuomion.
 
==Muuta==
Inarijärvestä kertovan laulun ''Inarinjärvi'' on säveltänyt [[Evert Suonio]] ja lauletuimman version on suomeksi sanoittanut [[Eino Leino]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20071007165338/http://www.doria.fi/logicrouter/servlet/LogicRouter?PAGE=object&OUTPUTXSL=object.xsl&pm_RC=REPRAITA&pm_OI=1471&pm_GT=Y&pm_IAC=Y&api_1=GET_OBJECT_XML&num_result=1&collID=43&langID=fi | Nimeke = Inarinjärvi | Julkaisu = Doria.fi | Julkaisija = Kansalliskirjasto | Selite = Internet Archive | Viitattu = 1.5.2014}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.aanitearkisto.fi/firs2/fi/kappale.php?Id=Inarinj%E4rvi | Nimeke = Inarinjärvi | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Suomen äänitearkiston tietokanta vuosilta 1901 - 1999 |Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =1901–1999 | Viitattu = 23.7.2017 | Kieli = }}</ref> [[Väinö Linna]]n romaanitrilogia ''[[Täällä Pohjantähden alla]]'' päättyy tähän lauluun.
 
== Kuvia ==
942

muokkausta