Ero sivun ”Korppi” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Määritti vakautusasetukset sivulle ”Korppi”: Botti vakautti artikkelin automaattisesti mahdollisesti haitallisen muutoksen 16624575 takia. [Oletus: Vakaa] (vanhentuu 18. heinäkuuta 2017 kello 14.59 (UTC))
→‎Erityistä: kh ja Islanti-tarina kansanperinneosioon
Rivi 25:
| commonscat = Corvus corax
}}
'''Korppi''' eli '''kaarne''' (''Corvus corax'') on suurikokoinen musta [[varikset|varisten]] heimoon kuuluva [[linnut|lintu]]. Täysikasvuisina korpit ovat 55–70&nbsp;cm:n kokoisia, levitettyinä [[siipi|siivet]] voivat olla kaksi kertaa tätä pidemmät.<ref name="AAB">{{Verkkoviite | Nimeke=All About Birds: Common Raven | Osoite=http://www.birds.cornell.edu/AllAboutBirds/BirdGuide/Common_Raven_dtl.html | Ajankohta= | Julkaisija=Cornell Lab of Ornithology | Luettu=22.1.2008}}</ref> Korpit ovat linnuiksi poikkeuksellisen älykkäitä, ja nykytiedon mukaan ainoastaan ihminen, eräät isot apinat ja korppi pystyvät suunnittelemaan tulevaisuutta.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-9724669|nimeke=Korppi suunnittelee tulevaisuutta ja hillitsee itsensä palkkion häämöttäessä|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2017-07-17|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Lisäksi korppi osaa hillitä itsensä jopa seuraavaan päivään, jos odottamisesta on luvassa jotakin hyvää.<ref name=":0" /> Ihmiseltä tämä onnistuu vasta nelivuotiaana.<ref name=":0" /> Niiden itsehillintä on siis hyvin korkealla tasolla eläinkunnassa.<ref name=":0" /> Ihmisen lisäksi korppi on ainut eläinlaji, jonka on todettu ymmärtävän, että muilla yksilöillä on oma tietoisuus, tunteet ja aikeet.<ref name=":0" />
 
== Koko ja ulkonäkö ==
 
Korppi on [[Suomi|Suomen]] suurin [[varikset|varisten]] heimoon kuuluva laji ja samalla kookkain Suomessa elävä [[varpuslinnut|varpuslintu]], noin [[hiirihaukka|hiirihaukan]] kokoinen. Sen pituus [[pyrstö]]stä nokankärkeen voi olla jopa yli 70&nbsp;cm. Korppi painaa 700 grammasta 1&nbsp;600 grammaan,<ref name="AAB"/> ja keskimäärin 1,2&nbsp;kg 200 grammaa. Sukupuolet ovat suunnilleen samankokoiset ja -näköiset, tosin koiras on keskimäärin hieman naarasta suurempi. Korpin höyhenpeite on täysin musta. Lennossa korpin erottaa muista [[varikset|variksista]] pitkästä kiilamaisesta pyrstöstä.<ref name="AAB"/> Äänivalikoima on laaja. Tavallisesti kuulee lentoäänen ”korp-korp” tai hauskan kulauksen ”klong”. Pesällään korppi varoittaa kiihkeällä, karhealla rääkynällä.
 
Vanhoilla korpeilla on täydellinen [[sulkasato]] kesällä. Nuoren korpin tunnistaa kiillottomista, kuluneista ja ruskehtavista [[höyhen|sulista]], kun vanhan linnun puku on hohtavan musta.
Rivi 45:
== Lisääntyminen ==
[[File:Corvus corax tingitanus MHNT 232 HdB Djebel Messaad Algerie.jpg |thumb|Korpin munia]]
Korpit muodostavat elinikäisen parisuhteen.<ref name="Suom. lintuopas"/> Helmi–huhtikuussa korpit lentävät soidinlentoa korkealla ilmassa, ja suorittavat mitä upeimpia kevätjuhlaliikkeitä, vaihtelevien äänien soidessa. Puolisot rakentavat pesän yhdessä puuhun tai kallionjyrkänteelle mistä tahansa saataville osuneesta materiaalista. Puupesä sijaitsee usein männyn latvassa, mielellään tuulenpesässä. Puupesien runko on aina rakennettu kuivista oksista ja se on vankkaa tekoa. Pesän sisusta on vuorattu mm. ohuilla juurilla, karvoilla ja höyhenillä. Pesä voi olla käytössä useita vuosia peräkkäin. Naaras munii kolmesta seitsemään, tavallisesti 5viisi, kalpean sinivihreää munaa, joissa on ruskeita täpliä. Muninta alkaa Etelä-Suomessa jo maaliskuussa, leudon talven jälkeen jo kuun alussa. Molemmat vanhemmat hautovat munia, naaras kuitenkin enimmän ajan, noin 3kolme viikkoa, ja ruokkivat kuoriutuneita poikasia. Poikaset kiipeilevät pesäpuun oksilla noin 4-viikkoisistaneliviikkoisista lähtien, lentokykyisiä ne ovat 5–6&nbsp;viikon ikäisinä. Poikue pysyttelee pesän lähistöllä viikon pari, minkä jälkeen ne alkavat vähitellen laajentaa elinpiiriään.
 
== Ravinto ==
Rivi 53:
== Erityistä ==
 
Korpit oppivat jäljittelemään lähes mitä tahansa ääniä. [[Islanti]] on tarun mukaan viikinkien kesyn korpin löytämä saari. Ne osaavat käyttää erilaisia esineitä työkaluina.<ref name=":0" /> Korpeilla teetetyissä kokeissa on osoitettu, että ihmisen kanssa käydyssä vaihtokaupassa korpit osoittautuivat selvästi apinoita taitavammiksi.<ref name=":0" /> Kokeessa korpit opetettiin antamaan ihmiselle esine, ja ne saivat vastineeksi herkkupalan.<ref name=":0" />
 
Korpit oppivat nopeasti, että korkki oli se valuutta, jolla sai ostettua himotun herkkupalan.
 
Suomessa korppi on rauhoitettu poronhoitoalueella 10.4.-31–31.7. ja muualla maassa ympäri vuoden <ref>[http://www.birdlife.fi/suojelu/lainsaadanto/lintujen-rauhoituksesta.shtml Birdlife Suomi,] viitattu 3.12.2015</ref>.
 
== Korppi kansanperinteessä ==
Rivi 69:
Monissa kulttuureissa korppi on liitetty myönteisessä merkityksessä nimenomaan viisauteen, luomiseen ja hedelmällisyyteen. Esimerkiksi Pohjois-Amerikan [[intiaanit|intiaanien]] keskuudessa sekä korppia että varista on aina kunnioitettu. Intiaanien vanhojen uskomusten mukaan korppi on valon ja ymmärryksen tuoja, ja ilman korppia ihmiskunta eläisi ikuisessa pimeydessä.<ref name=tunturisusi/> Myös antiikin [[antiikin Kreikka|Kreikassa]] ja [[antiikin Rooma|Roomassa]] arvostettiin korppia, ja se esiintyy monissa antiikin myyteissä ja taruissa. Korpin älykkyydestä ja viisaudesta on nykyisin myös tieteellistä näyttöä.<ref name=tunturisusi/>
 
Korppi esiintyy myös suomalaisessa sananparressa ''Ei korppi korpin silmää noki''.
 
[[Islanti]] on tarun mukaan viikinkien kesyn korpin löytämä saari.
 
== Lähteet ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Korppi