Avaa päävalikko

Muutokset

38 merkkiä lisätty, 2 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
|{{Valtionjohto
| nimi = '''Henrik VIII'''
| kuva = [[Tiedosto:Henry8England.jpg|220px]]
| arvo = [[Englannin kuningas]]
| virassa = [[21. huhtikuuta]], [[1509]] – [[28. tammikuuta]], [[1547]]
| edeltäjä =[[Henrik VII (Englanti)|Henrik VII]]
| seuraaja =[[Edvard VI]]
| puolue =
| ammatti =
| uskonto =[[anglikaani]] (aiemmin [[Katolinen kirkko|katolilainen]])
| puoliso = [[Katariina Aragonialainen]]<br>[[Anne Boleyn]]<br>[[Jane Seymour]]<br>[[Anna Kleveläinen]]<br>[[Katariina Howard]]<br>[[Katariina Parr]]
| arvonimet =
|{{Tudor}}
|}
'''Henrik VIII''' ([[28. kesäkuuta]] [[1491]] – [[28. tammikuuta]] [[1547]]) oli [[EnglantiEnglannin kuningaskunta|Englannin]] [[Englannin kuningas|kuningas]] ja [[Irlanti|Irlannin]] hallitsija (myöhemmin kuningas) vuosina [[1509]]–[[1547]]1509–1547. Hän oli [[Tudor- (suku)|Tudor-suvun]] toinen [[monarkki]] ja seurasi valtaistuimelle isäänsä [[Henrik VII (Englanti)|Henrik VII]]:tä]].
 
Henrik VIII on kuuluisa kuudesta [[avioliitto|avioliitostaan]] sekä siitä, että hänellä oli ehkä enemmän valtaa kuin yhdelläkään muulla englantilaisella monarkilla. Hänen tavoitteensa saada [[avioero]] ensimmäisestä vaimostaan johti Englannin ja [[katolinen kirkko|katolisen kirkon]] välirikkoon, itsenäisen [[Englannin kirkko|Englannin kirkon]] perustamiseen ja [[luostari|luostareiden]] lakkauttamiseen ja oli siten ensimmäinen vaihe [[EnglanninUskonpuhdistus uskonpuhdistusEnglannissa|Englannin uskonpuhdistuksessa]]. Hänen valtakaudellaan [[Wales]] liitettiin pysyväksi osaksi Englannin valtakuntaa.
 
Henrik VIII tunnetaan myös intohimoisena [[uhkapeli|uhkapelurina]]. Nuoruudessaan hän menestyi urheilussa, erityisesti keskiaikaisessa '[[tennisJeu de paume|tenniksessä]]'. Hän oli myös taitava muusikko, kirjailija ja runoilija. Lisäksi hän osallistui lukuisien merkittävien rakennusten, mm.muun muassa [[Westminster Abbey]]n, rakennuttamiseen.
 
== Lapsuus ja nuoruus ==
Henrik syntyi [[Greenwich]]issä Placentian palatsissa (myöhempi nimi Greenwichin palatsi) Henrik VII:n ja [[Yorkin Elisabet]]in kolmantena lapsena ja toisena poikana. Äidin puolelta hänen isovanhempansa olivat kuningas [[Edvard IV]] ja [[Elisabet Woodville]]. [[Edvard IV]] polveutui [[Edvard III:n]] kahdesta pojista, Lionelista ja Edmundista.
 
Isän puolelta Henrikin isoisä oli [[Edmund Tudor]], joka oli [[Henrik VI]] (Englanti)|Henrik VI:n]] velipuoli, koska hänen isänsä [[Owen Tudor]] oli nainut [[Henrik V]] (Englanti)|Henrik V:n]] lesken [[Valois'nValois’n Katariina]]n. Henrikin isoäiti oli lancasterilainen [[Lady Margaret Beaufort]], joka polveutui [[Edvard III]]|Edvard III:n]] pojan [[Juhana Gent]]in aviottomasta, myöhemmin laillistetusta pojasta.
 
Henrik VIII:n sisaruksista vain kolme ei kuollut jo lapsena: Arthur, Margareeta ja Maria. Hänen isänsä nousi valtaistuimelle valtaamalla kruunun viimeiseltä [[Plantagenet-suku|Plantagenet]]-kuninkaalta [[Rikhard III|Rikhard III:lta]]:lta, joka lyötiin ja tapettiin taistelussa. Myöhemmin Henrik VII vahvisti oikeuttaan kruunuun naimalla Elisabetin, yorkilaisen kuninkaan Edvard IV:n tyttären. Vuonna [[1493]] nuoresta Henrikistä tuli [[Lord Warden of the Cinque Ports|Doverin linnan linnanpäällikkö ja ''Cinque Portsin'' kaupunkien ''Lord Warden'']]. Vuonna [[1494]] hänelle myönnettiin [[Yorkin herttua]]n arvo. Yhä ollessaan lapsi Henrikistä tehtiin myös Englannin ''[[Earl Marshal]]'' ja Irlannin käskynhaltija (''Lord Lieutenant of Ireland'').
 
Vuonna 1501 Henrik osallistui isoveljensä Arthurin ja [[Katariina Aragonialainen|Katariina Aragonialaisen]] häihin. Vihittävät olivat tuolloin 15- ja 16-vuotiaita. Aviopari muutti Walesiin, kuten kruununperillisellä ja hänen vaimollaan oli tapana, mutta Arthur sai infektion ja kuoli. Näin vain 11-vuotiaana Henrikistä tuli kruununperillinen, ja pian tämän jälkeen hänestä tehtiin [[Walesin prinssi]].
 
Henrik VII halusi säilyttää liiton (sekä suuret [[myötäjäiset]]) Espanjan kanssa ja päätti, että nuorempi Henrik nai Arthurin lesken Katariinan. Tämä ei kuitenkaan ollut mahdollista ilman paavin lupaa. Katariinan äidin [[Isabella Katolilainen|Isabella Katolilaisen]] painostuksesta paavi [[Julius II]] myönsikin paavillisella bullalla avio-oikeuden. Näin vain 14 kuukautta Arthurin kuoleman jälkeen Katariina ja Henrik kihlautuivat. Vuoteen 1505 mennessä Henrik VII kuitenkin menetti mielenkiintonsa Espanjaa kohtaan, ja nuori Walesin prinssi pakotettiin julistamaan, että kihlaus on järjestetty ilman hänen suostumustaan.
 
==Valtakausi==
[[Tiedosto:HenryVIII 1509.jpg|thumb|left|Henrik VIII 17-vuotiaana kruunajaisten jälkeen 1509.]]
Henrik VIII nousi valtaistuimelle isänsä kuoltua [[22. huhtikuuta]] [[1509]]. Yhdeksän viikkoa myöhemmin hän nai Katariina Aragonialaisen. Katariina synnytti Henrikille kuusi lasta, joista henkiin jäi ainoastaan nuorin, tytär [[Maria I (Englanti)|Maria]].
 
Kahden vuoden ajan Henrikin valtaantulosta [[Richard Fox]] (Winchesterin piispa ja ''[[Lord Privy Seal]]'') ja [[William Warham]] kontrolloivat valtion asioita. Vuodesta 1511 eteenpäin valtaa piti käsissään kuitenkin kirkonmies [[Thomas Wolsey]]. Vuonna 1515 Thomas Wolseystä tuli lordikansleri, ja hän käytännössä hallitsi Englannin kuningaskuntaa. Tämä oli mahdollista, koska Henrikiä pitkästytti kuningaskunnan asioiden hoitaminen ja hän oli tyytyväinen Wolseyn aikaansaannoksiin.<ref name="daniell">{{Kirjaviite | Tekijä= Daniell, Christopher | Nimeke=Matkaopas historiaan: Englanti | Julkaisija=Kustannusosakeyhtiö Puijo | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 951-579-022-0}}</ref>
 
Tulehtuneet suhteet Katariinan kotimaahan [[Espanja]]an ja Henrikin halu saada miesperillinen johtivat lopulta siihen, että Henrik halusi erota vaimostaan. Wolsey ei kuitenkaan kyennyt saamaan paavillista suostumusta asialle, sillä Ranskan [[Kaarle V (Ranska)|Kaarle V]]:n]] vallan alle joutunut [[Klemens VII]] ei voinut hyväksyä avioeroa. Henrik VIII karkotti Wolseyn, joka kuoli matkalla Yorkista Lontoon Toweriin [[29. marraskuuta]] [[1530]]. VuosienMarraskuun [[1529]] marraskuun ja [[toukokuun 1532]] toukokuun välisenä aikana pidettiin parlamentin istuntoja, joissa papiston etuoikeuksia vähennettiin – kuningas yritti painostaa näin paavia suostumaan avioeroon. Vuonna 1532 Act of Annates lopetti osan paavin keräämistä tuloista.
 
Vuoden 1532 lopulla hovinainen [[Anne Boleyn]] alkoi odottaa Henrikille lasta. Avioeroa Katariinasta tarvittiin nyt entistä kipeämmin: jos lapsi olisi poika, sen tulisi mahdollisena kruununperijänä syntyä avioliitossa. [[25. tammikuuta]] [[1533]] Henrik vihittiin salaa avioliittoon Anne Boleynin kanssa. Parlamentti antoi vuonna 1533 lain muutoksenhausta ({{k-en|Statute in Restraint of Appeals}}), jonka nojalla teologiset kiistat ratkaisi jatkossa Englannin kirkko eikä paavi. Tämä mahdollisti sen, että vihdoin Henrikin liittolainen [[Canterburyn arkkipiispa]] [[Thomas Cranmer]] pystyi julistamaan kuninkaan avioliiton Katariinan kanssa mitättömäksi [[23. toukokuuta]] 1533. [[1. kesäkuuta]] Anne Boleynista tuli Englannin kuningatar.<ref name="daniell"/>
[[Tiedosto:Hans Holbein d. J. 048.jpg|thumb|left|Hans Holbein d. J. 048.jpg|Henrik VIII. Hans Holbein nuoremman maalaus vuodelta 1542.]]
Paavi vastasi tähän julistamalla ensin Cranmerin ja sitten heinäkuussa 1533 Henrikin [[kirkonkirous|kirkonkiroukseen]]. Vuonna [[1534]] säädettiin laki ylivallasta ({{k-en|Act of Supremacy}}), jossa määriteltiin, että "Englannin kirkon ainoa päämies oli Englannin kuningas". Saman vuoden laki valtionpetoksesta ({{k-en|Treasons Act}}) teki kuninkaan tämän aseman vastustamisesta kuolemalla rangaistavan maanpetoksen. [[23. maaliskuuta]] 1534 parlamentti sääti lain kruununperimyksestä ({{k-en|Act of Succession}}), joka teki syyskuussa 1533 Annen vaikean raskauden jälkeen synnyttämästä tyttärestä [[Elisabet I|Elisabetista]] kruununperijän. Samalla todellinen perillinen, Maria, tuomittiin äpäräksi.
 
[[Tiedosto:Hans Holbein d. J. 048.jpg|thumb|left|Henrik VIII. [[Hans Holbein d. J. 048.jpgnuorempi|Henrik VIII. Hans Holbein nuoremman]] maalaus vuodelta 1542.]]
Annen seuraavat kolme raskautta päättyivät keskenmenoon tai lapsen kuolemaan synnytyksen jälkeen. Poikaa kovasti halunnut Henrik syyttikin Annea uskottomuudesta, ja toukokuussa [[1536]] Anne Boleyn teloitettiin. Tämän jälkeen laki kruununperimyksestä kumottiin ja Elisabetin perimys kruunuun poistettiin.
Paavi vastasi tähän julistamalla ensin Cranmerin ja sitten heinäkuussa 1533 Henrikin [[kirkonkirous|kirkonkiroukseen]]. Vuonna [[1534]] säädettiin laki ylivallasta ({{k-en|Act of Supremacy}}), jossa määriteltiin, että "Englannin kirkon ainoa päämies oli Englannin kuningas". Saman vuoden laki valtionpetoksesta ({{k-en|Treasons Act}}) teki kuninkaan tämän aseman vastustamisesta kuolemalla rangaistavan maanpetoksen. [[23. maaliskuuta]] 1534 parlamentti sääti lain kruununperimyksestä ({{k-en|Act of Succession}}), joka teki syyskuussa 1533 Annen vaikean raskauden jälkeen synnyttämästä tyttärestä [[Elisabet I|Elisabetista]] kruununperijän. Samalla todellinen perillinen, Maria, tuomittiin äpäräksi.
 
Annen seuraavat kolme raskautta päättyivät keskenmenoon[[keskenmeno]]on tai lapsen kuolemaan synnytyksen jälkeen. Poikaa kovasti halunnut Henrik syyttikin Annea uskottomuudesta, ja toukokuussa [[1536]] Anne Boleyn teloitettiin. Tämän jälkeen laki kruununperimyksestä kumottiin ja Elisabetin perimys kruunuun poistettiin.
Muutama päivä Anne Boleynin teloituksen jälkeen Henrik meni naimisiin [[Jane Seymour]]in kanssa. Lokakuussa [[1537]] Jane synnytti pojan, [[Edvard VI|Edvardin]]. Jane kuitenkin sairastui lapsivuodekuumeeseen ja menehtyi pian synnytyksen jälkeen. Koska Edvard oli mies ja hänen molemmat sisarpuolensa oli poistettu kruununperimyksestä, hänestä tuli kruununperillinen.
 
Muutama päivä Anne Boleynin teloituksen jälkeen Henrik meni naimisiin [[Jane Seymour]]in kanssa. Lokakuussa [[1537]] Jane synnytti pojan, [[Edvard VI|Edvardin]]. Jane kuitenkin sairastui lapsivuodekuumeeseen[[lapsivuodekuume]]eseen ja menehtyi pian synnytyksen jälkeen. Koska Edvard oli mies ja hänen molemmat sisarpuolensa oli poistettu kruununperimyksestä, hänestä tuli kruununperillinen.
[[1540]] Henrik nai [[Anna Kleveläinen|Anna Kleveläisen]]. Henrik oli kuitenkin pettynyt Annan ulkomuotoon ja olemukseen, joten Henrik erosi tästä jo samana vuonna.
 
[[Vuonna 1540]] Henrik nai [[Anna Kleveläinen|Anna Kleveläisen]]. Henrik oli kuitenkin pettynyt Annan ulkomuotoon ja olemukseen, joten Henrik erosi tästä jo samana vuonna.
Kesäkuussa 1540 Henrik nai [[Katariina Howard]]in. Henrik oli viidenteen vaimoonsa syvästi rakastunut, mutta [[mestaus|mestautti]] tämän [[1542]], kun Katariina oli ollut uskoton. Kuningas masentui tapauksen johdosta syvästi. Katariina oli kuollessaan vain kahdeksantoista vuoden ikäinen.
 
Kesäkuussa 1540 Henrik nai [[Katariina Howard]]in. Henrik oli viidenteen vaimoonsa syvästi rakastunut, mutta [[mestaus|mestautti]] tämän [[1542]], kun Katariina oli ollut uskoton. Kuningas masentui tapauksen johdosta syvästi. Katariina oli kuollessaan vain kahdeksantoista vuoden ikäinen.
[[1543]] Henrik VIII meni naimisiin [[Katariina Parr]]in kanssa. Avioliitto päättyi [[1547]] Henrikin kuolemaan.
 
[[Vuonna 1543]] Henrik VIII meni naimisiin [[Katariina Parr]]in kanssa. Avioliitto päättyi [[1547]] Henrikin kuolemaan.
 
[[Tiedosto:6zon.jpg|thumb|left|650px|Henrik VIII:n puolisot aikajärjestyksessä: [[Katariina Aragonialainen]], [[Anna Boleyn]], [[Jane Seymour]], [[Anna Kleveläinen]], [[Katariina Howard]] ja [[Katariina Parr]].]]{{clear}}
 
==Kuolema ja seuraajat==
[[Tiedosto:Family of Henry VIII, an Allegory of the Tudor Succession.png|thumb|250px|''Henrik VIII:n perhe. [[Allegoria]] [[Tudor- (suku)|Tudor-suvun]] kruununperimyksestä.'' Luultavasti [[Lucas de HeerenHeere]]n maalaus vuodelta 1572.]]
Kuningas Henrik VIII oli viimeisinä vuosinaan erittäin [[ylipaino|ylipainoinen]]inen, sillä hän ahmi ruokaa jatkuvilla juhla-aterioilla. Kuninkaan on myös kerrottu kärsineen [[keripukki|keripukista]] eli [[C-vitamiini]]n puutteesta, koska hän söi lähes yksinomaan [[liha]]a, ja lisäksi hän joi valtavasti [[alkoholijuomatAlkoholijuoma|alkoholiaalkoholijuomia]]. Ylipainon seurauksena kuninkaan liikkuminen hankaloitui, ja hänen jalkojensa verenkierto heikkeni johtaen lopulta märkivään [[säärihaava]]an. Henrikille nousi korkea [[kuume]], hän houraili ja kuoli lopulta [[28. tammikuuta]] [[1547]]. Vihamiehet väittivät [[Jumala (kristinusko)|Jumalan]]n rankaisseen kuningasta. Henrik haudattiin [[Windsorin linna]]an Pyhän Yrjön kappeliin vaimonsa Jane Seymourin rinnalle. Kuollessaan kuninkaan on arvioitu painaneen jopa 178 kiloa<ref name="d1">{{Lehtiviite | Tekijä= | Otsikko=Henrik VIII todellisessa lähitarkastelussa | Julkaisu=Uutispäivä Demari | Vuosi=2010 | Numero=13.1. | Sivut=26}}</ref>.
 
Henrikin jälkeen valtaan nousi hänen poikansa [[Englannin Edvard VI|Edvard VI]], joka kuitenkin kuoli jo 15-vuotiaana [[1553]]. Edvard oli nimennyt seuraajakseen [[Jane Grey|Lady Jane Grey]]n, jonka Edvardin isosisko [[Englannin Maria I (Englanti)|Maria]] kuitenkin mestautti yhdeksän päivän vallassaolon jälkeen. Maria I kuoli lapsettomana, ja häntä seurasi hänen sisarpuolensa [[Englannin Elisabet I|Elisabet]]. Elisabet oli järkyttynyt isänsä ja sisarensa surullisista kokemuksista avioelämässä eikä koskaan mennyt naimisiin tai nimennyt seuraajaa, mikä aiheutti seuraajaongelman. Elisabet oli mestauttanut [[SkotlantiSkotlannin kuningaskunta|Skotlannin]] kuningattaren [[Maria Stuart]]in, jotteivätjotta skotlantilaiset eivät olisi päässeet käsiksi valtaistuimeen, mutta lopulta Elisabetin seuraajaksi nousi Skotlannin [[SkotlanninJaakko I (Englanti)|Jaakko VI]], Marian poika, josta tuli Englannin ensimmäinen [[Stuart (suku)|Stuart-sukusukuinen]]inen kuningas, [[Englannin Jaakko I]].
 
== Terveys ==
Syypääksi Henrikin muutokseen menestyksekkäästä hallitsijasta hirmuvaltiaaksi on pitkään epäilty kuppaa, jota hän sairasti koko aikuisikänsä. Brittiläinen arkeologi ja historiantutkija Robert Hutchinson pitää kuitenkin todennäköisenä, että Henrik VIII sairasti harvinaista [[Cushingin oireyhtymä]]ä. Tässä oireyhtymässä yhteisenä piirteenä on lisämunuaisen kuorikerroksesta erittyvän kortisoli-hormonin liikatuotanto ja siitä aiheutuvat oireet.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko =Henrik VIII:sta tuli hormonihäiriön takia hovihirmu | Julkaisu =Tieteen Kuvalehti | Ajankohta =2006 | Numero =3 }}</ref>
 
Henrikin muotokuvia tutkimalla voidaan huomata, että hänen kehossaan tapahtuneet muutokset sopivat yhteen Cushingin oireyhtymän ulkoisten oireiden kanssa. Henrik VIII:n vanhetessa hänen kasvonsa muuttuivat punertavaihoisiksi 'kuukasvoiksi'”kuukasvoiksi”, hänen kaulansa ja niskansa paksunivat, hänelle tuli [[Kyttyräselkäisyys|kyttyrä]], hänen raajansa olivat ohuet ja maha oli iso. Vähän yli 50-vuotiaana hän ei pystynyt liikkumaan omin neuvoin linnassa, hän ei saanut kruunua päähänsä eikä hänestä ollut kiipeämään hevosen selkään ilman apua, mitkä kaikki viittaavat lihasheikkouteen/ tai lihaskatoon. Lisäksi Henrikin erikoinen käyttäytyminen hänen vanhetessaan – eristäytyminen, vainoharhaisuus, skeptisyysepäluuloisuus läheisiään kohtaan, toimiminen usein päähänpistoista ja mielensä muuttaminen tämän tästä – sopivat Cushingin oireyhtymään vähintään yhtä hyvin kuin fyysiset oireet.
 
Ei ole kuitenkaan varmoja todisteita siitä, että Henrik VIII olisi sairastanut Cushingin oireyhtymää.
 
== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat-rivi|Henry VIII of England|Henrik VIII (Englanti)}}
{{Commonscat-rivi|Six Wives of Henry VIII|Henrik VIII:n kuusi vaimoa}}
 
* [http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/henrik_viii_nai_politiikan_ja_taiteen_perusteella_106577.html#media=106574 Ylen Elävä arkisto: Henrik VIII nai politiikan ja taiteen perusteella]
 
{{Edeltäjä-seuraaja
|Logo = [[Tiedosto:Edward's crown PD cleaned.png|40px]]
70 091

muokkausta