Ero sivun ”Grimmin sadut” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Uusi luku →Aiheesta muualla: linkin lisäys |
muotoiluja |
||
Rivi 1:
[[Kuva:Grimm's Kinder- und Hausmärchen, Erster Theil (1812).cover.jpg|thumb|Grimmin satujen toisen painoksen kansilehti vuodelta 1819.]]
'''Grimmin sadut''' ({{k-de|Kinder- und Hausmärchen}}) ovat saksalaisten [[Grimmin veljekset|Grimmin veljesten]]
Sadut eivät ole veljesten kirjoittamia, vaan he ovat muokanneet niitä kansantarinoiden pohjalta. Alkuperäiset tarinat oli tarkoitettu aikuisille, ja ne olivat sisällöltään karkeita ja raakoja. Grimmin sadut ovat kuitenkin nykyään hyväksyttyä [[lastenkirjallisuus|lasten kirjallisuutta]] laajasti eri kulttuureissa.<ref name="bengtsson13">Bengtsson 1992, s. 13.</ref>
▲'''Grimmin sadut''' ovat saksalaisten [[Grimmin veljekset|Grimmin veljesten]] kokoamia satuja, joista tunnetuimpia ovat ''[[Hannu ja Kerttu]], [[Lumikki]], [[Prinsessa Ruusunen]], [[Tuhkimo]]'', ''[[Punahilkka]]'' ja ''[[Bremenin soittoniekat]]''. Saksaksi Grimmin sadut on julkaistu nimellä ''Kinder- und Hausmärchen''. Ensimmäinen satukokoelma julkaistiin vuonna 1812 ja seitsemäs painos vuonna 1857.
Grimmin satuja on tulkittu niin [[psykoanalyysi|
▲Sadut eivät ole veljesten kirjoittamia, vaan he ovat muokanneet niitä kansantarinoiden pohjalta. Alkuperäiset tarinat oli tarkoitettu aikuisille, ja ne olivat sisällöltään karkeita ja raakoja. Grimmin sadut ovat kuitenkin nykyään hyväksyttyä [[lastenkirjallisuus|lasten kirjallisuutta]] laajasti eri kulttuureissa<ref name="bengtsson13">Bengtsson 1992, s. 13.</ref>.
▲Grimmin satuja on tulkittu niin [[psykoanalyysi|psykoanalyyttisestä]], [[psykologia|psykologisesta]] kuin [[yhteiskuntatieteet|yhteiskunnallisestakin]] näkökulmasta.<ref name="bengtsson13" />
==Historia==
===Satujen kerääminen===
Veljekset [[Jacob Grimm|Jacob]] (1785–1863) ja [[Wilhelm Grimm|Wilhelm]] (1786–1859) Grimm kokosivat useita satukokoelmia aikansa kansansaduista. Grimmit keräsivät satuja pääosin sivistyneistön keskuudesta, jolloin niistä olivat jo hieman karsiutuneet karkeimmat kansansatujen piirteet. Alkuperäiset sadut käsittelivät muun muassa [[insesti]]ä, [[seksi]]ä ja [[väkivalta]]a, ja ne oli suunnattu aikuisille lasten sijaan.<ref name="bengtsson13" /> Oletetaan, että Grimmin veljekset eivät muokanneet satuja [[moralismi]]n tai säädyllisyyden vuoksi vaan saadakseen saduille laajemman yleisön. Ensimmäisen painoksen jälkeen satuja muutettiinkin palautteen perusteella. Lopullinen seitsemäs painos ilmestyi 1857.<ref>Bengtsson 1992, s. 15.</ref>▼
▲Grimmit keräsivät satuja pääosin sivistyneistön keskuudesta, jolloin niistä olivat jo hieman karsiutuneet karkeimmat kansansatujen piirteet. Alkuperäiset sadut käsittelivät muun muassa [[insesti]]ä, [[seksi]]ä ja [[väkivalta]]a, ja ne oli suunnattu aikuisille lasten sijaan.<ref name="bengtsson13" /> Oletetaan, että Grimmin veljekset eivät muokanneet satuja [[moralismi]]n tai säädyllisyyden vuoksi vaan saadakseen saduille laajemman yleisön. Ensimmäisen painoksen jälkeen satuja muutettiinkin palautteen perusteella. Lopullinen seitsemäs painos ilmestyi 1857.<ref>Bengtsson 1992, s. 15.</ref>
===Satujen muokkaus===
Wilhelm Grimm karsi ja muokkasi saduista erityisesti seksuaalisuuteen viittaavia kohtauksia. Muokkauksesta huolimatta saduissa esiintyy kuitenkin runsaasti väkivaltaa lapsia kohtaan, kuten nälkään näännyttämistä, julmia rangaistuksia tai suoranaista hyväksikäyttöä. Esimerkiksi tuntemattomammaksi jääneessä ''[[Kädetön tyttö (satu)|Kädetön tyttö]]'' -sadussa mylläri myy vahingossa tyttärensä paholaiselle ja joutuu leikkaamaan tytön kädet estääkseen paholaista saamasta tyttöä haltuunsa. Tämä on ilmeisesti muokattu versiosta, jossa mylläri-isä haluaakin naida tyttärensä. Tyttö kuitenkin kieltäytyy, ja paholaismainen isä rankaisee tyttöä leikkaamalla tämän kädet ja rinnat irti. Grimmien versio erottelee isän ja paholaisen toisistaan, mutta sadussa on edelleen havaittavissa insesti-teemaa kuten myllärin ja tyttären keskustelussa:
{{sitaatti|Mylläri: Lapseni, jollen hakkaa molempia käsiäsi poikki, niin paha vie minut mukanaan, ja tuskissani lupasin jo totella häntä. Autathan minua hädässäni ja anna anteeksi se paha, minkä sinulle teen. <br /> Tyttö: Rakas isä, tee minulle mitä haluat, olen sinun lapsesi.|
Seksuaalisuus on esillä myös ''[[Tähkäpää]]ssä'', jossa noita vangitsee tytön ovettomaan torniin ja kiipeää tämän luo tytön hiuksia pitkin samoin kuin paikalle sattunut prinssikin. Sadun lopussa prinssi saa lopulta tytön vaimokseen, mutta tälle on jostain ilmaantunut kaksoslapset. Grimmin viimeisessä versiossa lapsia ei aluksi ole eikä heidän ilmaantumista selvitetä. Ensimmäisessä painoksessa kuitenkin Tähkäpää tiedustelee viattomasti noidalta, miksi hänen vaatteensa ovat yhtäkkiä käyneet niin tiukoiksi, ja noita karkottaa tästä syystä paheellisen tytön tornista kauas metsään. Lapsien isä on siis ilmeisesti kuitenkin prinssi.<ref>Bengtsson 1992, s. 14–15.</ref>
Rivi 24 ⟶ 22:
Suomalaisen satujen tutkijan [[Hilkka Ylönen|Hilkka Ylösen]] mukaan satujen ensisijainen tehtävä on ilahduttaa lukijaa. Ne voivat olla keino kohdata ahdistavia asioita, mutta ennen kaikkea ne rohkaisevat, lohduttavat ja antavat aihetta iloon. Hänen mukaansa satujen vertauskuvallisuus tekee niiden sanomasta erilaista lukijansa mukaan.Yksinäiselle lapselle Tuhkimo voi tuoda toivoa ystävistä, kun taas toiselle lapselle se puhuu erilaisesta kauneuskäsitteestä. Satu on loputtoman monitahoinen kuvitteellinen maailma hyvin eri-ikäisille ja -oloisille lukijoille lapsista aikuisiin.<ref>Ylönen 2002, s. 209–212.</ref>
===
[[Sigmund Freud
===Psykologinen näkökulma===
Rivi 40 ⟶ 38:
==Lähteet==
===Kirjallisuus===
* {{Lehtiviite | Tekijä = Bengtson, Niklas | Otsikko = Grimmin sadut ja seksi | Julkaisu = Tyyris Tyllerö | Ajankohta = 1992 | Vuosikerta = | Numero = 1 | Sivut = 13−15 |Julkaisupaikka = Espoo | Julkaisija = Cultura | Selite = | Tunniste = {{ISSN
* {{Kirjaviite | Tekijä=Freud, Sigm. | Luku=Märchenstoffe in Träumen | Nimeke=Gesammelte Werke X | Sivu=1–9 | Julkaisija=Imago | Julkaisupaikka=London | Vuosi=1946 | Selite=Ensijulkaisu 1913 | www=http://freud-online.de/Texte/PDF/freud_werke_bd10.pdf }}
* {{Lehtiviite | Tekijä = Saukkola, Mirva | Otsikko = Sadistinen Punahilkka, uhanalainen susi ja prinsessa, joka ei halunnut tulla pelastetuksi | Julkaisu = Tyyris Tyllerö | Ajankohta = 1997 | Vuosikerta = | Numero = 2 | Sivut = 30−32 |Julkaisupaikka = Espoo | Julkaisija = Cultura | Selite = | Tunniste = {{ISSN
* {{Lehtiviite | Tekijä = Ylönen, Hilkka | Otsikko = Satujen noidat ja sankarit – tunteitten taistelua, teoriaa satujen tulkinnasta ja merkityksestä | Julkaisu = Kasvatus | Ajankohta = 2002 | Vuosikerta = | Numero = 2 | Sivut = 203−213 |Julkaisupaikka = Jyväskylä | Julkaisija = Kasvatustieteiden tutkimuslaitos | Selite = | Tunniste = {{ISSN
===Viitteet===▼
▲* {{Lehtiviite | Tekijä = Saukkola, Mirva | Otsikko = Sadistinen Punahilkka, uhanalainen susi ja prinsessa, joka ei halunnut tulla pelastetuksi | Julkaisu = Tyyris Tyllerö | Ajankohta = 1997 | Vuosikerta = | Numero = 2 | Sivut = 30−32 |Julkaisupaikka = Espoo | Julkaisija = Cultura | Selite = | Tunniste = ISSN 0356-8938}}
==Kokonaisjulkaisuja==
▲* {{Lehtiviite | Tekijä = Ylönen, Hilkka | Otsikko = Satujen noidat ja sankarit – tunteitten taistelua, teoriaa satujen tulkinnasta ja merkityksestä | Julkaisu = Kasvatus | Ajankohta = 2002 | Vuosikerta = | Numero = 2 | Sivut = 203−213 |Julkaisupaikka = Jyväskylä | Julkaisija = Kasvatustieteiden tutkimuslaitos | Selite = | Tunniste = ISSN 0022-927X }}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Grimm, Jacob – Grimm, Wilhelm | Selite=Suomentaneet ja toimittaneet Raija Jänicke ja Oili Suominen | Nimeke = Grimmin sadut I−III| Vuosi = 1999| Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Tammi| Isbn=951-31-1281-0 }}
▲===Viitteet===
▲{{viitteet|sarakkeet}}
==Aiheesta muualla==
*[
▲{{Wikiaineisto|en|Grimm's Fairy Tales}}
[[Luokka:Grimmin sadut|*]]
|