Ero sivun ”Kumina” versioiden välillä

572 merkkiä lisätty ,  3 vuotta sitten
Aiheesta muualla ym
(Aiheesta muualla)
(Aiheesta muualla ym)
}}
 
'''Kumina''' (''Carum carvi'') on kaksivuotinen [[sarjakukkaiskasvit|sarjakukkaiskasvi]]. Se kasvaa yleisenä luonnonkasvina melkein koko Suomessa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Nykyisin sitä myös viljellään mausteeksi[[mauste]]eksi. Suomi on yksi maailman johtavista kuminan viejistä; alan suurin yritys on [[Hausjärvi|hausjärveläinen]] [[Trans Farm|Trans Farm Oy]].<ref name =yle>[http://yle.fi/uutiset/maailman_suurin_kuminatehdas_toimii_hausjarvella/7929443 Maailman suurin kuminatehdas toimii Hausjärvellä], Yle Uutiset 15.4.2015. Viitattu 14.12.2015.</ref>
 
== Ulkonäkö ==
Kumina on kaksi- tai monivuotinen, hyönteispölytteinen kasvi, joka kasvaa 25–60 cm korkeaksi. Sen varsi on ontto ja särmikäs, [[lehti (kasvitiede)|lehdet]] ovat parilehdykkäiset ja hienoliuskaiset. Kuminan pienet [[kukka|kukat]] ovat valkoisia tai harvoin punaisia.<ref name="spk">{{Kirjaviite | Tekijä = Mossberg, B. & Stenberg, L. | Nimeke = Suuri Pohjolan kasvio | Suomentaja = Vuokko, S. & Väre, H | Vuosi = 2005 | Sivu = | Selite = 2. painos | Julkaisija = Tammi | Tunniste = ISBN 951-31-2924-1 }}</ref> Kumina kasvattaa ensimmäisenä vuonna lehtiruusukkeen ja pitkän porkkanamaisen juuren, jonka turvin se talvehtii. Yleensä toisena vuonna kumina kukkii ja antaa siemensadon. Hedelmät (siemenet[[siemen]]et) ovat ruskeita ja aromaattisia.
 
Kuminaa muistuttavia kasveja ovat [[koiranputki]] (''Anthriscus sylvestris''), [[siankärsämö]] (''Achillea millefolium'') sekä myrkylliset [[hukanputki]] (''Aethusa cynapium'') ja [[myrkkykatko]] (''Conium maculatum'').
== Viljely ==
[[Kuva:Kümmel 2012-07-08-9523.jpg|thumb|220px|left|Kuminan siemeniä]]
Kuminan viljely alkoi Suomessa pienimuotoisena 1990-luvulla. Nykyisin viljelyala on yli 20&nbsp;000 hehtaaria eli suurempi kuin [[sokerijuurikas|sokerijuurikkaan]]. Suomi kuuluu kuminan suuriin viejiin 28&nbsp;% osuudellaan, ja kasvia viljellään maassa 1&nbsp;500 tilalla. Suomen valttikortti kuminan viljelyssä on pitkä valoisa [[kasvukausi]], jonka ansiosta [[eteerinen öljy|eteeristen öljyjen]] määrä on korkeampi ja kuminan maku mausteena parempi kuin muissa maissa viljellyssä kuminassa.<ref name=YLE1>YLE:n radiouutiset, 2. elokuuta 2011</ref><ref>{{Lehtiviite|Otsikko=Suomi on jo yksi maailman johtavia kuminan viejiä|Julkaisu=Helsingin Sanomat|Ajankohta=18.4.2013|www=http://www.hs.fi/talous/Suomi+on+jo+yksi+maailman+johtavia+kuminan+vieji%C3%A4/a1366249642345|Viitattu=18.4.2013}}</ref>
 
Kumina aloittaa kukintansa usein jo kesäkuun alussa. Kukinta kestää 3–4 viikkoa. Sadonkorjuu ajoittuu ”normaalina” vuosina heinä-elokuun vaihteeseen. Satotaso on ollut viime vuosina 700–900 kg/ha. Tavoitteena on oltava 1000 kg:n hehtaarisato.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Kumina kasvaa vähällä vaivalla ja pienillä investoinneilla | Osoite = http://mikaeli.mikkeliamk.fi/mikaeli/arkisto/maaseutu/vilja/kumina.htm | Julkaisija = Mikkelin AMK | Viitattu = 26.7.2007}}</ref> Toisesta vuodesta lähtien kuminakasvustossa on aina sekä ensimmäisen että toisen vuoden yksilöitä. Käytännössä samasta kylvöstä voidaan korjata 2–4 satoa. Satovuosien lisääntyessä sato yleensä heikkenee ja rikkakasviongelmat lisääntyvät.
 
== Käyttö ==
Kuminan siemeniä käytetään mausteena etenkin saksankielisellä alueella sekä Pohjoismaissa. Ruutu-näkkileipä ja, [[akvaviitti|Akvavit]]-viina ja Kummel-[[likööri]] saavat omaleimaisen makunsa nimenomaan kuminasta.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Asetus väkevien alkoholijuomien määritelmistä, kuvauksesta, esittelystä ja merkinnöistä | Osoite = http://www.europarl.europa.eu/meetdocs/2004_2009/documents/com/com_com(2005)0125_/com_com(2005)0125_fi.pdf | Julkaisija = Euroopan komissio | Viitattu = 26.7.2007}}</ref>. Siemeniä käytetään myös [[leipä|leipien]] koristeena ja niillä maustetaan juustoja[[juusto]]ja.<ref>Enemmän iloa puutarhasta, Oy Valitut palat , Reader's Digest Ab, 1981</ref>.
 
Jäänteitä kuminasta on löytynyt ihmisasutuksen liepeiltä jo 3000 eaa. Ensimmäiset kirjalliset merkinnät ovat [[Kaarle Suuri|Kaarle Suuren]] ajoilta.
 
== Aiheesta muualla ==
*[https://laji.fi/taxon/MX.39229 Laji.fi: Kumina (''Carum carvi'')]
*[http://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/482408/mttraportti136.pdf Marjo Keskitalo (toim.): Kumina tuotantokasvina, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, 2014] (pdf)
*[https://web.archive.org/web/20140723220953/http://www.tts.fi/Eliaksenyrttitarha/kasvit/kumina.htm Eliaksen yrttitarha] (Internet Archive)
*[http://www.efloras.org/florataxon.aspx?flora_id=2&taxon_id=200015475 Flora of China: Carum carvi] {{en}}
*[https://phytochem.nal.usda.gov/phytochem/plants/show/350?qlookup=Carum+carvi&offset=0&max=20&et= Dr. Duke's Phytochemical and Ethnobotanical Databases: Carum carvi] {{en}}
*[http://www.cabi.org/isc/datasheet/16319 Centre for Agriculture and Biosciences International (CABI): Carum carvi (caraway)] {{en}}
*[http://gernot-katzers-spice-pages.com/engl/Caru_car.html Gernot Katzer's Spice Pages: Caraway (''Carum carvi'')]
*[http://www.pherobase.com/database/floral/floral-taxa-species-Carum-carvi.php Pherobase: Floral volatiles of Carum carvi] {{en}}
 
{{Suomalaiset hyötypuutarhakasvit}}
Rekisteröitymätön käyttäjä