Ero sivun ”Kurtturuusu” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Envy (keskustelu | muokkaukset)
p viitteet sarakkeisiin
Aiheesta muualla ym
Rivi 25:
Kurtturuusu on tiheä, noin metrin korkuinen [[pensas]], jossa on piikikkäät oksat, tummanvihreät lehdet ja punaiset tai valkoiset [[Kukka|kukat]]. Se kasvaa luonnonvaraisena rannikoilla Aasiassa, mutta sitä käytetään laajasti koristekasvina ja se on levinnyt viljelyksiltä luontoon. Kasvi on kestävä ja helppohoitoinen, ja nämä ominaisuudet ovat tehneet siitä sekä suositun koristekasvin että haitallisen [[vieraslaji]]n.
 
== Ulkonäkö ja ominaisuudet ==
[[Kuva:Rosa_rugosa_Yarmouthport_flower-1.jpg|thumb|left|250px|Kurtturuusun kukat voivat olla punaisen eri sävyjä. Harvemmin ne voivat olla myös valkoisia tai jopa keltaisia.]]
 
Rivi 36:
Kurtturuusu leviää uusille alueille siemenistä. Sen kiulukat kelluvat sekä suolaisessa että makeassa vedessä ja voivat siksi kulkeutua vedessä rannalta toiselle. Linnut ja jyrsijät syövät kiulukoita ja kuljettavat siemeniä uusille alueille. Kun kasvusto on syntynyt siementaimista johonkin, se leviää juurivesoista laajaksi tiheiköksi.<ref name="SALO">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.salo.fi/attachements/2012-02-20T12-13-38155.pdf | Nimeke = Kurtturuusun torjuntaohje | Tekijä = | Ajankohta = 2012 | Julkaisija = Varsinais-Suomen ELY-keskus, Salon kaupunki | Viitattu = 15.5.2015 }}</ref>
 
== Levinneisyys ==
Alkuperäisiä kasvuympäristöjä kurtturuusulle ovat hiekkaisten merenrantojen lisäksi esimerkiksi rannikkojen vuorenrinteet.<ref name="china">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.efloras.org/florataxon.aspx?flora_id=2&taxon_id=200011310 | Nimeke = Rosa rugosa in Flora of China | Julkaisupaikka = efloras.org | Viitattu = 23.8.2007 | Kieli = {{en}} }}</ref> Luonnonvaraisena kurtturuusu kasvaa Japanissa, Kiinassa, [[Korean niemimaa|Koreassa]] ja [[Venäjän Kaukoitä|Venäjän Kaukoidässä]]. Kiinan maakunnista [[Jilin]]issä, [[Liaoning]]issä ja [[Shandong]]issa laji kasvaa luonnonvaraisena, muualla maassa lajia tavataan viljeltynä.<ref name="china" /> Eri puolilla maailmaa kurtturuusu on villiytynyt istutuksista luontoon lähinnä [[Viileä vyöhyke|viileillä]] ja [[Lauhkea vyöhyke|lauhkeilla ilmastovyöhykkeillä]].<ref name="suomalainen" />
 
Rivi 43:
Kurtturuusun peruslajia ja sen valkoista muunnosta voi kasvattaa koko Suomessa (vyöhykkeet I-VIII<ref name="pohjola" />) koristepensaana.<ref name="papk">{{Kirjaviite | Tekijä = Pentti Alanko ja Pirkko Kahila | Nimeke = Palavarakkaus ja särkynytsydän sekä muut perinteiset koristekasvit | Vuosi = 1998 | Sivu = 50-51 | Julkaisija = Tammi }}</ref> Suomen luonnossa laji on lähtenyt leviämään voimakkaasti merenrannoilla ja saaristoissa, etelärannikon lisäksi jo [[Oulu]]n korkeudella.<ref name="ympäristö" /> Hiekkarannoilla se voi levittäytyä pahimmillaan jopa hehtaarien kokoisiksi tiheiköiksi ja siten syrjäyttää alkuperäistä rantakasvillisuutta ja aiheuttaa haittaa virkistyskäytölle.<ref name="ympäristö" /> Myös teiden varsilla leviäminen on ollut hallitsematonta.
 
== Elinympäristö ja kasvutapa ==
[[File:Heiligendamm_June_2007_022.jpg|thumb|Kurtturuusu rantahiekassa.]]
Parhaiten kurtturuusut viihtyvät rannikolla, mutta selviävät kuitenkin melkein missä vain.<ref name="pohjola" /> Alkuperäisellä levinneisyysaluellaan se kasvaa hiekkaisilla ja soraisilla rannikoilla.<ref name="ympäristö" />
Rivi 51:
Rannikolla viihtyvä kasvi on jo ainakin Tanskassa onnistunut valtaamaan rantoja kestävyytensä ja leviämistapansa vuoksi hehtaarien kokoisiksi ”ruusupelloiksi”. Kurtturuusu on tuhonnut alkuperäiskasvillisuutta ja tehnyt rantojen virkistyskäytön mahdottomaksi. [[Suomen ympäristökeskus]] luokittelee kasvin haitalliseksi [[vieraslaji]]ksi, jonka hävittäminen ainakin rannikon seudulta on välttämätöntä. [[Suomen luonnonsuojelulaki]] (LSL 43§) kieltää vierasperäisten lajien levittämisen luontoon, jos on olemassa vaara, että niistä voi syntyä pysyvä kanta. Hiekkarannat ja [[Merenrantaniitty|merenrantaniityt]] ovat luonnonsuojelulain mukaan suojeltuja luontotyyppejä, joten kurtturuusu uhkaa jopa kokonaisia eliöyhteisöjä rannikkoseudulla.
 
== Käyttö ==
[[File:5.díl html 533a4ee7.jpg|thumb|Hoitamaton kurtturuusuistututs tienvarrella.]]
Kurtturuusua käytetään usein puutarhoissa pensasaitana, koska siihen se sopii tuuheutensa ja pystykasvuisuutensa vuoksi.<ref name="pohjola" /><ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Gudrun Manell ja Bertil K. Johanson | Nimeke = Ruusut | Vuosi = 1998 | Sivu = 28 | Julkaisija = Otava }}</ref> Osa lajikkeista puolestaan sopii istutettavaksi erityisesti puistoihin ja taustaistutuksiin.<ref name="ruusut" /> Alun perin kurtturuusua käytettiin rannikolla sitomassa hiekkaa.<ref name="ruusut" /> Ainakin Suomessa lajia on istutettu paljon teiden varsille ja erityisesti moottoriteiden keskikaistoille juuri suolankestävyytensä takia.<ref name="ympäristö" />
Rivi 57:
Kiinassa ja Japanissa lajia on viljelty hajuveden raaka-aineeksi,<ref name="pohjola" /> käytetty [[tee]]n hajustamiseen ja erilaisiin lääkintätarkoituksiin.<ref name="suomalainen" /> Myös kiulukoita voidaan käyttää hyödyksi, koska ne ovat ravitsevia ja vitamiinipitoisia.<ref name="pohjola" /> Lisäksi niitä on helppo perata.<ref name="ruusut" /> Kiulukoita voi käyttää esimerkiksi teessä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20060923041102/http://waddell.ci.manchester.ct.us/id_rosa-rugosa.html| Nimeke = Rosa rugosa / Wrinkled Rose| Tekijä = Waddell School | Viitattu = 25.8.2007 | Kieli = {{en}} }}</ref> Pensaat ovat tiheytensä takia hyviä pesäpaikkoja linnuille.<ref name="ruusut" />
 
== Hoito ==
Kurtturuusu on yleisesti hyvin helppohoitoinen laji. Paljasjuuriset taimet voidaan istuttaa joko keväällä tai syksyllä. Aidanteeksi taimet istutetaan puolen metrin välein, muuten metrin välein. Isommille alueille ne voidaan myös istuttaa siemeninä syksyllä, jos lajikkeella ja samanlaatuisuudella ei ole väliä.<ref name="suomalainen" /> Maan ojituksesta pitäisi huolehtia, koska jatkuva märkyys on lajille ongelma.<ref name="suomalainen" /> Monivuotiset [[rikkaruoho]]t pitää poimia pensaiden juurilta vuosittain pois, koska edes kurtturuusu ei kestä voimakaskasvuisia rikkaruohoja omasta voimakaskasvuisuudestaan huolimatta.<ref name="suomalainen" />
 
Rivi 64:
Kurtturuusu on yleensä melko terve kasvilaji,<ref name="ruusut" /> joten siihen ei yleensä tule tauteja tai tuhohyönteisiä, mutta lajikekohtaisia eroja löytyy.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://public.wsu.edu/~lohr/wcl/shrubs/rosarug/wrorugde.html | Nimeke = Water-conserving Landscape Plants: Rosa rugosa Description | Tekijä = Virginia I. Lohr ja Caroline H. Pearson-Mims | Ajankohta = 5.7.2007 | Viitattu = 22.11.2013 | Kieli = {{en}} }}</ref> Erilaiset taudit, virukset ja tuhohyönteiset ovat kuitenkin mahdollisia, kuten muillakin ruusuilla.<ref name="ohio">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.dnr.state.oh.us/forestry/trees/rugosa_rose/tabid/5415/Default.aspx | Nimeke = Rugosa rose |Julkaisija = Ohio Department of Natural Resources, Ohio Trees -sivusto | Viitattu = 24.8.2007 | Kieli = {{en}} }}</ref> Esimerkiksi [[kirvat]], [[punkit]] ja eräs koppakuoriaislaji (''[[Popillia japonica]]'') ovat todennäköisimpiä tuhohyönteisiä.<ref name="ohio" /> Lisäksi mahdollisia ovat muutamat tyypilliset sienitaudit, yhtenä yleisimpänä mustia pilkkuja lehtiin aiheuttava [[mustalaikku]].<ref name="ohio" /> [[Ruusuruoste]]tta taas ei olla tavattu lajilla.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Pentti Alanko, Peter Joy, Pirkko Kahila, Satu Tegel | Nimeke = Suomalainen ruusukirja | Vuosi = 2002 | Sivu = 89 | Julkaisija = Tammi }}</ref>
 
== Kurtturuusu haitallisena vieraslajina ==
[[Tiedosto:Stevenston Dunes and Rosa rugosa from the predestrian bridge.jpg |thumb|Kurtturuusun peittämiä hiekkadyynejä skotlantilaisella rannalla.]]
Tehokkaasti leviävä kurtturuusu uhkaa syrjäytää alkuperäislajistoa etenkin saariston merenrannoilla. Tiheät kasvistot haittaavat myös rantojen virkistyskäyttöä.<ref name="SALO"/>
Rivi 78:
Kurtturuusun sijaan kannattaakin vakavasti harkita istutettavaksi jotakin muuta ruusulajia, esimerkiksi [[hansaruusu]]a, joka ei siemennä lainkaan.<ref name="MMVIERAS"/> Helppohoitoisuutensa takia kurtturuusua istutetaan usein kohteille, joilla sitä ei erityisesti hoideta. Tällöin se pääsee myös helposti leviämään luontoon.
 
== Historiaa ==
[[Kiina]]ssa ja Japanissa kurtturuusua on kasvatettu eri tarkoituksiin ainakin jo 1000-luvulta asti,<ref name="pohjola" /> mahdollisesti aikaisemminkin. Kiinalaisia maalauksia, joissa laji esiintyy, on säilynyt juuri 1000-luvulta.<ref name="suomalainen" /> [[Carl von Linné]]n oppilas [[Carl Peter Thunberg]] toi ensimmäiset kurtturuusut [[Ruotsi]]in vuonna 1784<ref name="pohjola" /> Japanista, mutta ei tiedetä, että toiko hän näytteiden lisäksi myös taimia tai siemeniä.<ref name="ruusut" /> Tosin laji on saattanut löytää tiensä Eurooppaan myös merimiesten mukana. Englantilaisen Lee & Kennedy -taimitarhan valikoimassa kurtturuusu oli vuonna 1794, mutta kesti kuitenkin melkein sata vuotta, ennen kuin lajista tuli suosittu.<ref name="ruusut" /> Syynä saattoi olla se, ettei laji sopinut kukkakimppuihin, ja myös villiruusumainen ulkonäkö.<ref name="ruusut" /> [[Iso-Britannia (saari)|Britanniassa]] asiaan saattoi vaikuttaa se, että siellä selviää leudossa mereisessä ilmastossa arempiakin jaloruusuja, ja siksi siellä huonoksi tuomittua kurtturuusua ei huolittu yleiseen käyttöön.<ref name="suomalainen" />
 
1800-luvulla laji alkoi yleistyä Euroopassa koristeistutuksissa.<ref name="ympäristö" /> Vanhimmat Euroopassa kauppoihin tulleet kurtturuusut olivat mahdollisesti luonnonkannoista valittuja.<ref name="suomalainen" /> Vuonna 1887 laji otettiin [[Ranska]]ssa mukaan jalostustyöhön.<ref name="papk" /> 1900-luvun alussa jalostustyötä tehtiin myös [[Saksa]]ssa, [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]] ja [[Kanada]]ssa.<ref name="suomalainen" /> Ruotsissa kurtturuusuja löydettiin 1920-luvulla luonnosta villiintyneinä ja sen jälkeen laji on levinnyt niin, että siellä se lasketaan jo kuuluvaksi paikalliseen lajistoon.<ref name="virtuella" /> Siellä on myös yritetty vaatia lajin istutusten rajoittamista.<ref name="suomalainen" /> Suomessa laji alkoi levitä 1900-luvun alkupuolella, ja leviäminen nopeutui tienvarsille tehtyjen istutusten takia.<ref name="ympäristö" />
 
== Tarhakurtturuusut ==
[[File:Rosa 'Hansa'.JPG|thumb|’Hansa’-lajikkeen kukat ovat kerratut.]]
[[File:Rosa rugosa white 3349.jpg|thumb|Valkoinen muoto.]]
Rivi 92:
Myöskään tarhakurtturuusut eivät ole herkkiä sairauksille.<ref name="handbok" /> Tarhakurtturuusut tarvitsevat jokavuotista leikkausta, ettei niistä tule liian pusikkomaisia.<ref name="handbok" /> Kaikenlaiset pikkueläimet ja [[mehiläiset]] viihtyvät pensaissa,<ref name="handbok" /> samoin kirvoja syövät [[ampiaiset]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Andrea Rausch | Nimeke = Handbok om rosor | Vuosi = 2006 | Sivu = 255 | Julkaisija = Globeförlaget | Kieli = {{sv}} }}</ref> [[Isoruusukirva]]t ovatkin yleisiä tuholaisia monissa lajikkeissa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Pentti Alanko, Peter Joy, Pirkko Kahila, Satu Tegel | Nimeke = Suomalainen ruusukirja | Vuosi = 2002 | Sivu = 93 | Julkaisija = Tammi }}</ref>
 
== Lähteet ==
{{Viitteet|Sarakkeet}}
 
== Aiheesta muualla ==
{{Commons-rivi|Rosa rugosa|Kurtturuusu}}
*[https://laji.fi/taxon/MX.38815 Laji.fi: Kurtturuusu (''Rosa rugosa'')]
* [http://www.siirtolapuutarhat.net/herttoniemi/kurtturuusu.html Siirtolapuutarhat.net]
*{{Verkkoviite | Osoite =http://www.ely-keskus.fi/documents/10191/175661/kurtturuusuesite_2010_suomi_www.pdf | Nimeke =Kurtturuusu - uhka rannikon kasvillisuudelle | Tekijä = | Tiedostomuoto =pdf | Selite =Esite | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka =Turku | Julkaisija =Varsinais-uomen ELY-keskus | Viitattu = 9.3.2014 | Kieli = }}
* [http://www.floraweb.de/neoflora/handbuch/rosarugosa.html NeoFlora] {{de}}
*[https://www.itis.gov/servlet/SingleRpt/SingleRpt?search_topic=TSN&search_value=24811#null ITIS: Rosa rugosa] {{en}}
* [http://www.rosemagazine.com/articles04/rugosa_roses/ Rose Magazine] {{en}}
*[https://plants.usda.gov/core/profile?symbol=RORU United States Department of Agriculture (USDA): Rosa rugosa] {{en}}
*[http://www.efloras.org/florataxon.aspx?flora_id=2&taxon_id=200011310 Flora of China: Rosa rugosa] {{en}}
*[http://www.cabi.org/isc/datasheet/47835 Centre for Agriculture and Biosciences International (CABI): Rosa rugosa (rugosa rose)] {{en}}
* [http://www.rosemagazine.com/articles04/rugosa_roses/ Rose Magazine] {{en}}
*[http://www.pherobase.com/database/floral/floral-taxa-species-Rosa-rugosa.php Pherobase: Floral volatiles of Rosa rugosa] {{en}}
 
[[Luokka:Ruusut]]